Maatalousyrittäjän työhyvinvointi kannattavuuskriisissä?

Maatalous on yksi riskialtteimmista toimialoista Suomessa. Vaihtelevat työolosuhteet, lukuisat altisteet ja tapaturmanvaarat ovat edelleen merkittävä uhka maatalousyrittäjän työ- ja toimintakyvylle. Työn fyysinen kuormittavuus on viime vuosina vähentynyt, mutta samalla ovat henkisen jaksamisen haasteet lisääntyneet. (1)

Maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaan vakuutettuja maatalousyrittäjiä on tällä hetkellä noin 57 000. Toimialan rakennemuutoksessa yrittäjien ja tilojen määrä vähenee ja tilakoko kasvaa. (2) Julkinen keskustelu maatalouden kannattavuuskriisistä on nostanut esiin myös maatalousyrittäjien työkykykyyn liittyviä haasteita. Juha Sipilän hallituksen asettama selvitysmies Reijo Karhinen toteaa Uusi Alku -raportissaan (3) seuraavasti: ”Tuottajien jaksamisen keskeisiä kulmakiviä ovat tuotannon kannattavuus, ympäröivän yhteiskunnan kohdistama tunnustus ja arvostus, tilojen välinen yhteistyö, verkottuminen yleensä sekä asiantunteva neuvonta kautta linjan. Henkiseen tukeen ja jaksamiseen liittyvät haasteet ovat viljelijöiden arkea. Kannattavuuskriisin syveneminen on tuonut vuosi vuodelta taloushuolet osaksi yhä useamman viljelijän arkipäivää.”

Työkyvyttömyys tulee kalliiksi kaikille

Maatalousyrittäjien työ- ja vapaa-ajan vahingoista Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan korvaamat välittömät kustannukset olivat vuonna 2017 lähes 36,4 miljoonaa euroa. Maatalousyrittäjien työtapaturmasuhde oli vuonna 2016 yli 1,2-kertainen palkansaajiin verrattuna. (2, 4.) Tapaturmien lisäksi työkyvyttömyyttä aiheuttaa myös muu sairastavuus. Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus on MYEL-vakuutetuilla 6 promillea ja TyEL-vakuutetuilla 4 promillea (5). MYEL-vakuutettujen työtapaturmataajuus vuonna 2016 oli 35 miljoonaa työtuntia kohden, kun kaikkien alojen keskiarvo oli 29. (2, 4, 6.)

Samaan aikaan kun työkykyä uhkaavat riskitekijät lisääntyvät ja kumuloituvat, maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon liittymisaste laskee jyrkästi. Melan ja Kelan tilastoissa liittymisaste ja työterveyshuollon korvaukset ovat laskeneet vuodesta 2013 lähtien (taulukot «»1 ja «»2). Vuodesta 2016 vuoteen 2017 verrattaessa kokonaiskustannukset ovat Kelan tilastojen mukaan laskeneet 11,8 prosenttia, ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset 11,2 prosenttia ja sairaanhoidon kustannukset 14,4 prosenttia. (2, 7.)

Tällä hetkellä MYEL-vakuutetuista maatalousyrittäjistä enää vain noin 34 prosenttia on hankkinut itselleen työterveyshuoltopalvelut, kun vastaava luku viisi vuotta aiemmin oli 37 prosenttia (2). Maatilojen vähenemisen myötä myös maatalousyrittäjien määrä vähenee, mutta liittymisaste työterveyshuoltoon laskee vielä nopeammin (taulukko 2).

Maakunnalliset erot liittymisasteen muutoksessa ovat suuria. Yrittäjien ja maatalouden sidosryhmien palautteen perusteella maatalousyrittäjien työterveyshuoltopalveluiden alueelliset erot palvelujen tarjonnassa ja laadussa näyttävät kasvaneen.

Työterveyshuollon tuki etääntyy

Työterveyshuollon toimintakenttä on ollut viime vuosina voimakkaassa muutoksessa. Aiemmin vahvasti kuntien vastuulla olleita palveluita on kilpailutettu ja ulkoistettu. Lakimuutosten ja yrityskauppojen seurauksena palvelujen järjestäminen on ohjautunut entistä suurempiin yksiköihin.

Muutosvaiheissa työterveyshuoltosopimuksia irtisanotaan ja uusia jää solmimatta. Syitä voi olla monia: palvelujen tarjonta ja laatu eivät vastaa maatalousyrittäjien tarpeita, muutosviestintä epäonnistuu, palvelut koetaan kalliiksi, Kelan korvausjärjestelmä kankeaksi ja hyödyt vähäisiksi. Palveluntuottajan näkökulmasta kokemus maatalouden toimialasta saattaa olla vähäistä. Myös erityisosaamista vaativan asiakasryhmän koko on suhteellisen pieni, minkä voidaan arvioida vaikuttavan negatiivisesti liiketoiminnalliseen tuottavuuteen. Asiakkuuksia segmentoitaessa halutaan ehkä keskittyä eri tyyppisten yritysten palveluosaamiseen.

Maatalousyrittäjät punnitsevat työterveyshuoltoon liittymistä sen tuomien hyötyjen kautta. Jos asiakas ei tunnista hyötyä, sitä ei ole. Käytössä olevat toimintamallit eivät tarjoa todellista odotusten mukaista lisäarvoa. Melan myöntämä tapaturmavakuutuksen maksualennuksen suuruus työterveyshuoltoon liittyneille riippuu eläkkeen perusteeksi määritellystä työtulosta, eikä se siten toimi – eikä ole tarkoituksenmukaistakaan toimia – ainoana motivaatiotekijänä palveluiden hankkimiselle.

