Päihdeongelmat työpaikoilla – SAK:n luottamushenkilöpaneelin tuloksia

Moni luottamushenkilö kohtaa työpaikallaan päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia

Kaksi kolmesta luottamushenkilöstä (66 %) ilmoitti työpaikallaan olleen alkoholin käyttöön liittyviä ongelmia. Vastaajat nostivat ongelmina esille krapulassa tai humalassa töissä olemisen, luvattomat poissaolot ja jopa rattijuopumukset. Koska kysymystä ei rajattu esimerkiksi viimeiseen kahteen vuoteen, vastaukset voivat heijastella pitemmän ajan tilannetta. Tähän viittaa epäsuorasti se, että joissakin kyselyyn liittyneissä avovas-tauksissa todettiin työpaikoilla olleen

aiemmin ongelmia, mutta ongelmat ovat vähentyneet aikaisemmasta. Realiteetti kuitenkin on, että monilla työpaikoilla alkoholin käyttöön liittyvät ongelmat ovat arkipäivää tälläkin hetkellä.

THL:n tietojen mukaan kannabiskokeilut ovat nelinkertaistuneet tähän päivään mennessä 1990-luvun alun jälkeen. Niiden mukaan vuonna 2018 kannabista oli kokeillut 24 prosenttia suomalaisväestöstä (2). SAK:n luottamushenkilöpaneelissa selvitettiin myös luottamushenkilöiden arviota huumausaineiden käytön yleisyydestä oman työpaikkansa henkilöstön keskuudessa. Vastanneista reilu viidennes tiesi omalla työpaikallaan henkilöitä, jotka ovat käyttäneet kannabista tai muita huumeita vapaa-aikanaan. Avovastauksissa nousi esille myös huoli "kolmiolääkkeiden" käytöstä. Huoli ei varmastikaan ole aiheeton, koska myös Kela julkaisi toukokuussa 2019 tiedotteen opioide ja sisältävien kipulääkkeiden määräämisestä ja käytöstä (3).

Paneeliin vastanneista 29 prosenttia kertoi omalla työpaikallaan tehtävän huumetestejä. Jos testejä tehdään, niiden edellytetään myös olevan puhtaita. Vastanneista 8 prosenttia tiesi jonkun olleen myös töissä huumausaineiden vaikutuksen alaisena. Tämän kysymyksen osalta peräti 43 prosenttia kyselyn saaneista vastasi, ettei osaa sanoa. Näin ollen on mahdollista, että todellinen luku on suurempi kuin 8 prosenttia.

THL:n tiedot yhdessä nyt paneelista saadun tuloksen kanssa kertovat, että huumeet on otettava huomioon myös suomalaisessa työelämässä. Huumeiden käyttö vapaa-aikana heijastuu pahim-millaan myös työelämään. Erityisen kriittisesti huumeisiin suhtaudutaan toimialoilla, joilla huumeet muodostavat tavalla tai toisella riskin.

Työpaikkojen päihdeohjelmat hiukan lisääntyneet

Työpaikoilla, joilla tehdään huumetestauksia, on oltava työterveyshuoltolain mukaan päihdeohjelma. Kirjallinen päihdeohjelma tai toimintamalli on useimpien vastaajien työpaikalla. Yli 250 työntekijän työpaikoilla se oli lähes kaikilla (94 %) työpaikoilla, mutta alle 20 työntekijän työpaikoilla alle puolella työpaikoista. Kokonaisuudessaan viiden vuoden aikana päihdeohjelmien määrä työpaikoilla näyttäisi hiukan lisääntyneen.

Päihdeohjelmat ja toimintamallit painottuvat paneelin vastausten perusteella voimakkaammin hoitoonohjauk-seen kuin päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn. Hoitoonohjausta näyttäisi olevan samassa määrin kuin viisi vuotta sitten. Vastaajista 58 prosenttia tiesi, että hänen työpaikaltaan on ohjattu työntekijöitä hoitoon. Vastaava luku oli viisi vuotta sitten 56 prosenttia. Toki näissä luvuissa painottuvat suuret työpaikat, joilla suurempaan työntekijäjoukkoon osuu todennäköisemmin ongelmata-pauksia.

Neljäsosa vastanneista (25 %) ilmoitti, että heidän työpaikallaan on viimeisen kahden vuoden aikana irtisanottu työntekijöitä alkoholin tai huumeiden vuoksi. Vastaava luku vuoden 2014 luottamushenkilöpaneelissa oli 24 prosenttia, eli muutosta tässä suhteessa ei ole tapahtunut. Tilanne, jossa joudutaan irtisanomiseen, kertoo pitkälle menneestä tilanteesta ja ongelman varhaisen tun-nistamisen sekä ennaltaehkäisyn epäonnistumisesta.

On lohdullista, että yli 90 prosenttia paneeliin vastanneista tiesi, miten pitää toimia, jos työpaikalla on alkoholin tai muiden päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia. Valtaosassa työpaikoista työnantaja puuttuu havaittuihin ongelmiin, mutta avovastausten perusteella on edelleen työpaikkoja, joissa ongelmia vähätellään, niihin ei puututa tai niitä peitellään.

Alkoholipuhallutukseen osallistuminen vapaaehtoista

Luottamushenkilöpaneelissa ei kysytty työpaikkojen alkoholipuhallutuksista. Huumausainetesteistä on säädetty yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa. Sen sijaan alkoholitesteistä kuten puhallutuksista ei ole lainsäädäntöä. Kuitenkin niistä on usein paikallisesti sovittu, ja puhallutusta käytetään mahdollisen päihtymyksen osoittamiseen. Lähtökohtaisesti päihtynyt työntekijä voidaan poistaa työpaikalta, jos työnantaja voi osoittaa päihtymyksen. Päihtymys voidaan usein osoittaa muutenkin kuin puhallustestillä.

Nykyisin puhallutukseen osallistuminen työpaikalla on työtuomioistuimen mukaan vapaaehtoista. Työtuomioistuin on tapauksessa TT 2019:80 viitannut perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jonka mukaan työntekijälle asetettu velvollisuus osallistua alkoholitestaukseen merkitsee muun ohella puuttumista Suomen perustuslain 7. §:ssä jokaiselle turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Säännöksen mukaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Perustuslakivaliokunta on katsonut jo vuonna 2004, että työnantajan oikeudesta suorittaa työntekijälle puhalluskoe tulee säätää riittävän täsmällisesti lailla, joka täyttää myös muut perusoikeuksien rajoittamisen yleiset edellytykset (PeVL 10/2004 vp s. 6). Tähän on myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittänyt huomio-ta mietinnössään (TyVM 8/2004 vp s. 2–3).

Työpaikoilla panostettava ennaltaehkäisyyn

Paneelin tulosten perusteella sekä alkoholi että huumeet näkyvät työpaikoilla ja aiheuttavat ongelmia. Näiden kansantaloudellista merkitystä ei voida millään muotoa vähätellä. Työmarkkinajärjestöt ovat laatineet viimeksi vuonna 2015 suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla (https://www.sak.fi/aineistot/julkaisut/paihdehaitat-hallintaan). Aivan ilmeisesti on tarvetta muistuttaa suosituksen olemassaolosta sekä työpaikoilla panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Ongelmat eivät ratkea pelkästään työpaikolla, vaan tarvitaan myös johdonmukaista, val-takunnallista alkoholi- ja päihdepolitiikkaa.