Päihdesosiaalityöntekijä tukee ja auttaa työterveyden ammattilaisia – haastateltavana Jyrki Lausvaara

Alkoholista aiheutuvat sairaudet ovat työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy, ja jopa kahdella kolmesta uudesta työkyvyttömyyseläkkeen hakijasta on alkoholiongelma. Päihteistä koituu myös yrityksille mittaamattomia kustannuksia. Tästä huolimatta ongelmaa on vaikea ottaa puheeksi.

Päihdesosiaalityöntekijä Jyrki Lausvaara on tehnyt jo pitkään töitä sen eteen, että päihdeongelmista puhuttaisiin avoimesti ja niihin puututtaisiin ajoissa. Hän on tehnyt pitkän uran päihdekuntoutuksen parissa toimien yli kymmenen vuoden ajan Kalliolan kuntoutusklinikan johtajana sekä lukuisten yritysten konsulttina ja kouluttajana. Lokakuusta 2016 alkaen Lausvaara on työskennellyt päihdesosiaalityöntekijänä Doctagonin lääkärikeskuksessa (1.3.2019 alkaen osa Pihlajalinnaa) sekä Terveystalo Kampin ja Hyvinkään työterveysasemilla.

1. – Työni jakautuu kolmeen osaalueeseen, jotka ovat vastaanottotyö, koulutus ja konsultointi. Teen tiivistä yhteistyötä työterveyslääkäreiden ja -hoitajien kanssa auttaen heitä päihdeongelmaisten potilaiden tunnistamisessa ja hoitoon ohjaamisessa. Yritysten päihdekoulutuksissa kerron esimiehille ja henkilöstölle päihdeasioista ja -ongelmista. Lisäksi tarjoan konsultaatiota työterveyden henkilöstölle ja yritysten edustajille. Konsultaatioissa autan toimintasuunnitelmien ja päihdeohjelmien päivityksessä sekä hankalissa asiakastilanteissa, kertoo Lausvaara.

Sosiaalityöntekijän työskentely työterveydessä on ollut mahdollista vuoden 2014 alusta alkaen. Tuolloin Kelan asetus muuttui siten, että Kela korvaa myös sosiaalialan osaamista.

Vastaanotolta motivaatiota kuntoutukseen

Päihdesosiaalityöntekijän asiakasvastaanotto on suunnattu päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Työterveyslääkäri tai -hoitaja voi kirjoittaa lähetteen vastaanotolle silloin, kun arvelee asiakkaalla olevan alkoholi-, lääke- tai huumeongelma tai jos asiakas on päihdeongelmaisen läheinen. On tärkeää muistaa, että asiakkaan voi ohjata vastaanotolle, vaikka hän ei aluksi olisikaan motivoitunut työskentelyyn.

1. – Tehtäväni on auttaa henkilöä tunnistamaan päihdeongelmansa ja motivoida häntä jatkohoitoon. Olen tottunut työskentelemään ”mahdottomien” tapausten kanssa, sillä suurella osalla asiakkaistani on ollut vuosien päihdekierre, mutta siitä huolimatta he eivät ole tunnistaneet ongelmaansa. Pahimmassa tapauksessa työpaikalla tai yksityiselämässä on tapahtunut päihteiden käyttöön liittyvä katastrofi ennen kuin havahdutaan ja ohjataan päihdeongelmainen hoitoon. Parhaimmassa tapauksessa työnantaja haluaa pitää kiinni osaavasta ammattilaisesta, minkä takia hän ohjaa työntekijänsä hoitoon, selittää Lausvaara.

Asiakasvastaanottoon kuuluu viisi Kela-korvattavaa tapaamista. Ensimmäisellä tapaamiskerralla Lausvaara tekee päihdekartoituksen ja selvityksen asiakkaan sosiaalisesta tilanteesta ja haastaa hänet pohtimaan päihteiden käyttöä. Kotitehtävien avulla asiakas ohjataan miettimään päihteiden käytön ongelmallisuutta ja kielteisiä seurauksia, joita tutkitaan seuraavalla kerralla. Kolmannessa tapaamisessa käydään läpi kotitehtävien herättämiä ajatuksia. Usein tämän käynnin yhteydessä tehdään lähettävän lääkärin kanssa hoitosuositus ja jatkohoitosuunnitelma. Kaksi viimeistä tapaamista ovat seurantakäyntejä.

1. – Monesti päihdeongelmaiset ovat ymmällään ja häpeissään siitä, miten ovat käyttäytyneet. Yksi tehtävistäni onkin ohjata heidät esimerkiksi AAryhmän tapaamisiin, sillä parhaan tuen häpeän tunteen käsittelyyn he saavat vertaistuen parissa. Vertaistukiryhmissä käy paljon työssäkäyviä ja perheellisiä ihmisiä. Kohdatessaan ja kuunnellessaan vertaisiaan ja samaistuessaan heidän kokemuksiinsa asiakkaillani on mahdollisuus tunnistaa riippuvuutensa ja sen seuraukset sekä opetella päihteettömiä elämäntapoja, kertoo Lausvaara.

Tiivistä yhteistyötä lääkäreiden kanssa

Työterveyshuollon erikoislääkäri Heidi Furu on tehnyt Lausvaaran kanssa yhteistyötä jo pitkään.

