Hypnoosi työterveyspsykologin vastaanotolla
Työuupumus, mielialaoireet, univaikeudet ja somaattinen stressioirehdinta ovat yleisimpiä syitä työterveyspsykologin yksilövastaanotolle ohjautumiselle. Psykologiammattilaisen ohjaama hypnoosityöskentely yhteistyössä asiakkaan kanssa osana 3–5 käyntikerran lyhythoitoa on tehokas ja turvallinen hoitomuoto näihin oireisiin.
Hypnoosin käytöllä on pitkä ja osin kiistanalainenkin historia. Vaikka näyttöä menetelmän kliinisestä hyödystä on runsaasti, sen neuraalinen vaikutusmekanismi on vielä osin hämärän peitossa. Aivokuvantamistutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että aivojen informaationprosessointi on hypnoositilassa normaalista valvetilasta poikkeavaa. On todettu, että hypnoositilassa aikaansaadut näköhallusinaatiot aiheuttavat aivoissa hyvin samantyyppistä aktivaatiota kuin todellisten ärsykkeiden tuottamat. Myös kipututkimuksessa on todettu, että hypnoosin aikana annetut suggestiot kipukokemuksen lievenemisestä tai häviämisestä vaikuttavat kipukokemuksen voimakkuuteen.
Kliinisessä käytössä hypnoosia on hyödynnetty tehokkaasti muun muassa pitkäaikaisen kivun ja ärtyvän suolen oireyhtymän hoitoon. Tutkimukset tukevat sen käyttöä yhtenä hoitomuotona myös muun muassa psykosomaattisissa oireissa sekä lievempien mielialaoireiden ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Käytännössä hypnoosihoito etenee siten, että työskentelyn alussa asiakas johdatellaan hypnoosiin hypnoosi-induktion avulla. Hypnoosin aikana työskentelyssä voidaan hyödyntää monenlaisia rentous-, mielikuva- ja käyttäytymisterapeuttisia tekniikoita, joita psykologi-
ammattilaisella on käytössään. Hypnoosin aikana asiakkaat voivat olla keskusteluvuorovaikutuksessa ja liikuttaa kehoaan, joskin hypnoositilassa asiakkaan loogis-kielellinen informaationkäsittely ei ole ensisijaisena vaan työskentely tapahtuu kehollisten aistimusten, assosiaatioiden, mielikuvien ja emootioiden kokemuksellisuutta hyväksi käyttäen. Työskentelyvaiheen jälkeen asiakas johdatellaan takaisin tavanomaiseen vireystilaan, jolloin hän myös pääsääntöisesti muistaa kaiken hypnoosin aikana tapahtuneen.
Hypnoosityöskentely on aina tavoitteellista ja yhdessä asiakkaan kanssa sovittua toimintaa, joka palvelee jotakin terapeuttista tarkoitusta, kuten työterveydessä rentoustaitojen vahvistamista, univaikeuksien vähentämistä, itseluottamuksen ja psyykkisen/fyysisen itsesäätelyn vahvistamista. Ammatillisuus, luottamuksellisuus ja hyvä yhteistyösuhde ovat hypnoosityöskentelyn perusedellytyksiä. Hypnoosihoidon tavoitteena ei ole näyttävä hypnoosiin vaivuttaminen vaan psykologiammattilaisen käytössä se asettuu aina osaksi teoreettisesti ja kliinisesti perusteltua eettistä ammatillista toimintaa.
