Yhtenäinen kirjaaminen edistää työkykytietojen hyödyntämistä terveydenhuollossa

Yhteiskunnallinen keskustelu työkyvystä on viime vuosina ollut vilkasta. Väestö ikääntyy ja työvoima vähenee, minkä vuoksi kestävän julkisen talouden saavuttamiseksi pyritään työuria pidentämään eri keinoin. Työurien pidentämisessä hyvä työkyky on tavoittelemisen arvoista, mutta myös osatyökykyisenä tulee pärjätä työelämässä. Oleellista on, että merkit työkyvyn heikkenemisestä havaitaan mahdollisimman varhain, jolloin myös mahdollisuuksia tukea työkykyä on enemmän.

Työterveyshuolto tukee työntekijöiden työkykyä yhteistyössä muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoiden kanssa. Hoitokäytännöistä sopiminen ja tarvittavien potilastietojen vaihto varmistavat parhaiten sujuvan yhteistyön ja viiveettömät hoitoketjut. Potilaan työkykyyn liittyvä tieto (työkykytieto) on tarpeen esimerkiksi hoitotoimenpiteitä, kuntoutusta tai työhön paluun toimenpiteitä suunniteltaessa, mutta tällä hetkellä työkykytieto ei aina ole ammattilaisten käytettävissä. Potilaalle työkykytiedolla ja sen vaihdolla on kuitenkin inhimillistä ja yhteiskunnallista merkitystä, sillä hyvä työkyky tarkoittaa yleensä hyvää toimintakykyä myös työelämän jälkeen.

Potilastietojen vaihto ammattilaisten välillä tapahtuu kansallisen Potilastiedon arkiston avulla. Potilastiedon arkiston käytön myötä kirjaaminen potilaskertomukseen on muuttunut tiedon tallentamisesta kohti tiedon jakamista. Potilaan kannalta tärkeintä on, että hoidossa tarvittava tieto löytyy, ja ammattilaisen näkökulmasta, että tieto löytyy nopeasti, ajantasaisesti ja mielellään yhdestä paikasta.

Aikaisempien tutkimusten mukaan ammattilaisten välistä yhteistyötä hidastaa erityisesti tarvittavan potilastiedon puuttuminen. Tällä on merkitystä muun muassa hoidon jatkuvuuteen. Ammattilaiset kokevat ongelmaksi myös sen, että potilastieto täytyy tietojärjestelmissä kirjata usein moneen eri paikkaan, mikä lisää kirjaamiseen käytettävää aikaa. Yhtenäisen tietorakenteen avulla kirjaaminen kuitenkin helpottuu, tiedon löytyminen tehostuu ja kertaalleen kirjattua tietoa voidaan hyödyntää muualla, esimerkiksi sähköisen potilaskertomuksen toisessa näkymässä. Rakenteinen kirjaaminen helpottaa myös hoitoprosessien noudattamista, kun tarvittava tieto on oikeaan aikaan ammattilaisen käytettävissä.

Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät

Tutkimuksessa selvitettiin, mikä ovat oleelliset työkykytiedot terveydenhuollon ammattilaisten välisen tietojen vaihdon kannalta. Lisäksi selvitettiin työkykytietojen rakenteisen kirjaamisen nykytilaa sekä koettua saatavuutta käytössä olevista tietojärjestelmistä. Tutkimuksessa kehitettiin tietomalli työkykytietojen kirjaamiseksi terveydenhuollon sähköiseen potilaskertomukseen kansallisesti yhtenevällä tavalla.

Tutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, joiden aineisto kerättiin vuosien 2015–2017 aikana kyselyillä ja haastatteluilla työterveyslääkäreille, työterveyshoitajille, työfysioterapeuteille ja työterveyspsykologeille. Tutkimuksessa yhdistettiin useampia tutkimusmenetelmiä, kuten Delphi-menetelmää, sähköisiä kyselyjä, haastatteluita sekä sisällönanalyyseja ja tilastollisia menetelmiä.

