Työterveyslääkäri

Sijoita ja valmenna -malli osaksi terveydenhuollon ammattilaisten keinovalikoimaa

Työterveyslääkäri
2019;37(3):35-37
Mika Ala-Kauhaluoma

Näyttöön perustuva työhönvalmennuksen IPS-malli (Individual Placement and Support, suom. Sijoita ja valmenna) on menettelytapa työn löytämiseksi avoimilta työmarkkinoilta eri kuntoutujaryhmille. Mallin juuret ovat 1970-luvun Pohjois-Amerikassa, ja se on sittemmin osoitettu useissa maissa tuloksekkaaksi tavaksi vaikeasti työllistyvien ihmisten työllistämisessä.

Nimen kiteyttämällä tavalla Sijoita ja valmenna -mallissa ensin etsitään työpaikka, jossa sitten valmennetaan ja tuetaan, kun taas perinteisessä toimintatavassa ensin pitkäänkin valmennetaan ja tuetaan ennen kuin aletaan etsiä työtä.

Työhönvalmennus voidaan käsittää yleisnimikkeenä palvelujärjestelmän erinimisille työllistymisen ja työhön kuntoutumisen tukipalveluille, joita säätelevät monet eri lait. Työelämään ja työhön valmentavat palvelut on mahdollista mieltää positiivisen erityiskohtelun ilmentyminä. Ne tarjoavat tarvittavan tuen henkilöille, jotka kokevat sairauden, vamman tai osittaisen työ- ja toimintakyvyn haittaavan työllistymistä tai työelämässä pysymistä. Työhönvalmennuksella voidaan tarkoittaa myös yksittäistä palvelujärjestelmän palvelua, työntekijän työotetta palvelussa tai jotakin tiettyä vaihetta tukipalvelun kuluessa. Työhönvalmennus kuuluu Suomessa sekä ammatillisen kuntoutuksen että vaikeasti työllistyvien työllistämistoiminnan toimenpiteisiin. Ammatillinen kuntoutus kohdistuu henkilöihin, joilla on sairauden tai vajaakuntoisuuden vuoksi tavallista suurempi riski syrjäytyä työmarkkinoilta, ja sitä järjestävät ja toteuttavat useat tahot.

Miten Sijoita ja valmenna -malli eroaa muista?

IPS-malli kuuluu tuetun työllistymisen (Supported Employment) keinovalikoimiin, joissa ero perinteisiin osatyökykyisten työllistymistä edistäviin toimintoihin verrattuna on se, että valmennus ja kuntoutus tapahtuvat voittopuolisesti työpaikalla. Tuetun työllistymisen sijoita-valmenna-säilytä (Place-Train-Maintain) menetelmä kehitettiin alkujaan Yhdysvalloissa 1980-luvulla yhdeksi nuorille ja kehitysvammaisille suunnatuksi työllistymismenetelmäksi.

Mallissa olennaista on, että työhönvalmennus ja työllistymisen tukeminen tapahtuvat integroituna psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen. Samalla keskeistä on selkeästi määriteltyjen mallin mukaisesti etenevien interventioiden käyttö kliinisen päätöksentekoprosessin korostamisen sijaan. Mallille on laadittu 25 palvelun osa-aluetta kattava laatukriteeristö, jossa kuvataan sen kriittiset osatekijät ja jota vasten sen toteuttamista voidaan arvioida. Mallin lähtökohtana on oletus, että kuka tahansa, joka haluaa työskennellä, voi oikeanlaisten tukitoimien avulla työllistyä ja työskennellä avoimilla työmarkkinoilla. Sen keskeiset ominaisuudet ovat seuraavat:

  • Tavoitteena on asiakkaan omiin tavoitteisiin perustuvan työn löytäminen avoimilta työmarkkinoilta mahdollisimman nopeasti.
  • Tuetun työllistymisen palvelu integroidaan saumattomaksi osaksi asiakkaiden muita palveluketjuja. Esimerkiksi työvalmentajat toimivat samoissa tiloissa ns. normaalipalvelujen kanssa ja osallistuvat tiimityöskentelyyn. Työllistymissuunnitelmat integroidaan osaksi hoitosuunnitelmia.
  • Tuetun työllistymisen palvelua toteuttavien työvalmentajien työajasta valtaosa kohdistuu työn etsimiseen avoimilta työmarkkinoilta. Sama työvalmentaja vastaa kaikista kuudesta työllistymisen tukemisen vaiheesta: palveluun sisäänotto, sitouttaminen, ammatillinen arviointi, työn etsintä, työhönvalmennus ja työnaikainen tuki.
  • Kaikki työllistymisestä kiinnostuneet asiakkaat voivat saada tuetun työllistymisen palveluita. Myös muita kuin työvalmentajien palveluun osallistuvia asiakkaita kannustetaan harkitsemaan työllistymismahdollisuuksiaan.

Sijoita ja valmenna -mallin on voitu tieteellisin menetelmin osoittaa toimivan asiakkaan tavoitteiden suhteen paremmin kuin samaan palvelutarpeeseen vastaavat muut käytännöt. Vuonna 2017 toteutetun systemoidun kirjallisuuskatsauksen mukaan IPS-malliin osallistuneilla oli hieman yli kaksinkertainen mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille. Euroopassa 2010-luvulla toteutettujen satunnaiskontrolloitujen IPS-hankkeiden tuloksellisuus oli työllistymisen näkökulmasta 17 prosenttiyksikköä tuloksellisempaa: tavanomaista palvelua saaneista työllistyi 20 prosenttia, IPS-malliin osallistuneista 37 prosenttia.

