Toimintaterapia tutuksi terveydenhuollossa
Toimintaterapeutti on kuntoutusalan asiantuntija, joka saattaa ihmisen merkitykselliseen ja toimivaan arkeen – arkeen, joka on aina enemmän kuin pelkkää pärjäämistä. Suomessa on 5 toimintaterapeuttia 10 000 asukasta kohden. Lukumäärä on pieni muihin Pohjoismaihin verrattuna. (1) Artikkelissa esittäytyy kaksi toimintaterapeuttia Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä, kaksi Tampereen kaupungin avopalveluista ja yksi yksityinen ammatinharjoittaja.
Toimintaterapeutteja toimii eri sektoreilla terveydenhuollossa. Joissakin maissa toimintaterapeutti toimii työterveyshuollossa työhön paluun tukena tehden osittain tehtäviä, joita Suomessa tekevät työfysioterapeutit.
Toimintaterapeuttien työskentely työterveyshuollossa estyy nykyisen lainsäädännön takia, sillä toimintaterapeutteja ei mainita ammattihenkilönä eikä asiantuntijana työterveyshuoltolaissa, eikä terveydenhuollon ammattihenkilönä sairausvakuutuslaissa. Tämän takia Kela ei korvaa työterveyshuollossa syntyneitä toimintaterapiakuluja. (2) Vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena on jossain tapauksissa Kela kustantanut työssä olijoillekin toimintaterapiaa, mikäli kriteerit täyttyvät.
Toimintaterapian käyttö voisi olla Suomessa paljon laajempaa. Seuraavassa esittelemme toimintaterapeuttien työtä eri sektoreilla terveydenhuollossa.
Lotta Jokela: PSHP TAYS Fysiatria
Työskentelen toimintaterapeuttina Taysin fysiatrian yksikön poliklinikalla. Lähetteet tulevat erikoissairaanhoidosta pääasiassa fysiatrian ja neurologian poliklinikoilta sekä kipu-, aivovamma- sekä kuntoutustutkimuspoliklinikoilta.
Vastaanotolla käy työikäisiä potilaita, joiden arjen toimintakyky on heikentynyt tai rajoittunut sairauksista tai oireistosta johtuen. Lisäksi toimintaterapiaan ohjautuu potilaita, joilla on yläraajan toimintavajetta. Pääasiassa potilaat ovat TULE- tai neurologisia potilaita. Työnkuva koostuu toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinneista sekä lyhyistä toimintaterapiajaksoista. Tarvittaessa arvioidaan apuväline- ja yläraajojen ortoositarvetta sekä valmistetaan yksilöllisiä ortooseja.
Toimintakykyarvioita hyödynnetään mm. osana erilaisia etuisuus- ja kuntoutushakemuksia. Arvioinneissa käytetään standardoituja testejä sekä havainnoidaan potilaan toimintaa toiminnallisissa tilanteissa. Tarvittaessa hyödynnetään myös keittiötä.
Toimintaterapiajaksolle ohjautuvat potilaat ovat yleisimmin kipupotilaita, joiden terapiaan sisältyy arjessa suoriutumista tukevien toimintatapojen ja keinojen kartoitusta, ei-lääkinnällisten kivunhallintakeinojen läpikäyntiä sekä potilaalle itselle sopivien omahoitomenetelmien kartoitusta (mm. Graded Motor Imagery -harjoittelu, painetekstiilikokeilut, lepo-ortoosit sekä sensorisia ja motorisia valmiuksia tukevat harjoitteet).
Työ on itsenäistä mutta tapahtuu yhteistyössä fysioterapeuttien sekä muiden moniammatillisen työryhmän jäsenten kanssa.
Käynnit maksavat potilaalle 41,20 euroa tai 9,00 euroa (sarjahoitomaksu), mutta lähettävästä tahosta riippuen arviokäynti voi olla potilaalle myös maksuton.
