Vaikuttava varhaiskuntoutusinterventio

Mittarit

Koettua työkykyä mitattiin työkykyindeksikyselyllä (TKI), elämänlaatua mitattiin RAND 36-elämänlaatumittarilla, työuupumusta arvioitiin Bergen Burnout 15 -mittarilla ja työn imua Utrecht Work Engagement -pisteillä (UWES).

Fyysistä suorituskykyä mitattiin toiminnallisilla toisto- ja suoritustesteillä sekä sub-maksimaalisella ergometritestillä. Fyysisen suorituskyvyn testejä ei tehty käytännön syistä vertailuryhmän henkilöille. Tuloksia verrattiin kuntoutujan omiin aikaisempiin mittaustuloksiin.

Lopullinen tutkimusaineisto sisälsi ne vastaajat, joilta oli käytettävissä kattavat vastaukset, 446 kuntoutujaa ja 116 verrokkia.

Tulokset

Interventioryhmän tulokset kohenivat lähes kaikkien muuttujien osalta toisin kuin vertailuryhmän. Työkykyindeksi kasvoi interventioryhmässä ja väheni kontrolliryhmässä. Ryhmien väliset Rand 36 -muutokset psykososiaalisessa toiminnassa olivat tilastollisesti merkitseviä.

Kaikkien yksittäisten muuttujien arvot BBI 15- ja UWES-mittareissa parantuivat seurantamittauksessa, vaikka ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. UWES-mittarin osalta vastaavaa kehitystä tapahtui myös vertailuryhmässä. Tämä ehkä kertoo siitä, että kysely jo sinänsä toimi muutosta tuottavana interventiona.

Submaksimaaliseen ergometritestiin osallistui yhteensä 329 henkilöä. Yli puolet testatuista paransi hapenottokykyään intervention aikana. Arvioitu VO2 max parani tilastollisesti erittäin merkittävästi (alkumittaus VO2 max = 31,0 ± 6,0 ml/kg/min, seurannassa VO2 max = 31,6 ± 6,4 ml/kg/min, p < 0,001). Toimintakykytesteistä puristusvoima ja tasapaino olivat jo lähtötilanteessa hyvällä tasolla, muissa toimintakykytesteissä tulokset paranivat: selän sivutaivutus, kyykistyminen, vatsalihakset ja yläraajat.

Seurantapäivä

Varhaiskuntoutukseen osallistuneet henkilöt vastasivat seurantapäivänä kysymykseen: "Oletko muuttanut jotakin työhösi liittyvää asiaa tai toimintatapaa edistääksesi omaa hyvinvointiasi?"

Esimerkkejä vastauksista:

Säännölliset palaveriajat sovittu tiimin kesken. Johtajuudelle joka viikko oma suunnitteluaika. Asiat puhuttu selkeästi auki tiimin kesken. Asioista puhuminen tiimissä, työnjaon selvä sopiminen, tärkeysjärjestys asioille. Avoin ilmapiiri tiimissä, kannustus. Asioista puhutaan avoimesti. Keskustella esimiehen ja johtajien kanssa.

Olen vaihtanut toistaiseksi kevyempään työhön, siirtynyt väliaikaisesti toiseen työpisteeseen. Vaihtanut työpaikkaa. Työnkuva muuttunut. Työyksikkö on muuttunut vilkkaasta rauhallisempaan, jossa pystyn ottamaan asian kerrallaan. Osattava sanoa EI lukuisiin pyyntöihin, jotka eivät välttämättä kuulu työhöni.

Jonkin verran asioiden tärkeysjärjestykseen asettaminen on parantunut. Töiden delegointi. Jotenkin rajata, ettei kaikkeen tartu. Mietin, mistä aloitan ja mihin lopetan. Työn organisointi, tärkeimmät asiat päällimmäisenä. Kehittänyt työmenetelmiä. Työnjaon selkiytyminen uudessa paikassa. Tuntuu siltä, että kaikki sujuu nyt mukavasti ja viihdyn työssäni ja työpaikassani. Selkiinnyttää tehtäviä, kieltäytyä joskus annetuista töistä.

Lisäksi ergonomiaan ja omiin elintapoihin liittyviä muutosprosesseja kuvattiin laaja-alaisesti.

Toteutukseen liittyvää

Kuntoutuspalveluiden tuottaminen vaatii erityisosaamista liittyen ryhmänohjaukseen, työelämätaitoihin, motivaation rakentumisen ymmärtämiseen ja kuntoutettavan ryhmän erityispiirteisiin. Mikäli kuntoutuspalvelut eivät ole yrityksen ydintoimintaa, voivat kuntoutukseen liittyvä syvempi ymmärrys ja kehittäminen jäädä toissijaiseksi. Moni-ammatillinen perehtyminen palvelukokonaisuuteen, siirtymiset eri toteutuspaikkojen ja ammattihenkilöiden osalta voivat vaikeuttaa palvelun sujuvaa toteuttamista. Se, missä kuntoutus parhaimmillaan toteutetaan, on todennäköisesti yksilön elämäntilanteesta riippuva asia.

Jokaisella työpaikalla on erilainen kulttuuri ja historia suhteessa työhön ja sen johtamiseen. Luottamus ja osallistaminen työpaikoilla edistävät yhteistyötä. Keskustelu työstä ja työhön liittyvistä asioista on tärkeätä, ja se vaatii usein opettelua. Osaamishaasteet ovat kasvaneet, ja työhön liittyvä hallinnan tunne, ymmärrettävyys ja ennustettavuus voivat olla koetuksella. Näiden ilmiöiden henkilökohtainen jäsentäminen toteutuu osana kuntoutusta. Myös vertaistuki ja uusien näkökulmien tunnistaminen voivat tukea hyvinvointia.

Terveyden edistäminen on oleellinen osa kuntoutusprosessia, ja siihen liittyy yksilöllisten tarpeiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen. Jokainen kuntoutuja on erilainen, ja voimavarat sekä tavoitteet ovat yksilöllisiä. Kuntoutuksen aikana on mahdollisuus löytää uudella tavalla merkityksellisyyttä omalle elämälle. Kuntoutusprosessi on myös ainutlaatuinen mahdollisuus pysähtyä arvioimaan omaa elämäntilannetta, saada tukea haasteisiin sekä oppia uusia keinoja oman hyvinvoinnin edistämiseksi.

Suomalainen kuntoutusjärjestelmä on monimutkaisuudessaan ainutlaatuinen palvelukenttä, jota kannattaa kehittää ja hyödyntää.

Kuva 1. Taulukko 1. Työkykyindeksi ja sen muuttujat alkutilanteessa ja seurannassa, interventio- ja kontrolliryhmän muutos ja ryhmien välinen ero yhdeksän kuukauden seurannassa.

Kuva 2. Taulukko 2. RAND 36 ja sen muuttujat alkutilanteessa ja seurannassa, interventio- ja kontrolliryhmän muutos ja ryhmien välinen ero yhdeksän kuukauden seurannassa.