Työterveyslääkäri

Toimialaosaaminen työterveyshuollossa: case vuokratyö

Työterveyslääkäri
2019;37(4):27-33
Marko Luhtala

Työ ja sen tekijät pitää tuntea, jotta voi suunnitella toimintaa työterveyshuollossa. Laadukkaan toiminnan tueksi Terveystalossa on systemaattisesti kehitetty toimialaosaamista. Seuraavassa kuvaan jatkuvasti yleistyvän vuokratyön työterveyshuoltoa helpottavia käytännön ratkaisuja. Artikkeli pohjautuu esitykseeni STLY:n tammiseminaarissa 25.1.2019.

Työhön liittyvien toimialakohtaisten kuormitustekijöiden ja altisteiden osaaminen on työterveyshuollon kovaa ydintä. Jos tuntee työn ja sen tekijät, voi suunnitella ennaltaehkäisevää ja muuta toimintaa. Ulkoistetulle työterveyshuollolle tämä asettaa haasteita: periaatteessa työterveyslääkärille voi koska tahansa tulla uusi vastuuyritys itselle aikaisemmin tuntemattomalta toimialalta tai vastaanotolle voi tulla itselle vieraan yrityksen työntekijä. Kattavaa materiaalia altistuksista, terveystarkastuksista ja hyvistä käytännöistä löytyy oppaista (1,2) sekä hakuportaaleista, kuten Duodeci-min Terveysportista. Käytännön ongelmana altistusten arvioissa ja tarkastustarpeen määrittämisessä on kuitenkin ollut tiedon hajanaisuus ja vaikeus löytää juuri sillä hetkellä tarpeellista ja riittävän käytännönläheistä tietoa. Olennaisen tiedon nopea löytäminen parantaa myös työterveyshuollon laatua, sillä alalla toimii myös kokemattomia tai koulutuksen eri vaiheissa olevia lääkäreitä ja muita ammattilaisia.

Ratkaisuna näihin ongelmiin Terveystalossa lähdettiin tehostamaan toimialakohtaista työterveyshuoltoa, jonka tueksi rakennettiin Tempo-intranettiin oma "pikatietokanta". Se ei korvaa muita tietolähteitä eikä kokeneen ammattilaisen arvioita, mutta auttaa nopeasti alkuun. Ylilääkäri Minna Pihlajamäen johtamassa toimialaosaamisen projektissa (2014–17) toimi iso työryhmä kokeneita työterveyslääkäreitä. Itse toimin vastuutyöterveyslääkärinä koskien vuokratyön ja sen kuormitustekijöiden ja altisteiden tuntemisen kehittämistä. Olen toiminut muun muassa yhden Suomen suurimman vuokratyöyrityksen valtakunnallisena suurasiakaslääkärinä.

Toimialakortit

Työryhmässä laadittiin suuresta osasta toimialoista niin sanotut "Toimialakortit": Esimerkkeinä kuvat «»1 ja «»2 vuokratyöstä. Niihin listattiin keskeisimmät altisteet ja kuormitustekijät, jotka ainakin pitää huomioida niiden yleisyyden ja riskin suuruuden kannalta. Niissä myös luetellaan tyypillisiä perustutkimuksia liittyen altisteisiin, ammattitautiriskiin ja työkuormitukseen sekä tyypillisiä jatkotutkimuksia ja konsultaatiomahdollisuuksia. Toimialakortit eivät ole kattavia listoja, vaan toiminnot pitää tietysti aina määrittää yhteistyössä työntekijöiden ja asiakasyrityksen kanssa työpaikkaselvityksen ja/tai muun tiedon perusteella. Toimialakortit saattavat kuitenkin nopeuttaa ja helpottaa työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan työtä yllättävissä tilanteissa. Ne soveltuvat myös perehdytykseen.

Vuokratyön haasteita

Pätkätyöhön ja työsuhteen epävarmuuteen sisältyy terveysriskejä (4,5). Vuokratyö on yksi pätkätyön muoto, jossa vuokratyöntekijä ei työskentele varsinaisen työnantajansa eli henkilöstöpalveluyrityksen vaan asiakas- tai käyttäjä-yrityksen tiloissa ja johdon ja valvonnan alaisuudessa. Tästä johtuen esimiestyössä, työturvallisuudessa, työhyvinvoinnissa ja työterveyshuollossa on omanlaisia haasteita, joiden ratkaisemiseksi on rakennettava juuri vuokratyöhön sopivia työkyvyn tuen malleja ja ratkaisuja. Merkittävä haaste on työsuojeluvastuun jakaminen henkilöstöpalveluyrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä. Yhteistyö yritysten välillä on ensiarvoisen tärkeää, jotta kaikki perehdytykseen ja työturvallisuuteen liittyvät asiat, kuten suojavarusteet hoidetaan työsuojelulainsäädännön mukaisesti. Vastuut tulisikin määritellä selkeästi jo asiakassopimusta laadittaessa (6,7).

