Työterveyshuolto nyt! @Villa Wolax

Paneelikeskustelussa olivat mukana työterveyshuollon professori Juha Liira Turun yliopistosta, johtava työterveyslääkäri Jarkko Mäkelä Mehiläisestä, työterveyden ylilääkäri Unto Palonen Terveystalosta, aluejohtaja Paula Arvilommi Pihlajalinnasta, johtava työterveyslääkäri Petri Nieminen Länsirannikon Työterveys ry:stä ja johtava työterveyslääkäri Jukka Pitkänen Heltti Oy:stä.

Panelistit edustivat siis yhdistyksen tavoitteen mukaisesti hyvin kattavasti työterveyshuollon erinäköisiä toimijoita.

Tapahtuman tavoitteena oli luonnollisesti saada kokoon yhdistyksen jäsenistöä ja herätellä keskustelua ajankohtaisista asioista alallamme. Tällä panelistikattauksella lähtökohdat olivat erinomaiset. Tapahtuma herätti laajaa kiinnostusta, ja osallistujainnokkuus oli ehkä jopa yllättäen niin suurta, että ihan kaikki eivät edes mahtuneet mukaan. Tämä lienee osoitus siitä, että jäsenistö näkee tämän tyyppisen eri toimijoiden välisen yhteistyön ja keskustelun hyvin tärkeänä ja mielenkiintoisena.

Tapahtuman juontajina toimivat yhdistyksen puheenjohtaja Jouki Ratilainen sekä hallituksen jäsen Matti Tiusanen. Heidän johtamansa aktiivisen keskustelun lisäksi haluttiin myös nyky-trendin mukaisesti osallistaa yleisöä keskusteluun yhteisen mobiilisovelluksen kautta, ja kommentit näkyivät yhteisellä kommenttikentällä suurella kankaalla. Sovelluksen kautta sai myös peukuttaa kollegan kommenttia. Yleisö olikin heti innokkaasti mukana ja kommentointi oli vilkasta.

Keskustelu lähti sujuvasti ja luonnikkaasti käyntiin, kun pj Ratilainen kysyi panelisteilta, mikä työterveyshuollon asiakkaita tällä hetkellä kiinnostaa. Paula Arvilommi Pihlajalinnasta nosti esiin yhteistyön tärkeyden ja tiimityön. Asiakkaat myös toivovat palvelujen räätälöintiä tarpeen mukaan. Terveystalon Unto Palonen oli samoilla linjoilla ja totesi myös, että mielenterveysongelmat ovat nousseet sairauspoissaolon syynä merkittävästi ja tähän huoleen on myös työnantajien puolelta herätty. Heltin Jukka Pitkänen toi esiin esimiestyön tuen ja sparrauksen tärkeyden muuttuvassa organisaatiokentässä itseohjautuvuuden lisääntyessä. Länsirannikon työterveyshuollosta Petri Nieminen nosti esiin vaikuttavuuden seurannan tärkeyden aidon kumppanuuden ohella, ja Mehiläisen Jarkko Mäkelä kertoi, että asiakkaat toivovat matalan kynnyksen työterveyshuoltoa, jossa kuunnellaan asiakasta.

Digitalisaation myötä työterveyshuollon tulee pysyä mukana muutoksessa, ja tämä luo paineen työterveyshuollon sähköisten järjestelmien kehittämiseen. Tämän vuoksi panelisteilta kysyttiin näkemystä digitalisaatiosta. Mehiläisen Jarkko Mäkelä painotti, että uusien toimintatapojen tarkoitus on helpottaa ja nopeuttaa etenkin rutiininomaisia työvaiheita ja tukea ammattilaisten työtä, mutta muutos ei tapahdu hetkessä ja vaatii kärsivällisyyttä lääkärikunnalta. Heltin Pitkänen totesi, että työelämä on muuttumassa ja työ ei ole enää niin sidottu aikaan ja paikkaan, mikä luo tarpeen sähköisille työkaluille. Esimerkiksi chat-palvelun kautta henkilö saa helposti yhteyden asiantuntijaan ajasta ja paikasta riippumatta, toisaalta myös yhteistyö esimerkiksi vakuutusyhtiöiden kanssa helpottuu ja nopeutuu. Terveystalon Palonen toi esiin, että lääkäri on jatkossa enenevästi tiedon tulkitsija ja ratkaisujen ehdottaja. Palonen huomautti myös, että tietyissä tilanteissa esimerkiksi chat-lääkärille voi olla helpompi anonyymisti tuoda esiin esimerkiksi päihteisiin liittyviä ongelmia kuin omalle tutulle lääkärille. Tässä Länsirannikon Nieminen painotti kuitenkin edelleen perinteisen kommunikaation tärkeyttä ja pitkiä potilas–lääkäri-suhteita luottamuksen rakentamisessa ja puheeksiotossa. Tästä huomataan, että sähköisten järjestelmien rinnalla tarvitaan edelleen vahvasti myös perinteistä kohtaamista. Tulee myös huomioida sukupolvien totuttuihin toimintamalleihin liittyvä tarve. Nuoriso käyttää sujuvasti sähköisiä palveluita ja vanhemmat luottavat edelleen keskusteluun kasvotusten. Toisaalta Pihlajalinnan Arvilommi toi esiin, että onhan sähköpostilla ja puhelimitse jo pitkään toimittu hyvin vastaavasti kuin nykyään chat-mallilla.