Tutkimustulokset

Tulosten mukaan terveydenhuollon ammattilaisten välisen tietojen vaihdon kannalta oleellisia työkykytietoja ovat terveydentilaan, sairauksiin ja työturvallisuuteen liittyvät tiedot sekä potilaan ja ammattilaisen arviot työkyvystä ja hoidon jatkosuunnitelma. Tutkimus osoitti, että työterveyshuollon potilastietojärjestelmiin kirjataan runsaasti työkykytietoa, jonka kirjaamistapa on pääosin vapaamuotoista. Työkykytietoja ei saada potilastietojärjestelmistä helposti käyttöön, eikä tietoja löydy riittävästi myöskään Potilastiedon arkistosta. Työterveyshuollon ammattilaisten mielestä potilaan työkykytieto kuitenkin tehostaisi muiden terveydenhuollon ammattilaisten työtä, ja lisäksi he uskovat, että työkykytietoja myös hyödynnettäisiin Potilastiedon arkistosta, mikäli niitä sieltä löytyisi.

Tutkimuksessa kehitetty tietomalli (kuva «»1) sisältää aihealueittain ja otsikoittain jaoteltuna kaikki ne tuloksiksi saadut työkykytiedot, joiden kirjaamiseen löytyy sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa koodistopalvelussa (https:// koodistopalvelu.kanta.fi) julkaistu kirjaamisrakenne tai tieto on kirjattavissa muuta terveydenhuollossa yleisesti tunnettua formaattia käyttäen.

Tulosten tarkastelua

Sähköisessä potilaskertomuksessa käytettävät kansalliset otsikot toimivat runkona kehitetylle tietomallille, joka laadittiin mahdollisimman yleiseksi riippumatta ammattilaisen käyttämästä potilastietojärjestelmästä tai terveydenhuollon erikoisalasta. Tietomalli on myös joustava, sillä kukin mallin tietokomponenteista voidaan kirjata itsenäisesti. Malli on myös helposti muutettavissa ja siihen voidaan tarvittaessa lisätä tai siitä poistaa tietokomponentteja, kun työkykytietojen kirjaamisrakenteita edelleen kehitetään.

Väitöstutkimuksen tuloksilla on suuri käytännön merkitys. Kehitetty tietomalli on suoraan hyödynnettävissä potilastietojen kirjaamiseen, sillä mallin käsitteet johdettiin työterveyshenkilöstön olemassa olevista kirjaamiskäytännöistä. Tietomallin lisäksi väitöskirjaan on sisällytetty esimerkkejä työkykytietojen rakenteisesta kirjaamisesta. Näitä voidaan hyödyntää kehitettäessä ammattilaisten kirjaamiskäytäntöjä ja potilastietojärjestelmien kirjaamisalustoja.

Yhteenveto

Työkykytieto on kansantaloudellisesti merkittävää tietoa. Tieto on tärkeä niin yksittäisen ihmisen kuin työpaikkojen ja yhteiskunnankin kannalta. Työkykytieto on mahdollista saada kaikkien potilasta hoitavien ammattilaisten hyödynnettäväksi ja myös sote-tietojen toissijaiseen käyttöön yhteiskunnallista päätöksentekoa varten, kun kirjaamisessa käytetään yhtenäistä tietosisältöä ja yhtenäistä tietorakennetta. Rakenteinen tieto mahdollistaa tietojen analyysin ja yhtenäisyys tietojen helpomman vertailun. Samalla myös tiedon laatu paranee. Vastaavanlaisia tutkimuksia työterveyshuollon potilastietojen kirjaamisen ja tietojen vaihdon näkökulmasta on julkaistu kansainvälisessä tiedekirjallisuudessakin vähän, minkä vuoksi tätä väitöstutkimusta voidaan pitää pilottitutkimuksena.

Tietomalli sisältää työterveyshuollolle oleellisia kirjattavia työkykytietoja, mutta mallin toimivuutta ja tietosisällön kattavuutta tulee kuitenkin vielä ammattilaisten keskuudessa arvioida. Lisäksi tulee selvittää, miten tietomalli soveltuu muuhun terveydenhuoltoon. Ratkaisevaa ei kuitenkaan ole, kuinka paljon meillä on tietoa käytettävissä, vaan se, mihin tietoa käytetään.