Oppimisohjelmasta tukea työterveysneuvottelun vuorovaikutukseen

Onnistuneen työterveysneuvottelun kannalta on tärkeää, että osallistujat tietävät, millaiseen tilanteeseen he ovat osallistumassa, mitkä ovat sen keskeiset tehtävät ja millaisia polkuja pitkin neuvottelu tyypillisesti etenee. Aikaisempaa tutkimustietoa siitä, mitä työterveysneuvottelussa vuorovaikutustilanteena tapahtuu, ei kuitenkaan ole. Lisäksi työterveysneuvottelujen toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä mallia, vaan työpaikat räätälöivät oman neuvottelumallinsa omien tarpeidensa mukaan. Vaikka erilaisia yhteistyön muotoja tarvitaan eri tilanteissa ja erilaisissa työhönpaluuprosessin vaiheissa, olisi tärkeä löytää neuvottelun käytänteitä, jotka edesauttavat tasa puolista osallistumista neuvotteluun sekä mahdollistavat sellaisen päätöksenteon prosessin, jossa kaikki osapuolet voivat sitoutua yhdessä tehtyihin päätöksiin.

Tässä kirjoituksessa esitellään työterveysneuvottelusta tunnistetut – ja sille ominaiset – toimintavaiheet. Näiden vaiheiden muodostamaan kokonaisuuteen viitataan käsitteellä työterveysneuvottelun kokonaisrakenne. Vuorovaikutuksen kokonaisrakenteella viitataan niihin keskeisiin vaiheisiin ja toimintoihin, joiden varaan työterveysneuvottelu rakentuu. Neuvottelun kokonaisrakennetta tarkastelemalla on saatu selville, miten neuvottelu etenee, millaisista vaiheista kohtaaminen koostuu ja miten keskustelussa edetään eri vaiheiden kautta kohti sen tavoitetta. Työterveysneuvottelun kokonaisrakenne toimii ikään kuin neuvottelutilanteen löyhänä käsikirjoituksena, johon osallistujat neuvottelussa omalla toiminnallaan orientoituvat. Kirjoituksen lopussa on vinkkejä siitä, miten voit hyödyntää Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön -oppimisohjelmaa käytännön työssäsi. Kirjoitus pohjautuu Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa Työterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa (2015-2018) kerättyihin videoituihin työterveysneuvotteluihin ja niiden analyysiin keskustelunanalyyttisellä menetelmällä.

Työterveysneuvottelun kokonaisrakenne

Työterveysneuvotteluissa on tunnistettavissa neljä päävaihetta, joita ovat aloitus-, neuvottelu-, esilopetus- ja lopetusvaihe. Jokainen näistä neljästä vaiheesta puolestaan rakentuu vaiheelle tunnusomaisten toimintojen varaan.

Vaiheet täyttävät neuvottelussa ja sen kulussa tunnistettavasti erilaisia tehtäviä. Neuvottelun aloitusvaiheeseen kuuluu epävirallinen osuus ja jutustelu, neuvottelun avaus, neuvottelun tarkoituksen esille tuominen, työjärjestyksestä ja työskentelytavasta sopiminen sekä osallistujien toteaminen. Edellä kuvatut aloitusvaiheen toiminnot muodostavat kokonaisuuden, jonka kautta neuvottelu saadaan käyntiin ja osallistujat kutsuttua neuvottelun äärelle.

Neuvotteluvaiheessa keskeistä on hakea ja jakaa tietoa, jonka perusteella muodostetaan yhteinen ymmärrys työntekijän tilanteesta työhön palaamisen näkökulmasta. Työhön paluuseen ja itse neuvotteluun voi liittyä monensuuntaisia tuntemuksia, näkökulmia ja huoliakin, joita tuodaan esiin tyypillisesti juuri neuvotteluvaiheessa esimerkiksi erilaisin emotionaalisin ilmauksin. Neuvotteluvaiheen ytimessä on yhteinen päätöksenteko, joka tapahtuu ehdotusten, kysymysten, kannanottojen ja suositusten avulla. Yhteinen päätöksenteko edellyttää myös päätöksen toteamista ääneen.

Esilopetuksessa neuvottelutilannetta vedetään yhteen ja sitä arvioidaan kokonaisuutena. Yleensä tässä vaiheessa käydään yhdessä läpi neuvottelusta kirjoitettu muistio. Lisäksi sovitaan seurannasta ja tulevista toimenpiteistä päätösten toteuttamiseksi.

Varsinainen lopetusvaihe sen sijaan koostuu mahdollisista lisäkysymyksistä, kiitoksista, kättelyistä ja hyvästelyistä.

Työterveysneuvottelun eri vaiheissa käytettävät erilaiset toiminnot osoittavat työterveysneuvottelun kulun olevan hyvin joustava. Se mukautuu monenlaisiin neuvottelun olosuhteisiin ja vuorovaikutuksen hetki hetkeltä rakentuvaan kontekstiin.