Terhi Pärssinen: PSHP Apuvälinekeskus
Työskentelen toimintaterapeuttina PSHP:n Apuvälinekeskuksessa kommunikoinnin ja tietoteknisten apuvälinepalvelujen työryhmässä. Palveluihin ohjaudutaan lääkärin lähetteellä, kun asiakkaalla on lääkinnällisin perustein todettu sairaus tai vamma, joka aiheuttaa toimintakyvyn ongelmaa. Lähettävänä tahona ovat muun muassa erikoissairaanhoidon poliklinikat ja osastot, perusterveydenhuolto, työterveys- ja kouluterveyshuolto sekä vakuutusyhtiöt. Apuvälinepalvelu on asiakkaalle maksutonta, eikä siihen ole ikärajoja.
Toimintaterapeutin tavoitteena on mahdollistaa tietokoneiden, puhelimien sekä ympäristönhallinnassa tarvittavien teknisten välineiden käyttöä asiakkaalle tarkoituksenmukaisella ja toimivilla keinoilla huomioiden asiakkaan toiminnalliset valmiudet. Arvioinnissa huo-mioidaan asiakkaan osallisuuden tarpeet opiskelussa, työssä tai päivittäisessä arjessa.
Apuvälineet eivät aina ole olemassa olevia välineitä (erikoishiiret, näppäimistöt) tai apuohjelmia. Toimintaterapeutin toteuttamaa apuvälinepalvelua on myös asiakkaalla käytössä olevien välineiden ominaisuuksien ohjaamista (tietokoneiden ja puhelimien asetukset, puhekirjoitus, näyttönäppäimistö, työskentelyergonomia) tai kuluttajavälineistön käytettävyyden ohjaus (helppokäyttöiset puhelimet, tukivarret, kaukosäätimillä ohjattavat valot, radiot, tuulettimet).
Lääkinnällisen kuntoutuksen myönnetyt apuvälineet asiakas saa lainaan apuvälinekeskuksesta. Apuvälineiden hankintatahona voivat olla myös vammaispalvelut, opetustoimi, Kela, työnantaja, vakuutusyhtiö tai asiakas itse. Erityisperustein on mahdollista anoa tukea esimerkiksi vammaispalvelusta tai yksityisiltä tukijärjestöiltä.
Sari Haronoja: Tampereen kaupungin avokuntoutus
Työskentelen toimintaterapeuttina Tampereen kaupungin Avokuntoutuksessa. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti yli 16-vuotiaat tamperelaiset ja orivesiläiset. Joitakin nuorempia asiakkaita ohjautuu myös apuväline- tai ortoosiasioihin liittyen. Avokuntoutuksessa aikuisten toimintaterapeutteja on yhteensä kolme.
Perusterveydenhuollon asiakaskunta on laaja, mutta yleisimmin asiakkailla on jokin neurologinen perussairaus tai ongelmia käsien käytössä liittyen tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, kuten reumaan tai nivelrikkoon. Toimenkuvaan kuuluvat toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi (usein osana moniammatillista tilannekartoitusta), pienapuvälinetarpeen arviointi, lainaus sekä käytön opastus, yksilöllisten, lähinnä ranteen ja käden alueen, ortoosien sekä tukikaulurien valmistus, lyhyet toimintaterapiajaksot joko vastaanotolla tai asiakkaan omassa toimintaympäristössä, asunnon muutostyö- sekä avustajatarpeen arviointi, asiakkaan omaisten ja läheisten ohjaus ja neuvonta.
Toimintaterapiaan tullaan pääsääntöisesti lääkärin lähetteellä. Lähettäviä tahoja perusterveydenhuollon lisäksi ovat erikoissairaanhoito, työterveyshuolto sekä kuntoutumiskeskukset. Asiakkailla on myös mahdollisuus varata neuvontavastaanottokäynti ilman lääkärin lähetettä. Käyntimaksut ovat tällä hetkellä yli 18-vuotiaille 11,40 €/ vastaanottokäynti ja 12 €/kotikäynti. Käyntimaksut kerryttävät terveydenhuollon asiakasmaksukattoa. Apuväline- ja ortoosikäynnit ovat asiakkaille maksuttomia.
Työterveyslääkäriä suositan lähettämään asiakkaan perusterveydenhuollon toimintaterapeutille, mikäli työ- ja toimintakykyä on tarpeen kartoittaa etenkin käsien käytön ongelmiin liittyen sekä apuväline- ja tukiasioissa.
