Miten jaksat työssäsi -kysely lääkäreille

Työn määrä kuormittaa eniten

Jaksamiseen negatiivisesti vaikuttavista tekijöistä yksi nousi yli muiden: yli 70 prosenttia vastaajista sanoi työn määrän kuormittavan eniten. Lisäksi vapaissa vastauksissa muutama vastaaja listasi syiksi muun muassa kiireen ja potilaiden liiallisen määrän.

Työhön liittyvät hallinnolliset tehtävät mainitsi 8,5 prosenttia vastaajista, mutta osuus nousee, kun mukaan lasketaan maininnat paperitöistä ja muista turhista töistä. Työyhteisön oli ilmoittanut kuormittavaksi 4,4 prosenttia. Siihen läheisesti liittyviä lisämainintoja tuli jäykästä organisaatiosta, työpaikan hallinnosta ja huonosta johtajuudesta.

– Työn määrä näyttää olevan suurin kuormitustekijä riippumatta vastaajan sukupuolesta tai iästä. Taustalla on usein varsinaisten tehtävien lisäksi monia työmäärään vaikuttavia tekijöitä, jotka on huomioitava, kuten prosessit, työlle saatavissa oleva tuki, mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön, tietojärjestelmien toimivuus ja tehtävien jakoon liittyvät asiat. Toimimattomat prosessit lisäävät työmäärää, samoin se, jos et saa päätöksenteollesi tukea. Tällöin päätöksenteko kestää ja työmäärä kasvaa, Vänttinen muistuttaa.

Samat teemat ovat nousseet esiin, kun Vänttinen on keskustellut kollegojensa kanssa sairaala- ja terveyskeskustyöstä.

– Sairaalamaailmassa ja operatiivisella puolella kuormitustekijänä on hetkittäin kohtuuton vastuunotto ja työn hallitsematon määrä: kaikki mitä tulee, tehdään. Oman työn rajaaminen tuntuu vaikealta, koska siinä kärsii kollega tai potilas. Terveyskeskuksessakin työn mielekkyys kilpistyy liialliseen työmäärään. Nuorelle lääkärille annetaan paljon potilaita, mutta samanaikaisesti täytyisi opetella uutta ja keksiä luoviakin ratkaisuja paineen alla. Herkästi on tilanteessa, jossa ei kykene auttamaan ketään kyllin hyvin.

Työn vaativuus lisääntyy jatkuvasti

Työn määrän lisäksi toinen kyselyssä selkeästi esiin noussut kuormittava tekijä oli työn vaativuus, jonka mainitsi vastaajista lähes 40 prosenttia.

– Lääkärin työn vaativuus on kasvanut. Tieto on lisääntynyt ja potilaiden odotukset kasvaneet. Tämä nousi vahvasti esiin myös, kun haastattelin omia kollegoitani Aavassa, Vänttinen kertoo.

Hoitotyön organisointi ja rajanveto erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä lisäävät työn vaativuutta. Erään Vänttisen kollegan mukaan erikoissairaanhoidosta on siirtynyt paljon tehtäviä perusterveydenhuoltoon ilman resurssikompensaatiota. Monisairaiden hoito toteutuu lähinnä perusterveydenhoidossa, mutta suppeat alat hoitavat vain oman leiviskänsä, eivät kokonaisuutta. Erikoissairaanhoidon lähetteitä muutetaan konsultaatioiksi eikä potilasta oteta vastaan. Joskus tämä on perusteltua, mutta useinkaan se ei edistä potilaan asiaa vaan pitkittää diagnoosia ja hoitoa.

Työyhteisö auttaa jaksamaan

Työyhteisöllä on saatujen vastausten perusteella hyvin suuri merkitys työssä jaksamisessa. Lähes 87 prosenttia vastaajista kertoi hyvien työtovereiden merkityksestä, ja lähes 54 prosenttia sanoi kannustavan esimiehen olevan tärkeässä roolissa. Vapaissa vastauksissa mainittiin työyhteisöön liittyen lisäksi seniorituki ja konsultaatiomahdollisuus.