Huomioitavaa mallin toimeenpanossa

Psykiatriset sairaudet heikentävät toimintakykyä ja johtavat usein syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Hoitotyössä suunnataan yhä enenevässä määrin toipumisorientaation viitekehykseen, jossa korostetaan mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden omia voimavaroja, toimintakykyä ja osallisuutta yhteiskuntaan. Työllistymisen on todettu edelleen vähentävän riippuvuutta psykiatrisesta hoitojärjestelmästä, parantavan elämänlaatua sekä luonnollisesti myös kohentavan kuntoutujan taloudellista tilannetta.

IPS on kuitenkin lähtökohdiltaan epäspesifinen diagnoosien suhteen. Myös muiden kuin mielenterveyden häiriöiden osalta on saatu myönteisiä tuloksia.

IPS-mallin käytännön toimeenpanon onnistumisella on suora yhteys työllistymistuloksiin. Yksi laatustandardin lähtökohdista on, että kuntoutujien työllistymistä hoitavat tähän työhön erikoistuneet työvalmennuksen ammattilaiset. Realistisesti mitoitettu asiakasmäärä on korkeintaan 20 asiakasta yhtä työvalmentajaa kohden. Heidän erikoistumisensa työnetsintään edellyttää palveluintegraatiota, jossa huomioidaan mm. hoidon ja kuntoutuksen keskeinen rooli työvalmennuksen onnistumisessa. Tästä syystä IPS-malli edellyttää ympäristöä, jossa palveluintegraatio on mahdollista. IPS-mallin periaatteiden mukaisesti yksi keskeinen toimivuuden tae on tiivis yhteistyö terveydenhuollon kanssa.

Haasteena IPS-mallin käyttöönotolle on ollut terveydenhuollon ammattilaisten paikoin varauksellinen suhtautuminen työotteeseen. Sairauslähtöisessä ajattelumallissa terveydenhuoltosektorille ei ole nähty kuuluvaksi työllistymistä tukevaa roolia. Taloudellista itsenäisyyttä ei ole tarkasteltu merkityksellisenä kuntoutumista tukevina tekijänä. Haasteena ovat olleet myös vaikeudet eri viranomaisten ja organisaatioiden keskinäisessä verkostoyhteistyössä.

Mallin kasvavasta tieteellisestä näyttöperustasta huolimatta toistaiseksi vain hyvin harvat pääsevät Suomessa IPS:n mukaiseen palveluun. Palvelua on toistaiseksi ollut saatavilla lähinnä erilaisten alueellisten kehittämishankkeiden tarjoamana. Suomalaisten asiantuntijahaastatteluiden mukaan malli olisi nykyisin jo laajemmin sovellettavissa myös Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt tuoreen aloitteen uusien alueellisten kokeilupilottien käynnistämisestä nopealla aikataululla niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa, yhteistyössä TE-palveluiden ja Ohjaamojen kanssa. Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella on käynnistymässä IPS-pilotti mahdollisesti vielä vuoden 2019 puolella.

Lopuksi

Suomessa työhönvalmennusta on toteutettu 1990-luvulta lähtien. Tuloksellisten työmarkkinasiirtymien tukemiseksi nyt on aika haudata ajattelumalli siitä, että työhön kuntoutuminen vaatii aina edeltävästi pitkäkestoista työ- ja päivätoimintaa ennen kuin voidaan ryhtyä valmistelemaan työllistymistä tavallisiin työpaikkoihin ja palkkatyöhön. Vaikeavammainen tai pitkäaikaissairas henkilö voi työllistyä nopeasti tavalliselle työpaikalle, kunhan tarvittava tuki ja ympäröivät olosuhteet ovat kunnossa. Tähän IPS eli Sijoita ja valmenna -malli tarjoaa vaikuttavat näyttöön perustuvat viitekehykset. Siksi se kannattaa tunnistaa ja kytkeä osaksi kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten keino- ja ohjausvalikoimaa.

Mika Ala-Kauhaluoma
VTT, yhteyspäällikkö
Kuntoutussäätiö
mika.ala-kauhaluoma@kuntoutussaatio.fi

Kirjallisuutta

  1. Becker DR, Swanson S, Reese SL, Bond GR, McLeman BM. (2016). Evidence-based supported employment fidelity review manual. 3rd ed. Lebanon: Dartmouth Psychiatric Research Center. Verkossa: https://ipsworks.org/wp-content/uploads/2017/08/ips-fidelity-manual-3rd-edition_2-4-16.pdf
  2. Harkko J, Lehto S, Pitkänen S ja Ala-Kauhaluoma M (2018). Selvitys Sijoita ja valmenna -mallin tuloksista ja toimeenpanosta. Kuntoutussäätiön työselosteita 55.
  3. Kerätär R (2016). Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän. Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. Väitöskirja. Oulun yliopisto.
  4. Raivio H & Appelqvist-Schmidlechner K (2019) Erillisselvitys IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallin toimeenpanon tueksi Suomessa. Mielenterveyskuntoutujien työmarkkinoille pääsyn, paluun ja siellä pysymisen edistäminen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen avulla (julkaistaan verkossa v 2019). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erillisselvitys.
  5. Reme SE ym. (2019) A randomized controlled multicenter trial of individual placement and support for patients with moderate-to-severe mental illness. Scand J Work Environ Health 45(1):33-41