Moniammatillisuus työterveyshuollossa

Yhdistyksemme säännöissä on määritelty, että Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry:n tavoitteena on kehittää suomalaista työterveyshuoltoa yhteistyössä muiden alan koti- ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Miten on mahdollista tuottaa työterveyshuollon palveluita ilman työterveyslääkärin panosta? Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) käsitellään työterveyshuollon sisältö ottamatta kantaa työterveyshoitajan ja -lääkärin rooleihin. Asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista (708/2013) työterveyshuollon toimintatapa on kuvattu yleisellä tasolla. Lisäksi asetuksessa on määritelty, milloin ammattihenkilö ja asiantuntija voi toimia työterveyshuollossa. Asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001) määritellään, että terveystarkastus on lääkärin tekemä kliininen tutkimus sekä sitä täydentävät muut tutkimukset, lääkärin valvonnassa tehdyt tarkastukset tai tarkastuksen osat sekä toimintakokeet ja altistumismittaukset. Työturvallisuuslaissa (738/2002) on työnantajan vastuulla varmistaa käytettäessä ulkopuolisia asiantuntijoita, että heillä on riittävä pätevyys tai muut edellytykset tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen. Onko nyt käynyt siten, että näitä lakeja ja asetuksia ei ole huomioitu tai niitä ei ole osattu tulkita oikein? Entä miten toteutetaan työkyvyn johtamisen toimintamalleja, jos lääkäri ei ole arvioimassa jäljelle jäänyttä työkykyä?

Tilanneanalyysin perusteella on päädytty ilmiön seuraaviin juurisyihin: 1) työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin roolien, velvollisuuksien ja vastuiden epäselvyydet, joita korostaa Moniammatillisuus työterveyshuollossa resurssipula yliopistokaupunkien ulkopuolella, 2) asiakasyrityksen puolelta kohdennetut kustannuspaineet saattavat johtaa suppeisiin työterveyshuollon sopimuksiin ja luovat paineita rajoittua hoitajapainotteisuuteen, 3) työterveyshuollon operatiivisen toiminnan suunnitelmallisuus ja painopisteiden määrittely eli käytännössä työterveyshuollon toiminnan johtaminen ja 4) muut syyt. Näiden kunkin juurisyyn alle voidaan listata suuri määrä käytännön työssä huomioitavia alakohtia, ja tiedän, että meidän laajalla 1500 jäsenen jäsenkunnallamme on paljon kertomuksia siitä, millaisena tämä kuvautuu kentällä.

Työterveyshuollossa laadun tulee ohjata toimintaa ja laatumittareiden laatijoiden tulee tuntea työterveyshuollon sisältö ja lainsäädäntö. Järjestämme 14.11.2019 Helsingissä yhdessä Suomen Työterveyshoitajaliiton, Työfysioterapeutit ry:n ja Suomen Psykologiliitto ry:n kanssa Hotel Presidentissä moniammatillisen koulutuksen, jossa pohdimme, miten moniammatillisuus takaa paremman laadun työterveyshuollon palveluihin. Otamme kantaa myös siihen, millä tavoin moniammatillisesti toteutettu palvelu on kustannustehokasta sekä takaa palveluiden laadun ja uskottavuuden.

Päivät ovat valoisia ja siirrymme kohti kesää. Nyt on aika taas nauttia auringosta!

STLY:n puheenjohtaja