– Eräs lääkäreistä kertoi, että nuorelle lääkärille vastaanottotyö voi tuntua hetkittäin yksinäiseltä. Hänen mukaansa tässä auttavat kuitenkin hyvät, vanhemmat kollegat, jotka luovat rauhoittavan ilmapiirin ja antavat tukea ja konkreettisia vastauksia. Esimerkin kautta opettaminen on kollegoiden kesken tärkeää, sanoo Vänttinen.

Joustava työaika ja palauttava vapaa-aika

Lähes 44 prosenttia vastaajista kertoi joustavan työajan auttavan jaksamaan. Se antaa paremmat mahdollisuudet muuhun elämään. Muutamissa vapaakenttävastauksissa mainittiinkin vapaa-aika, perhe-elämä ja harrastukset.

– Huolestuttavana pidän sitä, että vain niin harva mainitsi vapaa-ajan, liikunnan, perheen, harrastusten ja unen työssä jaksamista tukevana. Tämä voi kuitenkin hyvin selittyä sillä, että kyselykaavakkeessa ei näitä vaihtoehtoja suoraan ollut. Palauttava vapaa-aika on kuitenkin erittäin tärkeää myös lääkärille, Vänttinen muistuttaa.

Työn ja vapaa-ajan pitäminen erillään ei lääkärin työssä tunnu olevan ongelma. Noin 97 prosenttia vastaajista kertoi onnistuvansa siinä aina tai joskus, ja vain 3 prosentilla se onnistuu harvoin tai ei juuri koskaan. Toisaalta yksityiselämä voi myös luoda paineita työssä jaksamiseen: 3,6 prosenttia vastaajista ilmoitti sen kuormittavaksi tekijäksi.

– Eräs naislääkäri nosti esiin sen, että naisilla on usein vahvempi kognitiivinen kuormitus myös vapaa-ajalla. Tämä tarkoittaa sitä, että äiti hoitaa edelleen keskivertoperheessä erinäiset arjen asiat kuten lasten terveydenhoidon ja vanhempainillat, vahtii Wilmaa, kommunikoi opettajan kanssa ja hoitaa harrastuksiin liittyvät asiat, Vänttinen sanoo.

Työn arvostus on tärkeää

Ammatin arvostus auttaa jaksamaan yli 35 prosenttia vastaajista. Selkeä palkkamalli oli tärkeä lähes 23 prosentille vastaajista. Vapaakenttävastauksissa nousi useamman vastaajan voimin esiin myös työn mielenkiintoisuus, työssä onnistuminen ja kiitolliset, tyytyväiset potilaat.

Itsenäisen ammatinharjoittajan haasteet

Itsenäisille ammatinharjoittajille suunnattuun kysymykseen vastasi 148 henkilöä. Tarjolla olleet kolme vaihtoehtoa työtä eniten kuormittavista tekijöistä saivat kaikki lähes yhtä paljon kannatusta: työn epävarmuus (lähes 38 prosenttia), työyhteisön puute (yli 35 prosenttia) sekä kuluista, kirjanpidosta ja muista velvoitteista huolehtiminen (lähes 35 prosenttia). Vapaissa vastauksissa haasteiksi mainittiin lisäksi tietojärjestelmät, yleislääkärin laaja osaamistarve, työtoveri, verottaja, potilaiden hoidon jatkuvuus ja potilaiden liian suuri määrä. Toisaalta itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisessa on hyvät puolensa.

– Eräs lääkäreistä vertaili entistä työtään sairaala- ja terveyskeskusympäristössä nykyiseen ammatinharjoittajuuteen niin, että hänelle vastuunottaminen ja asioiden omatoiminen loppuun saattaminen on työn suola. Se, että potilaskontakteille on aikaa, luo ympäristön, jossa saman asiakkaan uudelleen tapaaminen on voimavara, ei niinkään kuormitustekijä. Ammatinharjoittajuus on osa tätä vastuunottamista. Kun oma jaksaminen on kunnossa, on voimia ottaa vastuu potilaan hoitotilanteesta, kertoo Vänttinen kollegansa kokemuksista.

Haastattelijana