MBO aiheuttaa jo varhain selkeitä muutoksia verenkierron säätelyssä

Kuinka tiivistäisit tutkimuksesi päätulokset?

Mielestäni yllättävin ja aivan uutta tietoa antava tutkimustulos oli, että kehon ollessa pystyasennossa miehillä ja naisilla oli hyvin erilainen tapa ylläpitää verenpainetta. Pystyasennossa miesten sydänkuormitus oli korkeampi kuin naisilla. Naisilla taas verenpaineen ylläpito pystyasennossa perustui suuremmalta osin verenkierron vastuksen lisääntymiseen. Tulokset säilyivät, vaikka tulokset vakioitiin tärkeimmillä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöillä. Heräsi kysymyksiä: Voisivatko nämä löydökset osaltaan selittää miesten naisia suurempaa sydänsairastavuutta- ja kuolleisuutta? Pitäisikö miesten ja naisten verenpainetautia hoitaa eri tavoin?

Tärkeimpänä löydöksenä metabolisen oireyhtymän (MBO) vaikutuksista hemodynamiikkaan pidän sitä, että MBO:ään näyttäisi liittyvän jo hyvin varhaisessa vaiheessa selkeitä muutoksia verenkierron säätelyssä. Käytimme MBO:n kriteerinä Albertin kriteeristöä, joka luokittelee henkilön oireyhtymää sairastavaksi jo varsin vähäisillä laboratorio- ja mittaustuloksilla. Totesimme, että valtimojäykkyys, jota pidetään itsenäisenä riskitekijänä sydän- ja verisuonisairauksiin, oli selkeästi kohonnut jo sellaisilla MBO:ää sairastavilla henkilöillä, joilla ei ollut verenpainetautia. Tärkeä löydös oli myös se, että MBO:ään liittyvät hemodynamiikan muutokset, etenkin sydänkuormituksen lisääntyminen, olivat selkeämpiä naisilla kuin miehillä. Muutokset sydämen autonomista säätelyä kuvaavissa sykevälivaihtelu-arvoissakin tulivat paremmin esiin MBO:ää sairastavilla naisilla verrattuna MBO:ää sairastaviin miehiin. Aiemmissa tutkimuksissa on ollut viitteitä siitä, että MBO:ään liittyvä sydän- ja verisuonitautiriski olisi naisilla miehiä suurempi, ja nyt saadut tulokset voivat osaltaan selittää tätä ilmiötä.

Vain melko harvat työterveyslääkärit ovat väitelleet. Miten ja milloin sinä kiinnostuit tutkimuksen teosta? Miten aiheesi valikoitui?

Oikeastaan olen koko työurani ajan ollut kiinnostunut paitsi sairauksien hoidosta, myös sairauksiin ja ilmiöihin vaikuttavista taustatekijöistä. Työterveyshuollon ohella sisätaudit ovat aina olleet selkeä mielenkiinnon kohteeni. Tehdessäni erikoistumiskoulutukseni reunapalveluja TAYS:n sisätautiklinikassa heräsi ajatus, että olisi mukava paneutua vähän syvällisemmin johonkin asiaan. Professori Ilkka Pörstin verenkierron säätelymekanismeja kartoittavan DYNAMIC-tutkimusryhmän työ vaikutti mielenkiintoiselta. Tutkimusryhmässä sattui sopivasti olemaan tilaa yhdelle innokkaalle tutkijanalulle, ja kun kiinnostava tutkimusasetelmakin hahmottui kliinisesti tärkeän ja yleisen oireyhtymän parissa, aloin suunnitella tutkimustyötä loppuvuonna 2009. Täydellä teholla tutkimukseni alkoi loppuvuodesta 2011.

Mitä tutkimuksen teko sinulle opetti tieteestä ja tieteen teosta? Opitko jotain sellaista, mitä voit hyödyntää päivätyössäsi jatkossa? Mitä muuta hyötyä näet väitöstyön tekemisestä oman työelämäsi kannalta?

Tutkimuksen teko opetti toki paljonkin tieteestä ja tieteen teosta. Tutkimustyön tärkeimpänä oppina pitäisin tiedonhakutaitojen kehittymistä ja parantunutta valmiutta tieteellisen tekstin kriittiseen arvioimiseen. Lisäksi tutkimustyö on parantanut huomattavasti statistiikan osaamista, kirjoittamistaitoja ja englannin kielen osaamista. Luennot ja esitykset kotimaisissa ja kansainvälisissä koulutuksissa ovat tuoneet esiintymisvarmuutta ja olleet hyviä tilaisuuksia myös verkostoitumisen kannalta. Uskon, että kaikkea tätä oppia voin jossain määrin hyödyntää myös nykyisessä päivätyössäni. Näkisin, että tohtorin tutkinto on myös hyvä lisä CV:ssä, ja ei siitä ainakaan haittaa ole työmarkkinoilla, etenkään kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä.

Onko tarkoituksesi jatkaa tutkimustyötä? Onko mielessäsi tutkimusaiheita työterveyshuollon parista?

Kyllä tutkimusmaailma on sen verran mielenkiintoinen, että mielelläni jatkaisin tutkimuksen parissa myös työterveyshuollon aihepiirissä. Tällä hetkellä en ole missään tutkimusprojektissa mukana, mutta nykyisellä työpaikallani on vahva tutkimuksen kulttuuri, ja suunnitelmissani on laajentaa työnkuvaani jälleen tutkimuksen pariin.

Mitä sanoisit kollegalle, jota tutkimustyö kiinnostaa mutta joka ei oikein tiedä, miten aloittaa, tai jota väitöskirjan tasoinen tutkimus arveluttaa liian isona työmääränä?

Tärkeää on, että aloittelevalla tutkijalla on tukenaan hyvä ohjaaja ja tutkimusryhmä. Sopivia ryhmiä ja tutkimusaiheita kannattaa kysellä esimerkiksi yliopistoista tai tutkimuslaitoksista. Ja eihän tutkimuksen tavoitteena tarvitse välttämättä olla väitöskirja – aluksi voi ottaa vaikkapa jonkin rajatumman aiheen työstettäväksi, ja katsoa sitten myöhemmin, riittääkö intoa ja aikaa väitöskirjan tekemiseen. Mielestäni tutkimustyö tuo mukavaa vaihtelua normaaliin arkityöhön, ja jos vain itseä kiinnostava aihe löytyy, niin voin ilman muuta suositella tutkimuksen tekoa!