Oppimisohjelmasta ideoita käytännön työhön

Työterveysneuvottelu-oppimisohjelmassa pääset kurkistamaan neuvottelun eri vaiheisiin sekä voit oppia vuorovaikutuskeinoja, jotka lisäävät työterveysneuvottelun sujuvuutta ja osallistujien yhteistyötä. Työterveysneuvottelun onnistumisen kannalta on tärkeää, että kaikilla on samansuuntainen käsitys siitä, miksi neuvottelu järjestetään, mitä asioita käsitellään ja mitkä ovat eri osallistujien tehtävät neuvottelussa. Olemme koonneet oppimisohjelmaan neuvotteluun liittyviä käytännön asioita esimiehille, työntekijöille ja työterveyshuollon edustajille. Oppimisohjelmassa on tietoa työhön paluuta tukevasta kuntoutuksesta, työn muokkaamisesta ja työntekijän toimeentulosta. Työterveysneuvottelun käytäntöihin pääset nopeasti sisään pikaoppaan avulla. Esimiestä ja työntekijää voit auttaa valmistautumaan työterveysneuvotteluun lähettämällä heille linkin oppimisohjelmaan työterveysneuvottelukutsun mukana.

Neuvottelukäytännöt kuvatuiksi työkyvyn tuen mallehin

Tutkimuksessamme mukana olleiden työpaikkojen työkyvyn tuen malleista neuvottelun prosessikuvaus puuttui usein kokonaan tai kuvaukset olivat hyvin lyhyitä. Työpaikan työkyvyn tuen mallissa olisi hyvä kuvata työterveysneuvotteluun liittyviä käytäntöjä, sillä se helpottaa kaikkia osapuolia valmistautumaan neuvotteluun. Neuvottelun puheenjohtajan, muistion kirjaajan ja muistiopohjan lisäksi työterveysneuvottelun rakennetta voidaan kuvata työpaikan työkyvyn tuen mallissa taulukossa «»1 olevan esimerkin mukaisesti.

Lopuksi

Edellä kuvatut vuorovaikutuksen rakenteet ovat tunnistettavia ja usein itsestään selviäkin, koska niiden varaan neuvottelutilanteet käytännössä rakentuvat. Toisaalta juuri rakenteiden itsestäänselvyys tekee ne usein huomaamattomaksi ja tiedostamattomaksi osaksi ammattitaitoa. Erityisesti vaikeissa neuvottelutilanteissa tapahtumien tarkasteleminen vuorovaikutuksen tasolla on kuitenkin suureksi avuksi. Tietoisuus neuvottelutilanteiden tyypillisestä kulusta voi auttaa tunnistamaan, mikä kyseisessä tilanteessa on poikkeavaa ja hankaluutta aiheuttavaa. Tietoiseksi tuleminen on osa ammatillisten vuorovaikutustaitojen kehittämistä. Oppimisohjelmasta löydät lisää tietoa neuvottelun eri vaiheista ja vuorovaikutuksesta. Oppimisohjelmaa saa linkittää vapaasti myös verkkosivuille ja työpaikan työkyvyn ohjeisiin.

Tutustu Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön oppimisohjelmaan: www.ttl.fi/tyoterveysneuvottelu «http://www.ttl.fi/tyoterveysneuvottelu»1

Kiitokset

Tutkimus perustuu Työsuojelurahaston rahoittamaan Työterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa (2015–2018) -hankkeeseen, jota toteuttavat Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto yhdessä. Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita henkilöitä ja organisaatioita arvokkaasta panoksesta hankkeeseen. Välitämme kiitoksemme seuraaville tutkimusryhmän jäsenille: erityisasiantuntija Helena Nyman, vanhempi asiantuntija Nina Nevala, johtaja Päivi Husman, erikoislääkäri Soile Seppänen, eritysasiantuntija Marita Riikonen ja Mika Nyberg sekä e-learning kehittämispäällikkö Eero Nukari Työterveyslaitoksesta sekä opiskelijat Emma Korpi, Mariel Wuolio Tampereen yliopistosta ja Hanna Keränen Oulun yliopistosta.

Kommentti

Toimittaja innostui tutustumaan uuteen Työterveysneuvottelu-oppimisohjelmaan, joka on varsin mainio peruspaketti: monipuolinen, neuvottelun kaikkia osapuolia opastava, moderni ja pedagogisestikin mietitty kokonaisuus. Lääkärin on kuitenkin hyvä osata enemmän ja syventää tätä tärkeää taitoa lääkärintyön näkökulmasta joko TTL:n päivän kurssilla tai työterveyshuollon virtuaaliyliopistossa jo vuodesta 2012 järjestetyllä Työterveysneuvottelu- kurssilla. Yhden vahvan kehitysehdotuksen voi ohjelman kehittämiseksi antaa: esimerkkivideossa Työterveyshuolto – kohti yhteisiä ratkaisuja työkykyneuvottelun vuorovaikutus ei toimi ollenkaan aiotulla tavalla, vaan katsojaa lähinnä ahdistaa. Tähän uusi video ja oppimisohjelma toimii!

Jarmo Heikkinen