Ajankohtaista tällä hetkellä työterveyshuollon kentässä on sopimuksien uudet rakenteet, ja jäsenistön keskuudessa keskustelua ja huoltakin on herättänyt kiinteä hinnoittelumalli. Tämä haluttiin siis ottaa puheeksi myös paneelikeskustelussa. Terveystalon Palonen totesi, että malli ei vielä ole juuri asiakkaita kiinnostanut, mutta tavoite on tarjota asiakkaalle ennakoitavuutta budjetointiin. Lääkärin palkkioihin mallilla ei ole vaikutusta, vaan se koskee enemmän perusmaksuja ja muun muassa laboratoriokustannuksia. Pihlajalinnan Arvilommi toi esiin, että tavallaan kiinteähintaisuuden tarve nousee työterveyshuollon omista toimintatavoista. Asiakkaalle tulee herkästi tunne, että lasku vaan tulee, ilman, että yritys on osannut yhtään ennakoida sen suuruutta. Tässä hyvä yhteistyö ja asiakkaan informointi on erittäin tärkeää. Nieminen toi esiin Länsirannikon työterveyden toimintamallin in-house -toimijana, jolloin keskustelua hintamalleista ei tarvitse käydä, minkä moni kollega kokee helpottavana. Heltin Pitkänen toi hintakatto-mallin mahdollisuutena tiimityön tehostamiseen, lääkärin ei ole järkevä hoitaa kaikkia asioita ja työt jakautuvat tiimissä oikein.

Paneelissa keskusteltiin myös erikoistumisesta työterveyshuoltoon. Professori Liira painotti vahvasti kouluttajalääkäreiden arvokasta ja tärkeää panosta erikoistumisohjelmassa. Professori kiitti työterveyshuollon erikoistumisen laatua mutta toi esiin huolen siitä, että niin moni erikoistuvista jää valmistumatta. Turun yliopistossa on tällä hetkellä noin 109 erikoistuvaa ja vain 3 valmistunutta vuonna 2018. Olisi tärkeää saada mahdollisimman moni erikoistujista valmistumaan erikoislääkäriksi. Professori toi esiin erikoistuvien hankaluuden irtaantua työelämästä erikoistumaan. Tässä professori kiitti eri työterveyshuollon toimijoiden roolia erikoistumispakettien räätälöinnissä, joka tukee aktiiviseen erikoistumiseen ja valmistumiseen. Myös yhteistyö virtuaaliyliopiston ja paikallisten verkostojen välillä on kehittynyt koko ajan. Professori painotti, että erikoislääkärin tulee tuntea laaja-alaisesti sosiaalivakuutus, työkyvyn tuen mallit sekä kuntoutus. Tässä on professorin mielestä koulutuksessa onnistuttu hyvin.

Lisäksi Professori Liira toi esiin työterveyslääkärin roolin kollegoiden keskuudessa kadehdittuna ja vihattunakin. Liira toivoo työterveyslääkäreiden olevan jatkossakin ylpeitä omasta osaamisestaan työelämän avainroolissa. Turhaa vaatimattomuutta tulee kaihtaa. Liira myös haastoi kollegoja akateemisille urille ja kutsui tutkijakouluun ja tieteen tekemiseen. Tähän myös eri toimijat kannustivat.

Tapahtuman tavoitteena oli keskustella kollegiaalisesti ajankohtaisista asioista, ja siinä onnistuttiin hyvin. Kilpailuasetelma teki keskustelusta toki hieman varovaista, ja koska vastaavaa tapahtumaa ei ole aikaisemmin toteutettu, keskustelu vaati panelisteilta rohkeaa heittäytymistä tilanteeseen. Siinä he onnistuivat erinomaisesti. Kuten Mehiläisen Mäkelä totesi, ammattikunnan sisäinen ja vapaamuotoinen vuoropuhelu on erityisen tärkeää, ja työterveyshuollon tulee pystyä määrittelemään tehtäväkenttänsä selkeästi tulevaisuudessakin. On tärkeää, että meillä ammattilaisilla on perustehtävästä jonkinlainen yksimielisyys myös yli työnantajarajojen.