Rita Honkaniemi: Tampereen kaupungin melenterveys- ja päihdepalvelut
Työskentelen Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidon Mielenterveys- ja päihdepalveluissa (MTPP). Palveluissa toiminta perustuu moniammatilliseen tutkimiseen, diagnosointiin, hoitoon ja kuntoutukseen ja on lähtökohtaisesti määräaikaista. Potilaille käynnit poliklinikalla ovat maksuttomia perustuen mielenterveyslakiin. Käyttämättömistä ja peruuttamattomista ajoista sekä lääkärin lausunnoista peritään erillinen maksu. Palvelut on jaettu eri yksiköihin potilaan pääasiallisen sairaus- ja oirekuvan mukaan.
Työni toteutuu Sarviksen psykiatrian poliklinikalla, jonka toiminta jakaantuu neljään moniammatilliseen tiimin: masennus- ja ahdistus-, bipolaari- ja trauma-tiimiin sekä Psykiatrian poliklinikka maahanmuuttajille. Toimintaterapiaan ohjautuvat potilaat käsitellään tiimeissä perustuen yhteiseen neuvotteluun, tarpeen määrittelyyn (arviointi- ja/tai terapiajakso) ja jakson pituuteen.
Potilaiden toimintakykyyn liittyvät haasteet koostuvat ensisijaisesti keskivaikean/vaikean mielialahäiriön, trauman tai niiden eri yhdistelmien aiheuttavista haitoista. Usein problematiikkaa lisää somaattisen sairauden/sairauksien tai neuropsykiatristen oireiden kirjo. Pakolaisstatus ja kulttuuriset tekijät tulee huomioida työssä. Kulttuurisensitiivisyys on tärkeää potilaan kohtaamisessa.
Toimintaterapiassa on mahdollista arvioida toimintakykyyn vaikuttavia haasteita käytännössä. Arvioinnissa ja terapiassa pyritään toteuttamaan potilaalle merkityksellisiä toimia luonnollisissa toimintaympäristöissä: kotona, työnomaisten toimintojen äärellä (yleensä kolmannen sektorin ylläpitämillä pajoilla), asioinnissa, harrastuksissa jne. Samalla nämä erilaisissa ympäristöissä toteutuvat toiminnot antavat tärkeää tietoa potilaan vahvuuksista ja taidoista, kyvystä mukauttaa toimintaansa tehtävänmukaisella tavalla, tunnesäätelystä ja sosiaalisista taidoista sekä -rooleista. Toimintaterapiaryhmät ovat teemoitettuja ja lyhytkestoisia (5–8 krt.).
Irene Leino: Aikapata
Olen valmistunut toimintaterapeutiksi 1998. Työskentelen ammatinharjoittajana ja tarjoan yksityissektoreilla asiantuntemustani käsien toimintakyvystä, yksilöllisistä ortooseista ja käden kuntoutuksesta. Työskentelen Tampereen Mehiläisessä, Pirte työterveydessä sekä omassa yrityksessäni AikaPata. Myös Verve ostaa palveluitani toimintakyvyn sekä erityisesti käsien toimintakyvyn arvioinnissa.
Pääasiassa Mehiläisessä asiakkaina ovat työikäiset, jotka vapaa-ajalla tai työtapaturmaisesti ovat loukanneet käden/ tai sormen. Valmistan yksilölliset ortoosit, sovitan valmistuet sekä toteutan käden kuntoutuksen. Asiakkaat tulevat usein käsikirurgin lähettämänä vakuutusyhtiöiden maksusitoumuksella, yritysten maksusitoumuksella tai itse maksaen. Työterveyslääkärit lähettävät pääasiassa käden nivelrikkoa sairastavia asiakkaita sekä tennniskyynärpääoireisia.
Pirte työterveydessä lääkärit ja työterveyslääkäri lähettävät asiakkaita pääasiassa käsien toimintakyvyn arviointiin, kun halutaan saada selville asiakkaan käsien toimintakyky ja työkyky on uhattuna. Kattavaa toimintaterapialausuntoa käytetään yleensä liitteenä eläkehakemuksissa, kuntoutus-, kuntoutustuki- tai työn kevennyshakemuksissa. Lisäksi valmistan yksilölliset ortoosit sekä sovitan valmistuet ranteisiin ja peukaloihin. Pirtessä ohjaan myös käsien toiminnallisuutta edistävät liikeharjoitteet sekä arvioin apuvälinetarpeet työhän ja kotielämään.