Yksintyöskentelvän työkyvyn tuki

Työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen varmistavat jokaisen yrityksen toimintaa ja tuottavuutta, olivat yritykset minkä kokoisia tahansa. Systemaattiset työkyvyn tukimuodot ja -mallit ovat palkansaajilla vakiintuneita työyhteisön toiminnan ja johtamisen käytäntöjä. Yksin työtään tekevällä maatalousyrittäjällä ei ole tukenaan henkilöstöhallintoa tai työyhteisöä. Näin ollen puuttuvat myös työkyvyn varhaisen tuen toimintamuodot, ja työkyvyn ongelmiin havahdutaan usein liian myöhäisessä vaiheessa.

Palvelujärjestelmän viidakossa yrittäjä on yksin ja hänen tukiverkostonsa hajanainen. Harvoin eteen tulevista asioista (muun muassa työkykyyn liittyvät haasteet ja työterveyshuollon palvelut) tiedon saanti voi olla sattumanvaraista ja yksipuolista. Työterveyshuolto on yksi keskeisistä maatalouden sidosryhmistä, joka parhaimmillaan toimii tärkeänä tukena maatalousyrittäjän työkyvylle.

Viljelijästä välitetään

Osana hallituksen maatalouden kriisipakettia Mela tukee maatalousyrittäjien jaksamista Välitä viljelijästä -projektissa. Projektin kautta yrittäjille on tarjolla henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa sekä tarvittaessa mahdollisuus hankkia ostopalvelusitoumuksella taloudellista-, juridista- tai terapeuttista apua tilanteen selvittelyyn ja hoitoon. Projektin tavoitteena on myös edistää maatalousyrittäjien henkistä jaksamista ja ehkäistä uupumista varhaisen välittämisen keinoin.

Projektissa perustetussa Välitä viljelijästä -verkostossa maatalouden parissa työskentelevät sidosryhmäorganisaatiot (muun muassa lomitus, neuvojat, eläinlääkärit, työterveys) toimivat yhdessä maatalousyrittäjän varhaisen tuen turvaverkkona. Turvaverkon jäsenet tekevät omassa työssään havaintoja maatalousyrittäjien jaksamisesta, ottavat asian tarvittaessa puheeksi ja ohjaavat avun piiriin. Verkoston toiminta on ehdottoman luottamuksellista, ja avun hankkiminen tapahtuu vain maatalousyrittäjän omalla suostumuksella.

Raha ratkaisee - mistä ratkaisun avaimet?

Maatalousyrittäjien, kuten kaikkien asiakkaiden, on saatava työterveyspalveluihin sijoittamilleen panoksille vastinetta. Työterveyshuollon toimenpiteille on siten kyettävä osoittamaan merkittäviä hyötyjä. Toimintamallien muokkaaminen esimerkiksi tilakäyntien osalta on välttämätöntä, ja toiminnassa on varmistettava toimialan riittävä tuntemus maatalouden asiantuntijoita käyttämällä. Työolosuhdeselvityksiä on kehitettävä ja uudistettava kuten muidenkin yritysten kanssa on tehty. Maatalousyrittäjä arvostaa sujuvuutta myös Kelan korvausprosesseissa, joten suorakorvauspalvelun käyttöönotto olisi tärkeää. Vuorovaikutteiseen ja aktiiviseen yhteistoimintaan pääseminen vaatii vaikuttamista myös yrittäjien asenteisiin ja totuttuihin toimintatapoihin.

Maatalouden työterveyshuolto voi olla kannattavaa liiketoimintaa, kun osaaminen ja toimintaprosessit ovat kunnossa. Tilakäyntien täyskorvattavuus ja maksualennuksen sitominen niiden toteutumiseen varmistavat toiminnan systemaattisuutta ja jatkuvuutta. Melalla on oma lakisääteinen tehtävänsä maatalousyrittäjien työterveyshuollon toteutumisen ja kehittämisen edistämisessä. Osana tehtävää Mela tarjoaa toimintaprosessin tueksi uudistuvan työterveyshuoltosovelluksen. Maksuton sovellus tekee käyntitilastointia ja toimii lisäksi sähköisenä, interaktiivisena työolosuhdeselvityksen työkaluna.

Palveluntuottajan vaihdoksissa muutosviestinnän onnistuminen ratkaisee usein sopimusten jatkamisen uuden palveluntuottajan kanssa. Maatalousyrittäjien palautteen perusteella tähän on edelleen syytä kiinnittää huomiota. Erityisesti kaivataan henkilökohtaista kontaktia, ohjausta ja neuvontaa itselle varsin vieraassa asiassa. Läheskään kaikki eivät vielä tänäkään päivänä käytä tietokonetta.

Muutosvaiheissa myös henkilöstön vaihtuvuus saattaa olla suurta. Uuden henkilöstön perehdyttäminen ja maatalouden toimialan osaaminen ovat onnistuneen palveluprosessin keskiössä. Mela ja Työterveyslaitoksen maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky) tarjoavat maatalouden työterveyshuollon peruskoulutusta, ajankohtaistietoa ja konsultaatiota ja ovat siten ylläpitämässä työterveyshuollon ammattihenkilöiden asiantuntemusta ja osaamista. Maatalouden toimialalla Välitä viljelijästä -verkostossa tapahtuva sidosryhmätoiminta vastaa yrityksissä työyhteisöjen kanssa tehtävää työyhteisötyötä, joten sen tulisi olla osa luonteva osa palvelutoimintaa. Liittymällä Melan Välitä viljelijästä -verkostoon pääsee helposti alan ajankohtaistiedon äärelle, ja tutustumalla muihin alan sidosryhmiin voi myös omiin toimintaprosesseihin löytää uutta sujuvuutta.