Ei aatetta ilman edunvalvontaa eikä edunvalvontaa ilman aatetta!

Alaosaston toiminta on tärkeää paitsi työterveyslääkäreiden etujen valvomiseksi myös siksi, että Lääkäriliitto konsultoi alaosastoa antaessaan lausuntoja, joiden sisältö tavalla tai toisella koskettaa omaa erikoisalaamme. Lisäksi alaosaston kautta on helppo pitää yhteyttä liiton hallitukseen ja virkamiehiin, mikä kohottaa profiiliamme myös Lääkäriliiton sisällä.

Rajanveto alaosaston ja STLY:n roolien välillä on liukuva. Ammatillinen osaaminen ja kollegiaalisuus, joita STLY toiminnallaan edistää, ovat myös edunvalvonnassa keskeisiä. Työterveyshuollon erikoisalan hyödyntämistä terveydenhuollon kehittämisessä edistävät molemmat yhdessä ja erikseen. Sen sijaan palkkaedunvalvonta kuten muutkin työterveyslääkärin työsuhteeseen liittyvät edunvalvonnalliset asiat kuuluvat alaosastolle, jonka takana on Lääkäriliiton vahva tuki neuvottelijoineen ja työsuhdejuristeineen.

Mikä ihmeen edunvalvonta?

Työterveyshuollossa tapahtuu koko ajan muutoksia, joista osa on suunniteltuja ja perusteltuja, osa taas muiden muutosten seurauksia ja riskejä sisältäviä. Alaosastossa meitä tällä hetkellä puhututtavat erityisesti seuraavat asiat:

Miksi nähdä vaivaa ja erikoistua, jos pelkällä pätevöittävällä kurssilla saa samat tehtävät ja (melkein) saman palkan? Työterveyshuollon erikoislääkärin asemaa on vahvistettava nykyisestä. Yhtenä ratkaisuna näemme Työterveyslaitoksen pätevöittävän koulutuksen muuttamisen osaksi erikoistumista. Pelkästään kurssin käymällä ei voisi enää toimia työterveyslääkärinä edes osa-aikaisesti. Koulutus voisi kuitenkin pätevöittää toimimaan työterveyshuollossa yleislääkärinä sellaisissa palveluissa, jotka eivät ole laissa työnantajia tai työntekijöitä velvoittavia.

Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että työterveyshuollossa pitkään toimineilla kollegoilla tulee olla mahdollisuus jatkaa työssään entiseen tapaan. Pätevöittävän koulutuksen roolin muuttaminen koskisi tulevia kollegoita, jotka eivät vielä ole luoneet merkittävää uraa työterveyshuollossa.

Työterveyspalvelut on aina tuotettu pääosin yksityissektorilla. Viime aikoina julkiset työterveysyksiköt on muutettu yhtiöiksi ja samalla julkisen puolen virkaehtosopimukset ovat menettäneet merkityksensä. Nyt kun sama kehitys on laajemminkin terveydenhuollossa, Lääkäriliitossa on alettu tosissaan tavoitella yksityissektorille omaa työehtosopimusta. Monet julkisen puolen edut jäävät saamatta (mm. sairausloma-ajan palkka, lisäeläke, pidemmät lomat), mikä tulee usein yllätyksenä, jos kollega siirtyy tai siirretään yksityiselle puolelle.

Yksi mahdollisuus, joskaan ei kovin vaikuttava, on edetä suositusten linjalla. Meillä alaosastossa on jo pitkät perinteet työterveyshuollossa toimivien lääkäreiden palkkasuosituksen tekemisestä. Suosituksen hyväksyy viime kädessä Lääkäriliiton hallitus. Viimeisin suositus kattaa myös kuluvan vuoden ja löytyy tämän linkin kautta: https://www.laakariliitto. fi/site/assets/files/1075/tyoterveyshuollossa_ toimivien_laakareiden_ palkkausta_koskeva_suositus_2018.pdf

Myös työterveyshuollossa on voitava tehdä lääkärin työtä ammatinharjoittajana. Viime aikoina ovat yleistyneet työterveyspalveluiden tuottajan tekemät sopimukset ja alennukset lääkärityön hinnasta. Yritysten ja vakuutusyhtiöiden kanssa sovituista hinnoista tulee neuvotella ammatinharjoittajien kanssa, koska yksi ammatinharjoittajuuden tunnuspiirteistä on vapaus määritellä oma hintansa.

Olemme saaneet huolestuttavia viestejä työterveyslääkärin työn autonomian uhkista. Samalla kun muiden ammattilaisten osaamista hyödynnetään yhä enemmän, lääkäristä työterveyshuollossa ei saa tulla kumileimasin lähetteiden, reseptien ja SVA-todistusten allekirjoittamiseen. Työterveyslääkärin on voitava saada tutkia potilaansa riittävän huolellisesti ennen hänen allekirjoitustaan edellyttävien hoitomääräysten antamista ilman potilaiden tai muiden ammattiryhmien taholta tulevaa painostusta.

Työterveyshuolto on yksi ensimmäisistä erikoisaloista, joissa sovelletaan uutta erikoistumisen hakumenettelyä. Tätä myöten myös erikoistumiseen tulee aikarajat, eikä siinä voi enää jäädä roikkumaan vuosikausiksi. Miten varmistetaan, että hakuprosessissa todella sopivimmat pääsevät erikoistumaan työterveyshuoltoon ja että mahdollisimman monella on myös mahdollisuus erikoistua annetussa ajassa? Tämä edellyttää lääkärikouluttajia, joiden palkkioiden kattamiseen tarkoitettu erillisrahoitus on jälleen katkolla tämän vuoden lopussa. Jos erillisrahoitusta ei saada varmistettua jatkossa, yksityisen puolen erikoislääkärikoulutus vaarantuu.

”Last but not least”, yhteinen haasteemme STLY:n kanssa on pitää yllä keskustelua työterveyshuollon toiminnan ytimestä. Se, mitä meiltä odotetaan ja halutaan – ja siten myös lakiin kirjataan ja Kelassa korvataan –, päätetään kolmikannassa. Siellä päätökset sisältävät vähintään yhtä paljon edunvalvontaa kuin näyttöön perustuvaa tiedettä, minkä vuoksi työterveyshuollon ammattilaisten pitää osallistua aktiivisesti asioiden valmisteluun.

Lopuksi

Jos yllä olevat haasteet tuntuvat kohdallasi ajankohtaisilta tai sinulla on muita edunvalvonnallisia näkökulmia, tervetuloa mukaan toimintaan. Kaikki työterveyshuollon erikoislääkärit ovat oikeutettuja osallistumaan niin vuosikokoukseen (31.10.2019 Lääkäritalossa) kuin Fimnetin suljetussa ryhmässä käytävään keskusteluun (www.fimnet. fi/ryhmat/tyoterveyslaakarit-alaosasto).

Myös erikoistuvat, jotka toimivat työterveyshuollossa vähintään 20 tuntia viikossa, voivat hakea jäsenyyttä vapaamuotoisella sähköpostilla johtokunnan puheenjohtajalle (kari-pekka.martimo@ elo.fi) tai sihteerille (aulikki.juntunen@ elisanet.fi).

Työterveyslääkärit-alaosaston johtokunta 2019

pj Kari-Pekka Martimo, Työeläkevakuutusyhtiö Elo,

kari-pekka.martimo@elo.fi

Jussi Eskola, Terveystalo,

jussi.eskola@terveystalo.com