Vuokratyön työterveyshuollon haasteita

Tyypillisesti vuokratyöyritys toimii lukuisilla toimialoilla ja usein yrityksen oma osaaminen mm. lakisääteisten terveystarkastusten (alku- ja määräaikaistarkastusten) suunnittelussa voi olla puutteellista. Asiakasyrityksissä ei myöskään aina osata riittävästi huomioida vuok-ratyövoiman lakisääteistä oikeutta työterveyshuoltoon ja työsuojeluun: samat työturvallisuussäännöt koskevat kaikkia työntekijöitä, ja tarpeista tulisi muistaa tiedottaa myös vuokratyöyritystä. Asiakasyrityksissä vuokratyöntekijöiden toimenkuva ja työssä esiintyvät altisteet voivat vaihdella merkittävästi ja osittain ennakoimattomasti, sillä vuokratyöntekijöitä käytetään esimerkiksi sairausloman sijaisina siellä missä on tarve, altisteista riippumatta. Vuokratyöntekijät ovat lähtökohtaisesti asiakasyrityksen työterveyshuollon ulottumattomissa. Vuokratyöntekijöiden omassa työterveyshuollossa taas on haastavaa saada luotettavaa tietoa altisteista ja kuormitustekijöistä, koska asiakasyrityksiin tehtävät työjaksot ovat usein lyhyitä ja vuokratyöntekijät saattavat toimia useissa eri työtehtävissä monessa eri asiakasyrityksessä.

Työpaikkaselvityksen ja altistearvioinnin ongelmat

Vuokratyöyrityksellä ei ole oikeutta teettää työpaikkaselvitystä asiakasyrityksen tiloista ja työolosuhteista (6,7). Sen sijaan se on velvollinen hankkimaan tiedot asiakasyrityksen tekemästä lakisääteisestä työpaikkaselvityksestä. Asiakasyrityksen työpaikkaselvityksessä on puolestaan otettava huomioon myös vuokratyönä tehty työ ja vuokratyössä sattuneet työtapaturmat. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työpaikan altisteet, työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaarat (sic! yötyö). Käytännössä työpaikkaselvitystä ei valitettavasti heti ole aina saatavilla (kirjoittajan huomio), jolloin työpaikan vaaroja ja riskejä selvitetään asiakasyrityksiltä viiveellä.

Erityisratkaisuja vuokratyön työterveyshuoltoon

Kyselyt: Altisteiden selvittämiseksi Terveystalossa on modifioitu Työkyvyn tuki vuokratyössä -oppaan (7) pohjalta kysely: Työpaikan riskien ja vaarojen kartoitus terveystarkastusta varten (Liite «»3). Alkuperäiseen kyselyyn on lisätty muutama käytännössä tarpeelliseksi havaittu kysymys: i) tehdäänkö hitsaus- tai juotostyötä, ii) tehdäänkö asiakasyrityksen omille työntekijöille samassa työssä terveystarkastuksia (mikä usein korreloi lakisääteisiä tarkastuksia edellyttävien altisteiden esiintymiseen). Loppuun on lisätty kysymykset iii) perehdytyksestä ja iv) henkisestä kuormittumisesta, koska ne on arvioitu merkittäviksi vuokratyössä. Kyselykaavake ei ole täydellinen, ja sitä käytetään lähinnä alkuarvioon, jos nopeasti pitää saada selvitettyä terveystarkastustarve, ennen kuin työpaikkaselvitystä on käytössä. Viitteenä käytetään aina asiakasyrityksen työpaikkaselvitystä, jos se suinkin on käytettävissä.

Kuva 3. Liite 1. Työpaikan riskien ja vaarojen kartoitus terveystarkastusta varten.

Työterveyshuollossa tarvittavat tutkimukset määritetään altistearvion perusteella noudattaen uuden Altistelähtöinen työterveysseuranta -kirjan suosituksia (8). Vastaanotolla työterveyshoitaja ja/tai työterveyslääkäri aina haastattelevat, missä määrin työntekijä altistuu työssään kyseisille altisteille, onko muita altisteita tai viitettä työkykyriskistä, joka edellyttäisi toimenpiteitä. Lakisääteisestä terveystarkastuksesta työterveyslääkäri antaa lausunnon, jossa määritellään altisteet ja sopivuus työhön sekä suositus seuraavan tarkastuksen ajankohdasta. Työntekijä toimittaa lausunnon työnantajalleen vuokratyöyritykseen, jonka vastuulla on työsuojelu ja sopivan työn osoittaminen työntekijälle.

Yötyössä vuorolistojen seuranta: Työaikalain 605/1996 26§:n mukaan yötyöllä tarkoitetaan kello 23:n ja 6:n välisenä aikana tehtävää työtä ja yövuorolla työvuoroa, josta vähintään kolme tuntia sijoittuu edellä mainittuun aikaan. Lakisääteisiä terveystarkastuksia tehtiin vielä luennon pitämisen aikaan voimassa olleen suosituksen (1) mukaan, jos yövuoroja on vuoden aikana vähintään 20. Uuden (20.6.2019 lähtien) voimassa olevan suosituksen mukaan lakisääteisiä terveystarkastuksia tehdään ainakin, jos vuoden aikana yövuoroja on 30 (8). Käytännön ongelmana aina ei ole etukäteen tietoa, paljonko yövuoroja kertyy. Vuokratyöyritys kuitenkin seuraa aktiivisesti kaikkien työntekijöidensä kaikissa asiakasyrityksissä tekemiä työvuoroja kuukausittain, jolloin listoja hyödyntämällä voidaan ohjata lakisääteisiin tarkastuksiin kaikki ne työntekijät, joiden työvuorojen määrä ylittää tarkastustarpeen rajan.

