Ratkaiseeko raha? – Yrittäjän näkökulma

Yrityksessämme on vakituisia työntekijöitä 16, kausi- ja keikkaihmisiä 5–10, tukityöllistettyjä 2, tet-, top- ja työkokeiluihmisiä noin 20 vuodessa. Puolet työntekijöistä on pitkäaikaisia, 3 henkilöä 50–60 vuotiaita ja 1 henkilö yli 60 vuotta (0 sairauslomapäivää!). Yrityksen liikevaihto on 5 milj. € ja työtehtävät kaupan, kahvila/ravintolan ja varaston työtehtäviä.

Työterveyshuolto on muuttunut samalla lailla kuin muukin maailma. Lähdettiin läheisestä, yhteistyöhenkisestä, räätälöidystä, luotettavasta yhdessä tekemisestä. Tänä päivänä työterveyshuolto ostetaan voiton maksimoimalta suuryritykseltä, jonka rattaisiin hukkuu niin potilas kuin maksaja – työnantaja.

Jos en kuuluisi K-ryhmään ja saisi sieltä sopimusta ja ammattitaitoa käyttööni, olisin pienyrityksenä täysin hukassa.

Työterveyshuollon henkilöstö vaihtuu usein. Sairaudenhoitoa eivät hoida enää työterveyshuollon lääkärit, eivät ainakaan yrityksen omat työterveyslääkärit.

Lähtökohtaisesti työterveyshuolto, varsinkin laajennettu sellainen, järjestetään, jotta voidaan taata työntekijöiden terveys ja jaksaminen, tunnistaa ja ennaltaehkäistä riskikohdat ja kuormitukset, mutta samalla tukea hyvinvoivaa työyhteisöä ja yrityksen taloudellista toimintaa.

Työterveyshuollolle asetettu odotus, sen koko merkitys, murenee, kun se tänä päivänä ei enää lunasta noita odotuksia.

Palvelussa painottuu rahastuksen maku

Tässä taloudellisessa toiminnassa tullaan siihen isoimpaan ristiriitaan. Kun työnantaja/ asiakas puhuu rahasta, katsotaan se suorastaan brutaaliksi, ainakin epäeettiseksi. Kuitenkin palveluntarjoajan puolella kaikki ovat kuitenkin palkkiopalkkauksen piirissä, maksimoimassa myyntiä ja tuottoa.

Lisätutkimuksia ja erikoislääkärin konsultaatioita käytetään, vaikka näin maallikon silmissä ne eivät olisikaan tarpeellisia. Niitä ei kuitenkaan voi kyseenalaistaa, koska silloin kyseenalaistaa eettisyyden ja lääketieteellisen hoidon.

Nyt ostetaan työterveyshuolto ja määritellään sen laajuus. Pystyisikö työterveysyhteistyötä muuttamaan niin, että mietittäisiin, millaiseen kustannukseen työnantaja on halukas tai kykenevä, ja kehitettäisiin sellainen toimintamalli, että sillä saataisiin maksimaalinen hyöty? Esimerkiksi jos luovutaankin sairaanhoidosta ja tuodaan sen tilalle ennaltaehkäiseviä ja tukevia toimenpiteitä?

Jos tätä kipupistettä ei saada ratkaistuksi, tulee työterveyshuolto tällaisenaan rapautumaan ja ainakin sairaanhoito tulee siirtymään julkiselle puolelle. Odotin jo uudelta sote-mallilta sitä, että terveydenhuolto tulee jakautumaan julkisen ja yksityisen puolelle niin, että julkinen terveydenhuolto tehostuu ja se pystyy tarjoamaan pienyritysten työterveyshuollon. Niin ei ainakaan nyt näyttäisi käyvän. Mielenkiintoisena näkisin, että uusia pienempiä, notkeampia toimijoita tulisi markkinoille.

Yritykselläni ei ole lisävakuutuksia. Niitä on tarjottu vuosittain, mutten ainakaan vielä ole kokenut niitä tarpeellisiksi tai kannattaviksi, vaikka omalla kohdallani, yksityisenä vakuutuksena koenkin sen järkevänä.

Työnantajan on vaikea hallitus kustannuskehitystä

Hyviä kokemuksia työterveyshuollosta on tullut pitkäaikaisen sairausloman jälkeisestä osa-aikatyöstä, sopeutetuista työtehtävistä. Se onnistui todella hyvin ja edisti työntekijän kuntoutumista. Yrityksenä saimme ainakin osan kokemuksesta ja ammattitaidosta käyttöömme.

Pienellä yrityksellä sairauspoissaolot, varsinkin ”epävarman”-pituiset sairaslomat ovat hankalia. Kun ylimääräistä resurssia ei ole, jokainen sairausloma rasittaa työyhteisöä ja sen muita jäseniä. Jos sairausloman pituudesta ei osata sanoa, onko se kuukausi, kaksi vai puoli vuotta, ei oikein tiedetä, pitääkö rekrytoida uusi heti vai venytäänkö. Ymmärrän kyllä hoitavan lääkärin vaikeuden kertoa sairasloman pituutta ennakkoon, mutta jonkinlainen arvio helpottaisi työnantajaa.

Kun katsoo yritykseni kustannuksia per työntekijä, niin nehän ovat hyvät, sairauspäivätkin liki ok ja lukuina ihan tyydyttävät. Viimeisen vuoden kustannuskehitys on kuitenkin järkyttävä. Osasyynä siihen on määräaikaistarkastusten osuminen juuri tälle vuodelle, josta myös laboratoriotutkimuksien kustannusnousu osittain johtuu. Yksi tekijä myös oli sopimuksen laajuuden muuttuminen selittämättömästä syystä kesken kauden kattamaan myös tähystystutkimuksia.

Selkeä muutos on se, että vaikka työterveyslääkärikustannukset laskivat, niin tutkimus- ja erikoislääkärikustannukset nousevat todella paljon.

Muutamankin henkilön pitkäaikainen sairastaminen näkyy näin pienen yrityksen luvuissa selvästi. Kun ollaan varmistettu näiden henkilöiden paras mahdollinen hoito, olisi tärkeää keskittyä siihen suurempaan joukkoon työntekijöitä. Varmistetaan heidän työkykynsä jatkossakin.

Osaavat vastuuhenkilöt ovat yhteistoiminnan ydin

Vaikka toimitaankin ”työterveysjättiläisen” kanssa, keskiössä on ihmiset tai ihminen. Meidän kohdallamme ehdottomasti oleellisin henkilö on työterveyshoitaja. Hänen poissaollessaan olimme ihan tuuliajolla. Tuntui lähes taivaan lahjalta, kun pitkäaikainen työterveyshoitajamme taas palasi äitiyslomalta töihin. Hän seuraa järjestelmällisesti asiakasyrityksiään, kommunikointi toimii hyvin ja parasta on, että hänellä on selkeä käsitys yrityksen työtehtävistä ja aimo annos maalaisjärkeä!

Nyt ollaan taas hyvissä käsissä!