Työterveyshuollolla on merkittävä rooli pyrittäessä savuttomuuteen työpaikoilla

Tupakoinnin loppumiseen tähtäävä toiminta on yksi tärkeimmistä, ellei tärkein, kansanterveyteen vaikuttavista toimenpiteistä. Joka toinen tupakoitsija kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin ennenaikaisesti, ja askin päivässä polttavan tupakoijan elämä lyhenee keskimäärin kymmenen vuotta. Tupakointi on suuri yksittäinen kustannustekijä tupakoivalle, hänen työnantajalleen ja koko yhteiskunnalle. Suomessa tupakoinnin haittakustannukset olivat noin 1,5 miljardia euroa vuonna 2012. Tupakkatauot maksavat työnantajayrityksille vuosittain noin 1 300 euroa tupakoivaa työntekijää kohden. Niiden lisäksi tulevat sairauspoissaolot, sairauksien tutkimus- ja hoitokulut sekä työkyvyttömyyseläkkeet. Askin päivässä polttava työntekijä viettää tupakkatauolla keskimäärin 17 työpäivää vuodessa ja on sairauden vuoksi pois työstä keskimäärin 1,5 kertaa tupakoimatonta enemmän.

Työterveyshuollon merkitys tupakoimattomuuden tukemisessa korostuu entisestään asiakasyritysten halutessa savuttomiksi työpaikoiksi. Työpaikat ovat entistä tietoisempia heille tupakoinnin aiheuttamista lisääntyneistä kustannuksista.

Uutena savuttomuutta tukevana hankkeena on useissa sairaanhoitopiireissä otettu käyttöön leikkauspotilaiden tupakoimattomuuteen tähtäävä toimintamalli. Taustalla mallin käyttöönotossa on tieto siitä, että tupakointi lisää merkittävästi hengitys- ja verenvuotokomplikaatioita, heikentää immuunijärjestelmää ja suurentaa infektioriskiä sekä hidastaa kudosvaurioiden parantumista ja luutumista. Lisäksi se suurentaa leikkauksiin liittyvän tehohoidon, uusintatoimenpiteiden ja kuoleman riskiä sekä pitkittää sairaalajaksoja sekä kasvattaa kustannuksia. Työterveyshuollon tietoisuus leikkausriskeistä sekä tupakasta vieroituksen osaaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun tupakoivalle potilaalle on suunnitteilla operaatio. STESOn (Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry.) laatukriteerien (2017) mukaan kaikkien työterveyshuollon asiakkaiden tupakointi tulee tunnistaa ja kirjata potilasjärjestelmään, josta nämä tiedot tulostuvat automaattisesti kaikkiin elektiivisiin lähetteisiin. Myös työpaikkaselvityksiä tehtäessä tulee huomioida erilaisten tupakkatuotteiden käyttö. Savuttomuuden vähennyttyä erityisesti nuuskaaminen on lisääntynyt huolestuttavasti. Tupakoivien kohdalla täytetään kahden kysymyksen Heaviness of Smoking Index (HSI) -nikotiiniriippuvuustesti, jonka mukaan ehdotetaan seurantaa ja hoitoa: https://www.hengitysliitto.fi/sites/default/files/oppaat/tupakkariippuvuus.pdf «https://www.hengitysliitto.fi/sites/default/files/oppaat/tupakkariippuvuus.pdf»1

Nuuskaajille on oma testinsä, Boylen testi: https://thl.fi/documents/10531/105429/THL_nuuskatesti.pdf «https://thl.fi/documents/10531/105429/THL_nuuskatesti.pdf»2

Työpaikan savuttomuushanke työterveysyhteistyönä

Vaikuttava työterveysyhteistyö perustuu työpaikan tarpeisiin, ja työterveysyhteistyö on perusta, jolle rakentuu työpaikalla tapahtuva vaikuttava työturvallisuus- ja työterveystoiminta. Työpaikan savuttomuushankkeen eteneminen on hyvä kiinnittää alusta lähtien olemassa oleviin, henkilöstöä osallistaviin käytäntöihin. Työterveyshuolto on oleellinen työpaikalla tapahtuvien interventioiden toteuttaja ja välittäjä.

Asiakasyrityksen savuttomuusprojekti edellyttää työterveyshuollolta perehtyneisyyttä hyvän käytännön mukaisiin toimintaperiaatteisiin ja vieroitustukimuotojen liittämistä hankkeeseen. Mikäli työpaikka pyrkii savuttomuuteen pelkillä kielloilla unohtaen nikotiiniriippuvuuden luonteen sairautena ja sen edellyttämät tukitoimet, on todennäköistä, että savukkeiden poltto korvataan muilla tupakkatuotteilla, kuten nuuskalla ja sähkösavukkeilla. Terveydelliset hyödyt ja taloudelliset säästöt jäävät näin saavuttamatta.

Savuttomuusprojektin käynnistyessä tarvitaan tieto työpaikan tosiasiallisesta tupakoinnin tilanteesta. Ellei tietoa ole saatavissa työterveyshuollon kautta, toteutetaan kysely, jonka jälkeen vastauksia voidaan verrata valtakunnallisiin vertailuaineistoihin (Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus, ATH). Yhteistyön käynnistyessä tarvitaan tieto siitä, millaista yksilöllistä ja ryhmämuotoista tukea työterveyshuolto tarjoaa ja onko organisaatiossa käytössä muita tuki- tai kannustinmuotoja. Työnantajan savuttomuuslinjaukset tehdään mahdollisimman selviksi ja ohjeet konkretisoidaan. Savuttomuushanke ei toteudu hetkessä tai käskyttämällä, vaan hanke tarvitsee vähintään vuoden siirtymäajan ennen täytäntöönpanoa. Yrityksen sisäinen viestintä on keskeistä. Lisäksi savuttomuus on jatkuvaa toimintaa, ei vain kertaluontoinen julistus. Onnistumisen edellytyksenä on johdon sitoutuminen ja työntekijöiden osallistaminen hankkeeseen. Tässä työterveyshuollolla on mainio mahdollisuus olla mukana hankkeessa terveydenedistämisen asiantuntijana.