Vuokratyön työterveysyhteistyön kehittäminen

Isoissa vuokratyöyrityksissä on tärkeätä informoida yrityksen korkeinta johtoa tekemättömän työn kustannuksista (9) sekä kehittää systemaattisesti yhteistyötä työeläkevakuutusyhtiön ja tapaturmavakuutusyhtiön kanssa. Lisäksi varmistetaan, että vuokratyöyrityksellä on riittävät resurssit ja osaaminen vaikuttavaan yhteistyöhön, esimerkiksi työkykykoordinaattoreita. Otetaan yhteistyössä käyttöön sairauspoissaolojen seuraamisen mahdollistava järjestelmä, jota voidaan käyttää myös työkykyriskien seurantaan työterveyshuollossa.

Pienissä vuokratyöyrityksissä tulee varmistaa, että yrityksellä on tieto lakisääteisistä terveystarkastuksista, sekä kehittää yhdessä pienyritykselle sopivia malleja, kuten altistekyselyiden hyödyntäminen ja yötyön sekä sairauspoissaolojen seurannan järjestäminen. Vastuu työkykyriskien seurannasta ja lakisääteisistä terveystarkastuksista on aina yrityksellä, mutta työterveyshuolto pyrkii auttamaan ja tukemaan työturvallisuusvastuissa.

Toimialaosaamisesta tiivistäen

Toimialaosaaminen tukee sitä, että työterveyshuollon palvelut räätälöidään sopimaan juuri kyseiselle yritykselle ja sen työntekijöille: huomioidaan toimialan ja yrityksen erityispiirteet ja perinteet. Tavoitteena on lakien ja asetusten noudattamisen lisäksi työterveyshuollon hyvä laatu ja kustannusvaikuttavuus yritykselle. Ei pelkästään kustannusta työterveyshuollosta vaan myös säästöjä vähemmistä sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työtapaturma- ja ammattitautikustannuksista. Toimialaosaamista tukee, että työterveyshuolto suunnitelmallisesti hyödyntää myös uusia sähköisiä työkaluja vastaamaan nykyajan työelämän haasteisiin.

Kiitokset

Ylilääkäri Minna Pihlajamäelle, joka johti Terveystalossa Toimialaosaamisen projektia (2014–2017) ja kokeneiden työterveyslääkärien työryhmää. Erityiskiitokset Terveystalo Kampin vuokratyötiimeille, erityisesti työterveyslääkäri Pirjo Östmanille, työterveyshoitajille Katri Paavilainen, Laura Stjerna, ja Riitta Taskinen sekä asiakaspäälliköille Marjo Kajander, Anssi Kalliokoski ja Nina Soikkeli, työterveyspsykologeille Ellen Ek ja Marja Widgren sekä työfysioterapeuteille Vesa Autio ja Päivi Kinnunen. Lämpimät kiitokset kollega Satu Väihköselle, joka antoi arvokkaita kommentteja asiasisältöön.

Marko Luhtala
LT, työterveyshuollon erikoislääkäri
Terveystalo Kamppi
marko.luhtala@terveystalo.com

Kirjallisuutta

  1. Karhula, AL (toim.) Terveystarkastukset työterveyshuollossa (Sininen kirja). Työterveyslaitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2005.
  2. Uitti, J (toim.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. 3. täysin uudistettu painos. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos, Helsinki 2014.
  3. Duodecimin Terveysportin verkko-osoite: https://www.terveysportti.fi/terveysportti/koti
  4. Virtanen M, Virtanen P, Vahtera J, Saloniemi A, Kivimäki M. Onko pätkätyö terveysriski? Työterveyslääkäri 2006;24(4):122-4.
  5. Vainio H. Työterveyslääkärin osaaminen. Duodecim 2007;123(6):707-8.
  6. Hjelt J. Vuokratyöopas: Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM esitteet 11/2017. Verkossa: https://tem.fi/documents/1410877/3229884/Vuokraty%C3%B6opas/fc47f5f5-b1d5-4805-b6dd-a46e42193a05
  7. Terävä K. Työkyvyn tuki vuokratyössä. Kuntoutussäätiö, Helsinki 2013. Verkossa: https://kuntoutussaatio.fi/files/1157/vuokratyoopas.pdf
  8. Karvala K ym. (toim.) Altistelähtöinen työterveysseuranta. Kustannus Oy Duodecim ja Työterveyslaitos, Helsinki 2019.
  9. Jensen J, Lönnberg J. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2019. Verkossa: https://www.terveystalo.com/fi/Tyoterveys/Palvelut/Tekemattoman-tyon-kustannukset/