1. – Jyrki otti minuun yhteyttä, kun työskentelin johtavana työterveyslääkärinä Doctagon Oy:ssa. Lähdimme tekemään yhteistyötä hänen kanssaan, koska päihdeasiat ovat työelämässä yleisiä ja koimme, että yhteistyöstä olisi hyötyä myös asiakkaillemme. Jyrkin tultua taloon kehitimme yhdessä hänen ja erikoistuvien lääkärien kanssa toimintamallin, jossa eri ammattiryhmien työnjako selkeytyi päihdeasioiden hoidossa, kertoo Furu.

Terveystalon työterveyslääkärinä työskentelevä Risto Koskinen kertoo ohjanneensa useita potilaita päihdesosiaalityöntekijän vastaanotolle. Hänen mukaansa Lausvaara on tuonut ammattitaidollaan ja kokemuksellaan merkittävän lisän päihdeongelmaisten hoitoon.

1. – Erityisen hyviä tuloksia on tullut hänen taidostaan ohjata potilaita neljän viikon päihdekuntoutuksiin. Esimerkiksi viime vuoden aikana kahden potilaan päihteiden käyttö saatiin ainakin toistaiseksi katkaistua laitoshoidon ja päihdeterapeutin tapaamisten tuloksena, kertoo Koskinen.

Myös työterveyslääkäri Toni Vännin mielestä potilaiden hoito ja ohjaus ovat tehostuneet Lausvaaran tarjoamien palveluiden myötä.

1. Työskentelen päihdepotilaita hoitaessani moniammatillisen tiimin kanssa, johon myös Jyrki kuuluu. Hänen kokemuksensa auttaa muun muassa hoidon suunnittelussa. Lisäksi hän tukee työterveyslääkärin toimintaa kokouksissa ja toisinaan myös vastaanotolla. Kokemuksensa ansiosta Jyrki pystyy herättelemään potilaita toisella tavalla lääkäreihin verrattuna. Hänen osaamisensa sosiaalialan puolelta tuo myös lisäarvoa hoitoon, jolloin se ei jää vain lääketieteen puolelle, kertoo Vänni.

Koulutukset antavat eväitä kohdata päihdeongelma

Asiakasvastaanottojen lisäksi päihdesosiaalityöntekijän palveluihin kuuluu työyhteisöjen päihdekoulutuksia. Koulutusten tavoitteena on lisätä esimiesten valmiutta kohdata ja ratkoa erilaisia päihteistä aiheutuvia ongelmia. Lisäksi tavoitteena on, että esimiehet oppivat tunnistamaan päihdeongelmat ja saavat konkreettisia keinoja siihen, miten toimia tällaisissa tilanteissa. Valmennus myös kehittää esimiesten johtamistaitoa ja selkiyttää heille kuuluvia vastuita.

1. – Pidän koulutuksia yksittäisinä tietoiskuina ja laajoina koulutushankkeina. Paras lopputulos saavutetaan, kun koulutus nivotaan osaksi laajempaa kokonaisuutta, kuten esimies-, turvallisuus- tai työhyvinvointikoulutusta. Koulutusten sisällöt suunnitellaan yhdessä asiakasyrityksen kanssa huomioiden jokaisen yrityksen yksilölliset tarpeet, kertoo Lausvaara.

Heidi Furun mukaan Lausvaaran pitämät koulutukset ovat olleet pidettyjä ja silmiä avaavia.

1. – Jyrki kävi pitämässä asiakkaamme johdolle koulutuksen päihdeasioista, minkä seurauksena yrityksen johtaja tilasi tismalleen saman sisältöisen koulutuksen koko henkilökunnalle. Kun sekä työterveyshuollon että asiakkaan henkilökunta ovat osallistuneet saman sisältöiseen koulutukseen, on meillä yhteinen kieli ja näkemys puhua päihdeasioista luontevasti, toteaa Furu.

Lausvaaran mielestä yritysten päihdevalmennus on tärkeää, koska päihdehaitat liittyvät turvallisuuteen, talouteen ja terveyteen. Valmennus on osa organisaation varhaisen tuen mallia.

1. – Itselleni tärkeää on ollut erään paperitehtaan esimieskoulutuksen loppupalaute, johon vastasi 64 esimiestä. Heistä peräti 34 oli ”rasti ruutuun” -kirjauksen lisäksi kirjoittanut myönteisiä lauseita, kuten: ”Tärkeä aihe ja hyvä koulutus. Antaa lisää työkaluja esimiehenä toimimiseen. Mielenkiintoisia olivat myös keskustelut kollegoiden kanssa!”

Eräästä yrityksestä ohjautui Lausvaaran vastaanotolle huumeasiakas, jonka oli hyvin vaikea hyväksyä päihdeongelmaansa ja lopettaa aineiden käyttö. Kun tilanne kärjistyi yrityksessä uudelleen, niin esimies ymmärsi, että tällainen autonkuljettaja on suuri turvallisuusriski, joten hän päätti kutsua Lausvaaran pitämään päihdekoulutuksen työyhteisölle. Havahdutuskoulutuksen myötä esimiehet oppivat tunnistamaan päihdeongelmaisia työntekijöitään paremmin, ja tästä on seurannut useita puheeksiottoja sekä hoitoonohjauksia.