Savuttomuushankkeet toteutuvat pääsääntöisesti työpaikkojen aloitteesta, mutta voisiko työterveyshuolto toimia aktiivisemmin keskustelun virittäjänä toimintasuunnitelmaa päivitettäessä ja mietittäessä seuraavaa työhyvinvointisuunnitelmaa? Tupakoinnista koituvien kustannusten avaaminen työnantajalle motivoi hankkeen käynnistämistä, mutta oleellista on korostaa muutoksen tuomia etuja välttäen syyllistämistä tupakoijien aiheuttamista kustannuksista. Tupakoijat onnistuvat paremmin lopettamispyrkimyksissään, kun tupakkariippuvuuden sosiaalinen ulottuvuus tupakkarinkeineen poistuu. Lisäksi lopettamisen tuki moninkertaistaa onnistumisen. Savuttomuuspäätös lisää myös työntekijöiden tasavertaisuutta tupakkataukojen poistuessa. Hankkeeseen voisi ottaa mukaan erilaisten järjestöjen (esimerkiksi keuhkosairauksien) palveluita apteekkeja unohtamatta.

Harjavallan suurteollisuuspuiston ja UPM:n onnistuneet savuttomuuskampanjat

Harjavallan suurteollisuuspuisto ja UPM työterveyshuoltoineen ovat Suomen lippulaivoja savuttomuuspyrkimyksissään. Molemmissa yrityksissä yhteisenä nimittäjänä on ollut työnantajan maksama kannustus tupakoiville työntekijöille korvauslääkkeiden muodossa sekä työterveyshuollon vahva mukanaolo tupakoijien tukena. Yritysten viestintä on ollut merkittävässä roolissa hankkeen aikana! Kummassakin tapauksessa kampanjan kustannukset säästettiin moninkertaisesti kampanjan aikana ja kampanjan lopussa sekä tupakoivien että tupakoimattomien työntekijöiden palaute on ollut enimmäkseen positiivista.

UPM julistautui savuttomaksi vuonna 2013. UPM:n savuttomuushankkeessa työterveyshuolto ja työsuojelu olivat varsin aktiivisia nostaessaan tupakoinnin haittavaikutukset johdon tietoisuuteen. UPM:ssä oli jo vuosia ollut lopetustukeen liittyvä toimintamalli käytössä: vieroituslääkkeitä oli osin maksettu, työterveyshuolto oli järjestänyt vieroitusryhmiä ja tupakkapaikat olivat tarkoin osoitettuja. Tästä huolimatta työpaikoilla kärsittiin edelleen tupakansavusta: esimerkiksi tupakointi työkoneiden sisäpuolella oli tavallista ja savua levisi työtiloihin ilmastoinnin kautta. Savuttoman työympäristön merkityksestä työterveyshuoltoon viestivät muun muassa tupakoimattomat trukkikuskit, jotka altistuivat pienissä trukeissa tupakansavulle. UPM:n hyvinvointilupauksiin kuuluu, ettei kenenkään tarvitse kärsiä tupakansavusta työpaikalla.

Harjavallan Suurteollisuuspuistossa aktiivinen tupakointiin puuttuminen on jatkuvaa työterveyshuollon toimintaa myös työhygieenisistä syistä. Työperäisiä altisteita ovat muun muassa arseeni, rikkidioksidi, nikkeli ja nikkeliyhdisteet, joille altistuminen voi lisätä keuhkosyöpäriskiä. Lisäksi on näyttöä siitä, että tupakointi näyttäisi lisäävän nikkelin aiheuttamaa syöpäriskiä moninkertaiseksi (1). Tupakoivilla altistusta edellä mainituille tekijöille tulee myös sormien kautta suuhun. Hengityssuojaimet joudutaan tupakoinnin ajaksi poistamaan, jolloin altistuminen lisääntyy sekä vähentyneen suojaimen käytön että suojaimen likaantumisen vuoksi. Tupakoijaa tulee tukea tupakoimattomuuspäätöksen jälkeen, koska kahdeksan tunnin tupakoimattomuus nikotiiniriippuvaiselle on kova vaatimus.

Lopuksi

Työterveyshuolto voi halutessaan merkittävästi tukea työpaikkojen pyrkimystä savuttomiksi työpaikoiksi. Työterveyshuollolla tulee olla toimintamallit, työkalut, halu ja osaaminen työpaikkojen tukemisessa. Savuttomuushanke vaatii huolellisen projektisuunnitelman, jossa tehokas ja kaikki tavoittava viestintä on keskeistä. Hyvä työterveysyhteistyö on edellytys savuttomuushankkeen menestykselle. Tupakoimaton työpaikka luo yritykselle positiivista imagoa, kun työntekijän terveyttä edistetään. Työpaikan savuttomuuspäätös koetaan tupakoijien keskuudessa pääsääntöisesti positiivisena, ja myös työterveyden henkilöstö kokee onnistumisia terveyden edistäjinä.