Salassapitovelvollisuuden erityistapauksia työterveyslääkärin työssä
Työterveyshuolto on laaja-alainen lääketieteen ala, jolla terveydenhuoltopalveluihin liittyvän tietosuojan lisäksi tulee huomioida työelämän tietosuojan juridiset säännökset. On tärkeää, että lääkäri tuntee ja hallitsee salassapitovelvollisuuden, sillä se on hänen ammattietiikkansa perusta. Alla esitetään muutamia pääperiaatteita ja esimerkkejä, joita tulkittaessa tulee huomioida, että laki ei ole yksiselitteinen ja tapauksien arviointi voi olla yksilöllistä.
Salassapitovelvollisuuden peruslähtökohta terveydenhuollossa on laki potilaan asemasta ja oikeuksista, jonka mukaan lupa hoitokertomustietojen ilmaisemisesta sivullisille tarvitaan aina. Edellä mainitun lain 13. §:ssä edellytetään, että suostumus on kirjallinen. Tästä voidaan poiketa tilanteissa, joista on säädetty erillisellä lainsäännöksellä. Työterveyshuollon salassapitovelvollisuudesta poikkeamiseen oikeuttavat erilliset säännökset löytyvät työterveyshuoltolain 10. a §:stä ja 1.8 §:stä. Yritykselle nimetyllä tiimillä voi olla oikeus käsitellä arkaluontoisia tietoja perustellusta syystä. Salassapitovelvollisuudesta voidaan poiketa myös, mikäli potilaalta on saatu siihen lupa. Tilanteesta riippuen lupa voi olla kirjallinen, suullinen tai muu asiayhteydestä ilmenevä suostumus. Lain potilaan asemasta ja oikeuksista 13. §:n mukaan suullinen tai asiayhteydestä muutoin ilmenevä suostumus on riittävä, jos seuraavat kaksi ehtoa täyttyy: hoitokertomustietoja luovutetaan toiselle terveydenhuollon ammattihenkilölle ja tiedot ovat tarpeellisia potilaan tutkimuksen sekä hoidon järjestämiseksi (on hyvä huomioida, miten ammattihenkilö ja asiantuntija määritetään laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä tai työterveyshuoltolaissa). Edellä mainitulla asiayhteydestä ilmenevällä suostumuksella ei tarkoiteta pelkkää hoitoon hakeutumista vaan esimerkiksi pään nyökkäystä suostumuksen merkkinä. Lain mukaan potilaan tulee suostumuksen antaessaan lisäksi tietää kenelle ja mitä tietoja luovutetaan, mikä on tietojen käyttötarkoitus ja niiden luovuttamisen merkitys. Potilaalla on oikeus kieltää hoitokertomustietojensa käsittely.
Vastuulääkärin oikeus tarkastella hoitokertomustietoja
Edellä mainitut salassapitoon liittyvät lait sitovat myös yritykselle nimettyä vastuulääkäriä. Yritykselle nimetyllä vastuulääkärillä on kuitenkin suhteellisen laaja oikeus katsoa työntekijöiden hoitokertomustietoja, mikäli tietojen käsittely voidaan asianmukaisesti perustella hoitosuhteen, runsaiden sairauslomien, työturvallisuuden tai esimerkiksi työpaikan olosuhteiden seurannan perusteella. Tästä esimerkkinä tilanne, jossa työnantaja epäilee työpaikalla olevan terveydelle haitallisia sisäilmaongelmia ja työterveyshuollossa halutaan tietää, tukevatko työntekijöille määrättyjen sairauslomien perusteet epäilyä. Tällöin työterveyslääkäri voi selvittää yksittäisten sairauspoissaolojen syitä saadakseen tietoa työpaikan terveyteen vaikuttavista olosuhteista.