Hypnoosi työterveydessä
Työterveyshuollon lyhytterapeuttisessa (3–5 käyntikertaa) kontekstissa hypnoosityöskentely on luonteeltaan resursoivaa ja voimavaroja tukevaa ja usein kertaluonteisestikin erittäin rentouttavaa ja miellyttäväksi koettua. Hypnoosityöskentely aloitetaan yleensä toisella tapaamiskerralla ja sitä edeltää aina huolellinen haastattelu (ensimmäisellä tapaamiskerralla) ja yhteinen työskentelyn tavoitteista sopiminen. Hypnoosityöskentelyn jälkeen asiakkaan kanssa käydään keskustelua siitä, miten tämä voi omin keinoin hyödyntää itsehypnoosia ja/tai mielikuvatyöskentelyä. Tavoitteena on antaa asiakkaalle välineitä itsehoitoon ja pulmatilanteissa pärjäämiseen eikä luoda ja ylläpitää riippuvuutta terveydenhuollon ammattilaiseen. Hypnoosityöskentelyn tarkoituksenmukaisuus on harkittava kunkin asiakkaan toiveet, tavoitteet ja psyykkinen toimintakyky huomioiden. Vaikea-asteinen psykoottisuus, vaikea traumahistoria tai vaikea masennustila ovat vasta-aiheita hypnoosin käytölle lyhytterapeuttisessa kontekstissa.
Oma tapaus
27-vuotias rahoitusalalla työskentelevä nainen ohjautui työterveyspsykologin vastaanotolle (3 käyntiä) univaikeuksien ja stressitilassa hankaloituvien suolisto-oireiden takia (ärtyvän suolen oireyhtymä oli todettu). Hoitohistoriassa oli nuoruusiän hoitosuhde psykiatrisessa yksikössä, tällöin hoidettiin masennusta ja unettomuutta. Asiakas kertoi kärsineensä suolisto-oireista "aina". Asiakas oli somaattisten sairauksien takia käynyt läpi ammatillisen kuntoutuksen prosessin ja menestyi nykyisessä ammatissaan, joskin herkästi virittyvä somaattinen oirehdinta, erityisesti ärtyvän suolen oireyhtymä, niska-hartiaseudun jännittyneisyys ja unettomuus pakottivat asiakkaan toistuvasti sairauslomajaksoille. Parisuhteeseen ja henkilökohtaiseen elämään liittyvät seikat eivät olleet tuottamassa erityistä stressiä, vaan asiakkaan psykosomaattinen kuormittuneisuus eskaloitui pääosin työssä tapahtuvien muutosten, kovan tavoitteellisuuden ja työtiimin henkilöstöresurssien niukkuuden myötä.
Ensimmäisellä tapaamiskerralla tavattiin työkyvyttömänä näyttäytynyt, kehnoa aloite- ja toimintakykyä kuvaava apea ja akuutisti vatsakipuinen ja suolisto-oireileva asiakas. Haastattelun jälkeen sovittiin hypnoosityöskentelyn aloittamisesta viikon kuluttua toisella kerralla rentoutumista ja univaikeuksia ajatellen. Toisella tapaamiskerralla edettiin kuulumisten jälkeen hypnoosityöskentelyyn, jossa induktiovaiheessa hyödynnettiin myös rentoutumisohjantaa. Hypnoosivaiheen työskentely koostui varsin yleisluonteisesta turvallisuuden tunnetta ja levollista olotilaa vahvistavasta mielikuvaharjoituksesta. Välittömästi hypnoosin jälkeen asiakas kuvasi kokemusta hyvin rentouttavana ja havaitsi samalla myös alkuvastaanoton kovan vatsakivun selvästi lieventyneen. Sovittiin hypnoosityöskentelyn jatkamisesta kolmannella tapaamiskerralla noin kahden viikon päästä. Kolmannella tapaamiskerralla asiakas kertoi ällistyneenä helpottuneesta olotilastaan. Suolisto-oireet olivat vähentyneet olennaisesti ja jännitystilat kehossa pysyneet vähäisinä. Asiakas pohti hypnoosin tuottaman kokonaisvaltaisen jännitysten laukeamisen auttaneen tavoittamaan sellaista levollisuuden ja helpotuksen tunnetta, jota ei ollut kokenut sitten lapsuusvuosien. Arjen toimintakyky oli kohentunut, ja asiakas jaksoi huolehtia syömisistään ja aktiviteeteistaan sairausloman aikana. Kolmannella tapaamiskerralla jatkettiin hypnoosityöskentelyä rentoutumista, voimavaraisuutta ja itsesäätelyä vahvistamaan.