Omassa paikassani AikaPata valmistan pääasiassa lepo-ortooseja muiden kuntien asiakkaille, joilla maksusitoumus on oman kunnan kautta. Lisäksi teen käden terapiaa ja kuntoutusta. Asiakkaat tulevat eri kunnista maksusitoumuksella, itse maksaen tai vakuutusyhtiön maksusitoumuksella.
Suuri osa lääkäreistä ja työterveyslääkäreistä ei ole tietoisia toimintaterapian tarjoamista mahdollisuuksista muun muassa erilaisista käden oireista kärsivillä. Moni asiakas jää "tyhjän päälle", kun ei ole tietoa ja taitoa käden/ tai sormien tilasta ja kuntouttamisesta. Toimintaterapeutti on käden toimintakyvyn asiantuntija ja keinoja käsien toimintakyvyn kohentamiseen ja kipujen helpottamiseen löytyy useita. Lääkäreille olisi hyvä pitää koulutuksia asian tiimoilta. Itse olen pitänyt useamman koulutuksen, mutta ongelmana on usein lääkäreiden vaihtuvuus. Lääkäreiden peruskoulutuksessa olisi hyvä olla tieto- ja koulutuspaketti toimintaterapiasta.
Toimintaterapia perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon, näyttöön ja hyviin käytäntöihin. Toimintaterapia perustuu toiminnantieteeseen. Toiminnantiede (occupational science) tutkii ihmisen toimintaa arjessa. Toimintaterapia ja toiminnantiede ovat kiinnostuneita toimintoihin liittyvistä yksilöllisistä valinnoista ja toiminnan merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille.
Toimintaterapia toteutuu ihmisen omassa toimintaympäristössä tai sen tiivinä osana. Toimintaa tarkastellaan suhteessa sosiaaliseen, kulttuuriseen tai fyysiseen ympäristöön. Toimintaterapian tavoitteena on mahdollistaa osallisuus yhteiskunnassa tukemalla yksilön muutosta toimijana.
Toimintaterapeutti on kuntoutusalan asiantuntija, joka saattaa ihmisen merkitykselliseen ja toimivaan arkeen – arkeen, joka on aina enemmän kuin pelkkää pärjäämistä. Lisäksi toimintaterapeutilla on erityisasiantuntemus yläraajan toiminnallisista valmiuksista ja niiden vaikutuksesta toimintakykyyn.
Toimintaterapeutin tutkinto on sosiaali- ja terveysalan alempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä (3,5 vuotta). Toimintaterapeutin tutkinto-ohjelmissa opiskelee vuosittain noin 800 opiskelijaa. Suomessa on 5 toimintaterapeuttia 10 000 asukasta kohden. Lukumäärä on pieni muihin Pohjoismaihin verrattuna. Toimintaterapeuttien työllisyysaste on kaikissa Pohjoismaissa hyvä. Toimintaterapeuttien koulutusmäärää tulee Suomessa edelleen kasvattaa. (Lähde: toimintaterapeuttiliitto.fi.)
Toimintaterapeutti AMK
PSHP Tays
Fysiatrian yksikkö
lotta.jokela@pshp.fi
Terhi Pärssinen
Toimintaterapeutti
PSHP
Maakunnallinen Apuvälinekeskus
terhi.parssinen@pshp.fi
Sari Haronoja
Toimintaterapeutti AMK
Tampereen kaupungin avokuntoutus
sari.haronoja@tampere.fi
Irene Leino
Toimintaterapeutti
AikaPata
posti@aikapata.fi
Rita Honkaniemi
Toimintaterapeutti
Tampereen kaupunki/
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
rita-lena.honkaniemi@tampere.fi
Kirjallisuutta
- www.toimintaterapeuttiliitto.fi/toimintaterapia
- Kantola E, Marjanen S (2012) Toimintaterapeutti työterveyshuollossa? : selvitys toimintaterapian mahdollisuuksista työterveyshuollossa. Julkaisun pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012113017578 ), http://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/ajankohtaista/tyoterveyshuollonlainsaadanto/ http://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/toimintaterapia/toimintaterapeutintyonkuvatth/