30 päivän sääntö ja salassapitovelvollisuus
Työterveyshuoltolaki päivittyi sairauslomien käsittelyn osalta vuonna 2012. Työterveyshuoltolain 10. a §:ssä säädetään, että työnantajan tulee ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan ja työterveyshuollon tulee arvioida työntekijän työkykyä ja selvittää tämän työssäjatkamismahdollisuuksia. Säännös vaati täsmennyksen myös lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä (5. §), ja se tunnetaan työpaikoilla ja työterveyshuolloissa 30 päivän sääntönä. Esimerkkitilanne: työterveyslääkäri tai -hoitaja on saanut työnantajalta listan työntekijöistä, joilla on ollut yli 30 sairauspoissaolopäivää viimeisen vuoden aikana. Yritykselle nimetty työterveyslääkäri tai -hoitaja arvioi työntekijöiden tilanteen ja toteaa yhdellä työntekijällä käsien arviointi- ja kuntoutustarpeen. Työterveyslääkäri tai -hoitaja ottaa työntekijään yhteyttä ja suosittelee tarvittavia kuntoutustoimia. Edellä mainitussa esimerkissä työterveyshuoltolain 10. a §:n mukaan työterveyshuollon erikseen määritellylle, yritykseen nimetylle työterveyslääkärille ja/tai -hoitajalle muodostuu oikeus käsitellä tietoja sairauslomasta lakiin perustuvan tehtävän perusteella.
Moniammatilliset tiimit ja salassapitovelvollisuus
Moniammatillisissa tiimeissä voidaan käsitellä työpaikkakohtaisia ryhmäraportteja, jotka sisältävät sairausloma- tai diagnoositietoja ilman henkilötietoja. Tiimin jäsenten kesken voidaan suunnitella myös esimerkiksi työkykyä edistäviä, työturvallisuuteen, työpaikan olosuhteisiin tai työpaikkaselvityksen toteuttamiseen liittyviä seikkoja. Työntekijän hoitokertomustietoja voidaan käsitellä tiimissä, mikäli tämä on antanut siihen erillisen suostumuksen. Potilaan suullinen lupa on riittävä, jos hoitokertomustietoja luovutetaan toiselle terveydenhuollon ammattihenkilölle. Käsittelyoikeus on vain niillä moniammatillisen tiimin jäsenillä, joille on muodostunut perusteltu syy käsitellä arkaluontoisia tietoja. Syy tulee pystyä perustelemaan jokaisen kerran osalta, kun tietoja käsitellään. Esimerkkinä seuraava tapahtumaketju työterveyshuollon arjesta: työterveyshoitaja on aiemmin ohjannut vatsakipuisen potilaan työterveyslääkärin vastaanotolle, ja hoitaja haluaisi lääkärin vastaanottokäynnin jälkeen keskustella tutkimuksista ja hoidosta lääkärin kanssa. Työterveyshoitaja ei voi vaitiolovelvollisuuden vuoksi ottaa moniammatillisessa tiimissä esille yksittäisen työntekijän hoitokertomustietoja keskustellakseen niistä lääkärin kanssa. Mahdollinen hoitosuhde on ammattihenkilön tai asiantuntijan ja potilaan välillä, eikä hoitokertomustietoja saa ilmaista sivullisille.
Sopivuuslausunnot ja salassapito
Lain säännöksen myötä poikkeuksena salassapitovelvollisuuteen on erityistä sairastumisen vaaraa sisältävistä töistä annettavat sopivuuslausunnot. Työterveyshuoltolain 18. §:n mukaan työterveyshuollossa työskentelevä työterveyslääkäri saa antaa työsuhteessa olevan työntekijän erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaviin töihin liittyvän terveystarkastuksen johtopäätöksen sisältävän sopivuuslausunnon suoraan työnantajalle. Tällöinkin suositellaan sopivuuslausunnon antamista ensisijaisesti työntekijälle itselleen. Mikäli työsuhde ei ole voimassa alkutarkastusta tehdessä, sovelletaan tietojen antamisesta lakia potilaan asemasta ja oikeuksista. Tällöin työntekijän sopivuuslausuntoa ei saa luovuttaa työnantajalle ilman kyseisen henkilön kirjallista suostumusta vaan sopivuuslausunto tulee antaa työntekijälle itselleen.
Erityiskiitokset työterveyshuollon erikoislääkäri, tohtori Virpi Liukkoselle, lääkäriliiton lakimiehelle Konstantin Laakkoselle sekä lakiaiheisia kysymyksiä esittäneille työterveyshuollon erikoistuville lääkäreille.
LL, työterveyshuollon erikoistuva lääkäri ja kliininen opettaja
Terveystalo, Tampereen yliopisto
teija.mertimo@tuni.fi
Kirjallisuutta
- Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992
- Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559
- Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 13.8.2004/759
- Lääkäriliiton lakimies Konstantin Laakkonen (lain soveltaminen)
- Työterveyshuoltolaki. Opas työterveyshuoltolain soveltajille. Helsinki, 2004. 136 s. (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, ISSN 1236-116X; 2004:12). ISBN 952-00-1556-6
- Työterveyshuoltolaki 1383/2001
- Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013