Näkökulmia hallitusohjelmaan

Lausunto 10.9.2019

Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry (STLY) on ilolla pannut merkille työhyvinvoinnin laaja-alaisen huomioimisen Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa. Koska työterveyshuollon roolia ei ole kuitenkaan erikseen hallitusohjelmassa mainittu, näemme aiheelliseksi tuoda esiin näkökulmiamme asiaan.

Jos hallitus haluaa päästä 75 %:n työllisyysasteeseen, se ei onnistu, jos työssäkäyvien työntekijöiden työkyvystä ei pidetä huolta. Sairastumista pitää ehkäistä ja sairaat hoitaa ja kuntouttaa niin, että he ovat mahdollisimman pian takaisin työelämässä ja työmarkkinoiden käytettävissä. Yhtä lailla pitää huolehtia työttömien työllistymiskyvystä. Haluamme korostaa Työterveys 2025 -periaatepäätöksen mukaisesti työterveyshuollon roolia työterveyshuolto-, terveydenhoito- ja kuntoutusjärjestelmän oikea-aikaisessa yhteistyössä työikäisten työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työkyvyn palauttamisessa.

Työterveyshuollon osaamista tulee hyödyntää laaja-alaisesti perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja toisaalta esimerkiksi TE-palveluissa, jotta myös työelämän ulkopuolella olevilla työikäisillä tulisi huomioiduksi työkyvyn tukitoimien, kuten ammatillisen kuntoutuksen, mahdollisuudet oikea-aikaisesti. Edellisen hallituksen aikainen Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihanke sekä sote-muutoksen suunnitteluvaiheen alueelliset työryhmät käynnistivät erinomaista keskustelua osatyökykyisten työikäisen hoitopolkujen sujuvoittamiseksi. Näiden mallien valtakunnallista työstämistä tulee jatkaa. Esimerkiksi TOIKE-hankkeen tyyppinen osatyökykyisten poliklinikkatoiminta pysyvänä käytäntönä toisi sairaanhoitopiireihin työterveyshuollon asiantuntijuutta. Tätä voitaisiin laajemmin hyödyntää myös muun terveydenhuollon toimijakentän konsultoivana tahona etenkin sellaisten osatyökykyisten työikäisten kohdalla, jotka eivät ole työsuhteessa eivätkä siksi työnantajan rahoittaman työterveyshuollon piirissä.

Yhtenä huolena STLY:n jäsenistön keskuudessa on riski työkyvyn tuen epätasa-arvoisesta jakautumisesta eri kokoisten työnantajien palveluksessa olevilla työntekijöillä. Pienillä työpaikoilla ei ole suurten työnantajien tapaan työeläkevakuutuksen maksuluokkajärjestelmän tuomaa insentiiviä osatyökykyisten aktiiviseen tukemiseen työelämässä pysymiseksi. Siksi tulisi miettiä jonkinlainen taloudellinen kannuste, joka kompensoisi näissä tilanteissa pieneen työnantajaan kohdistuvia kustannuksia ja vähentäisi todennäköisyyttä työsuhteen päättämiseen terveydellisin perustein. Hallitusohjelman mukaan tarkoitus on selvittää mahdollisuutta subjektiiviseen palkkatukeen ikääntyneille tai pitkään työttömänä olleille sekä toisaalta osatyökykyisten ja erityistä tukea tarvitsevien työllistämistä ja yksilöllisten palveluiden piiriin pääsyn tehostamista. Edellä mainittujen ohella STLY esittää, että tässä selvitystyössä pohdittaisiin palkkatuen mahdollisuutta tai muuta tukimuotoa myös osatyökykyisten työntekijöiden työnantajille tilanteissa, joissa henkilön työkyvyn tukeminen aiheuttaa pienelle työnantajalle merkittäviä kustannuksia. Näin tuettaisiin osatyökykyisten työsuhteen jatkumista työkyvyn rajoitteista huolimatta.

Osatyökykyisten työikäisten työelämässä pitämisen ohella haluamme nostaa esiin työterveyshuollon ennaltaehkäisevän roolin työperäisten sairauksien ehkäisyssä. Olemme huolestuneena panneet merkille kustannuspaineen, joka kallistaa toimintaa vahvemmin työterveyshoitajapainotteiseksi kuin on tarkoituksenmukaista. Työnantajan velvoitetta järjestää työterveyshuolto tulisi tarkentaa siltä osin, että yrityksen tulee käyttää tarvittavia ammattihenkilöitä eikä työterveyslääkärin roolia voisi rajata työterveyshuoltosopimuksen ulkopuolelle ennaltaehkäisevässä työssä. Työterveyslääkärin käyttö on välttämätöntä erityisesti altisteisen työn terveydellisen merkityksen arvioinnissa ja toisaalta työpaikan olosuhteiden tuntemus osatyökykyisen työssä selviytymisen arvioimiseksi ja tarvittavien tukitoimien oikea-aikaiseksi suunnittelemiseksi on välttämätöntä. STLY painottaa, että hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista työterveyshuoltoa tulee toteuttaa moniammatillisesti.

Työterveyshuollon korvausjärjestelmän muutoksen vaikutusta palveluiden tuottamiseen tulee seurata. Korvausjärjestelmän uudistuksen yhteydessä voidaan tarkentaa työterveyshuollon ennaltaehkäisevien palveluiden (Kela I) toiminnan toteuttamista ja määritellä niiden laatukriteerit.