Kolmen työterveyspsykologikäynnin jälkeen asiakas kävi vielä kolme kertaa harvajaksoisesti lisäkäynneillä, joiden kuluessa hypnoosia käyttäen edelleen vahvistettiin asiakkaan rentoutumisen taitoja ja itsesäätelyä. Hän kertoi myös hyödyntävänsä mielikuvaharjoittelua omassa arjessaan ja saaneensa tästä tukea omalle hyvinvoinnilleen. Työterveyslääkäri luonnehti asiakkaan hypnoosista saamaa hyötyä "massiiviseksi". Asiakas palautui työelämään aluksi osasairauspäivärahaa hyödyntäen. Tukena hoidossa oli myös psykiatrin aloittama lääkitys univaikeuksia ja mielialaoireita varten sekä koko työterveystiimin asianmukainen toiminta työkykyneuvotteluineen ja työnkuvan räätälöinteineen yhdessä työnantajan kanssa.
Suomen tieteellinen hypnoosi ry. kouluttaa menetelmään ainoastaan laillistettuja terveydenhuollon ammattilaisia (lääkäreitä, hammaslääkäreitä, psykologeja ja psykoterapeutteja), jotka käyttävät sitä osana ammatillista toimintaansa. Vuonna 1959 perustettu yhdistys jatkaa edelleen aktiivisesti koulutustoimintaansa terveydenhuollon ammattilaisille ja psykoterapeuteille. Niin sanotun puoskarilain puuttuessa erilaisia hypnoosihoitoja, koulutuksia ja hypnoterapiasertifikaatteja voi tarjota Suomessa kuka/mitä tahansa menetelmää opiskellut maallikkotoimija tai yhdistys ilman riittävää ja soveltuvaa peruskoulutusta ja viranomaisvalvontaa. Maallikkohypnoosin riskit ovat tunnetut. Suomen tieteellinen hypnoosi ry:n verkkosivuilla on nähtävillä listaus yhteystietonsa antaneista hypnoosia käyttävistä terveydenhuollon ammattilaisista (https://tieteellinenhypnoosi.fi/vastaanotot/).
Kirjoittaja on kouluttautunut hypnoosin käyttöön Suomen tieteellinen hypnoosi ry:n perus- ja jatkokoulutuksessa 2018–2019 ja käyttää sitä osana työterveyshuollon psykologitoimintaa.
PsT, dosentti, terveyspsykologian erikoispsykologi, työterveyspsykologi
Psykologipalvelu Sanna Sinikallio (Terveystalo Kuopio, Pihlajalinna Ite Kuopio)
sanna.sinikallio@uef.fi
Kirjallisuutta
- Elkins GR, toim. Handbook of medical and psychological hypnosis, 1. painos. New York: Springer Publishing Company 2017.
- Kallio S, Hyönä J, Revonsuo A ym. The existence of a hypnotic state revealed by eye movement. PLoS One 2011;6:e26374.
- Kosslyn SM, Thompson WL, Costantini-Ferrando MF ym. Hypnotic visual illusion alters color processing in the brain. American Journal of Psychiatry 2000; 15:1279-84.
- Landry M, Lifshitz M, Raz A. Brain correlates of hypnosis: A systematic review and meta-analytic exploration. Neurosci Biobehav Rev. 2017; 81:75-98.
- Lauerma H. Hypnoosi- ja suggestiohoidot. (luettu 10.6.2019) /www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00099
- Yeh VM, Schnur JB, Montgomery GH. Disseminating hypnosis to health care settings: Applying the RE-AIM framework. Psychol Conscious (Wash D C) 2014; 1: 213-228.