Proffana Turuus

Työterveyteen ja toksikologiksi

Valmistuin lääkäriksi Turusta 1977 ja sain lisensiaattitodistukseni pääjohtaja Leo Noron kädestä Lääkintöhallituksessa. Noro oli perustanut Työterveyslaitoksen 1952. Liekö tämä ollut enne, kun melko pian valmistumisen jälkeen pääsin sijaiseksi Turun kaupungin työterveyshuoltoon Hämeenkadulle ja sitten Turun työterveys ry:n ensimmäiseksi lääkäriksi vuonna 1980. Erikoistuin pian Työterveyslaitoksella ja valmistuin työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäriksi 1984.

Virkakierto vei Työterveyslaitoksella Lappeenrantaan ja Turkuun, jossa väittelin liuotinaineiden kinetiikasta 1989. Samaan aikaan osuivat toksikologian opinnot. Turusta lähtiessäni sain lahjaksi maailmankartan, johon sitten kertyi rasteja Zimbabwesta, Kanadasta ja viimeksi Australian Perthistä, jossa vaimoni toimi yleislääketieteen professorina 2014–2016.

Tutkimustöissä

Toimin 1990-luvulla tutkijana LEL Työeläkekassassa (sittemmin Etera ja Ilmarinen), sitten työkykykeskuksessa Työterveyslaitoksessa työuria pidentämässä ja vihdoin "uran huipulla" Helsingin kaupungilla Työterveyskeskuksen johtajana 2001–2008. Tähän jaksoon sijoittuivat MBA-opinnot vanhassa Kauppiksessa – yksi parhaista opiskelukokemuksista. Työterveyshuollon dosentuurin sain Turun yliopistossa 1998. Työkykyjohtamisen teema oli tärkeä Työterveyslaitokselle palatessa – samalla tehtiin Cochrane-katsauksia Tutka-tiimissä. Sitten seurasi kaksi vuotta käytännön työkykyjohtamista ja erikoistumisopintojen ohjausta Mehiläisen perinteisen Töölön yksikön vastuulääkärin toimessa 2012–2014.

Työterveyshuollon opetuksessa

Työterveyshuolto yhtenä suurimmista erikoisaloista ja hyvin toimivana palvelujärjestelmänä kiinnostaa nykyisiä lääketieteen opiskelijoita. Perusopetukseen liittyvän jakson luentoihin osallistui syksyllä 2018 joka kerta 40–50 kandidaattia aivan eri innolla kuin 1990-luvulla pitäessäni professori Gustav Wickströ-min sijaisena luentoa kansanterveystieteen opintokokokonaisuudessa. Opintojakso sijoittuu Lääkäri ja yhteiskunta -kokonaisuuteen ja saa kohtuullisen painoarvon perusterveydenhuollon, ym-päristöasioiden ja oikeuslääketieteen lomassa.

Professorin työstä suuri osa keskittyy erikoistumisopintojen järjestelyyn. Tiedekunta kirjaa koulutussopimukset ja erikoistumishakemukset sekä hyväksyy pätevyydet. Oppialan tiimin tehtävänä on järjestää alueellinen koulutus ja kouluttajakoulutus sekä kannustaa opiskelijoita osallistumaan virtuaaliyliopiston nettikursseille ja lähiopetuspäiviin.

Työterveyshuollon erikoiskoulutus nojaa vahvasti kouluttajakollegoihin, ja heidän intonsa ja omistautumisensa työterveyslääkärien lähikouluttamiseen on kaikki kaikessa alallemme. Tänä vuonna valtakunnallinen kouluttajien ja koulutettavien seminaari järjestetään Turussa. Uuden hallituksen aikaan otetaan ensimmäisiä hapuilevia askeleita 'post-sote-aikaan. Työterveyshuollon rooli ja tehtävä näyttää kuitenkin säilyvän näissä myllerryksissä.

Tutkimusta työterveydestä

Työterveyshuollon käytännön tutkimuksesta puuttuvat "suuret kohortit" ja usein tutkimushankkeet ovat potilasryhmiin tai kyselyihin perustuvia – silloin kun ei tehdä töitä laboratoriossa. Kliinisen epidemiologian menetelmien avulla voisi nykyistä useampi kollega tehdä tutkimushankkeita omasta aineistostaan. Tutkijakoulussa, joka on syntynyt Helsingissä ja on nyt käynnissä Turussa yleislääketieteen ja työterveyshuollon yhteisvoimin, ovat työterveys- ja yleislääkärit voineet kehitellä omia hankkeitaan kollegiaalisella tuella ja ohjaajien mentoroivalla otteella. Yhteistyön soisi viriävän työterveyshuollon palvelutuottajien "big datan" ja työterveyshuollon oppiaineen kesken. Tällaisesta yhteistyöstä on hyvänä esimerkkinä Tampereella tehty työ.

Työterveyshuollon tulevaisuudesta

Työterveyshuolto tärkeänä osana perusterveydenhuoltoa on ollut suomalainen ratkaisu palveluiden saatavuuteen – niin historiassa kuin nykyäänkin. Kolmikantasopimus ja maksava ja tyytyväinen työnantaja-asiakas ovat takeena toiminnan kehittämiselle. Työkykyjohtamisen palveluilla työterveyshuollot ovat kehittäneet työpaikkojen näkymää sairauskustannusten ja riskien hallintaan. Työterveyshuollon yhteistyön kehittäminen henkilöstöhallinnon ja organisaation johdon kanssa tulee olemaan entistä tärkeämpää. Yhteistyö vakuutusyhtiöiden kanssa voisi olla win-win-strategia tulevaisuudessa.

Yhteiskunnan työllisyystavoitteen kannalta voisi työterveyshuollon työkyvyn tuki -mallia ja osaamista laajentaa työttömien ja työkykyongelmaisten käyttöön, kuten on tapahtunut erityishankkeissa mm. Tampereella. Työterveyshuollon erikoislääkärit voisivat toisaalta laajentaa osaamistaan pitkäaikaistyöttömien ongelmien ratkaisuun ja julkisen hallinnon kuntoutusinstrumenttien käyttöön (tosin yhteistyön yleinen malli sote-puolelle puuttuu).

Sote-pohdinnoissa työterveyshuolto on tehnyt paikallisia avauksia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon suuntaan. Työterveyshuollon on tarpeen avautua omasta roolistaan "köyhän kansan hyväksi", sillä muutoin käy niin tai on jo käynyt, että päätökset tulevaisuudestamme tehdään päämme yli.

Maalla siuntiossa

Matkoilta palattumme rakensimme "punaisen tuvan ja tallin" Siuntion Kelaan. Paluu päivittäin kaupungin hulinasta maaseudun täydelliseen rauhaan tasapainottaa mieltä. Matkat junalla Kirkkonummelta Helsinkiin tai Turkuun vähentävät autoilua, joka muutoin välttämättä liittyy etäasumiseen. Kolme hevosta takaavat aamuin illoin puuhaa "pullapoikana" ja uudessakin torpassa riittää aina pientä laittoa. Voi olla, että maailmankartan voi vihdoin kääriä rullalle ja seurata hanhien ja kurkien muuttoa, joka Porkkalan lähialueilla on jokakeväinen ja -syksyinen ilonaihe.