Työterveyslääkäri

Tehdään työterveyshuollon toiminta näkyväksi – AvoHilmo-tiedonkeruu laajenee työterveyshuoltoon

Työterveyslääkäri
2019;37(4):51-54
Sari Nissinen ja Satu Soini

Työterveyshuollossa syntyy paljon työpaikkaan, työntekijöihin ja työterveyshuollon toimintaan liittyvää tietoa. Nämä tiedot on nyt tarkoitus koota ensimmäistä kertaa yhteen tietokantaan. Tavoitteena on, että työterveyshuollon palvelujen ja resurssien käyttöä koskevat tiedot kerätään ajantasaisesti ja kattavasti osana normaalia asiakas- ja potilastietojen kirjaamista.

Työterveyshuollon toimintaa kuvaavia tietoja ei tällä hetkellä kerätä kattavasti eikä ajantasaisesti. Paras kuva työterveyshuollon toiminnasta saadaan Kelan työterveyshuoltotilastosta, mutta siinäkin viive on noin 1,5 vuotta ja tiedot perustuvat työnantajien korvaushakemuksiin eivätkä siten kuvaa työterveyshuollon toimintaa kokonaisuudessaan. Tarve laajentaa työterveyshuollon tietopohjaa on siis todellinen.

Työterveyshuollon tietotuotanto -hanke

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on nykyisen lainsäädännön puitteissa oikeus kerätä tietoja yksityisestä terveydenhuollosta (mukaan lukien työterveyshuollot). Käytännössä tämä tapahtuu THL:n valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon Hilmo -tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmän avulla. Hilmo sisältää kolme eri rekisteriä: terveys-Hilmo (terveydenhuollon vuodeosastohoidon, päiväkirurgian ja julkisen erikoissairaanhoidon avohoidon tiedot), AvoHilmo (perusterveydenhuollon avohoitokäyntien ja kotihoidon tiedot) ja sosiaali-Hilmo (sosiaalihuollon laitoshoidon ja asumispalvelujen tiedot).

Työterveyshuollon tiedot ovat olleet jo vuoden 2019 alusta lähtien aiempaa kattavammin mukana THL:n AvoHilmo-tietosisällössä ja -tiedonkeruussa. Työterveyshuollon tietoja kerätään sekä yksilöihin että työpaikkoihin kohdistuvasta toiminnasta. THL raportoi työterveyshuollosta saatuja tietoja omissa perusraporteissaan. Työterveyshuollon seuranta, kehittäminen ja koulutus ovat kuitenkin Työterveyslaitoksen (TTL) vastuulla ja TTL:n on tarkoitus vastata tarkemmasta työterveyshuoltoa koskevasta raportoinnista. Tietotuotanto on esitetty kuvassa «»1.

Kuva 1. Työterveyshuollon tietotuotantoprosessi.

Uuden tietotuotannon tavoitteena on koota kaikkien työterveyshuollon palveluntuottajien tiedot yhteen. Työterveyshuollosta kerätään olennaiset tiedot, tiedonkeruussa hyödynnetään yhtenäisiä luokitteluja ja kertakirjaaminen on keskeisenä periaatteena. Tavoitteena on luoda ajantasainen ja kattava tietokanta työterveyshuollon palvelujen käyttöä ja työhön liittyviä sairauksia kuvaavista seurantatiedoista ja tarjota tiedon eri käyttäjäryhmille mahdollisuus yhdistellä tietoja oman tarpeensa mukaan.

Uuden tietotuotannon tavoitteena on tehdä työterveyshuollon toiminta näkyväksi. Tällä hetkellä työikäisiä koskevat seurantatiedot perustuvat pääasias-sa kyselytutkimuksiin (muun muassa FinSote-tutkimus) mutta jatkossa työikäisiä koskeva tieto tullaan keräämään sieltä, missä työikäiset ovat hoidossa ja missä tieto syntyy. Samalla kyetään vahvistamaan sote-tietopohjaa työikäisten näkökulmasta.

Työterveyshuollon toimintatiedot

TTL ja työterveyshuollot ovat yhteistyössä THL:n kanssa päivittäneet työterveyshuollosta kerättävää tietosisältöä paremmin työterveyshuollon palveluja ja käytön syitä kuvaavaksi. Työterveyshuollon toimintatiedot kerätään sekä yksilöihin että työpaikkoihin kohdistuvan toiminnan laskutustapahtumista (kuva «»2). Kirjaamisessa käytetään yhteisesti hyväksyttyjä luokituksia, jotka julkaistaan Kelan ylläpitämällä kansallisella koodistopalvelimella.

Kuva 2. Työterveyshuollon tietosisältö AvoHilmo-tiedonkeruussa.

Toteutettavan tiedonkeruun avulla on mahdollisuus saada kattavat ja ajantasaiset tiedot työterveyshuollon palvelutoiminnasta sekä julkaista näitä tietoja myös koko sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista ja alueellista arviointia, ohjausta ja seurantaa varten.

Työhön liittyvät sairaudet ja toimenpiteet

Työterveyshuollon perustehtäviä ovat työhön liittyvien sairauksien ehkäisy ja työkyvyttömyyden ehkäisy ja työkyvyn tukeminen. Jo pidempään on suositeltu, että sairaanhoitokäynnin mahdollinen yhteys työhön kirjattaisiin jokaisen käynnin yhteydessä strukturoidusti sairauskertomukseen. Samoin kantaa otettaisiin yksilön työkykyyn ja tarvittaviin työkyvyn tukitoimiin. Yksinkertaisella, strukturoidulla luokittelulla saataisiin työkyvyttömyyttä ehkäisevien ja työ- ja toimintakykyä edistävien toimenpiteiden tarve ja toimenpiteet rekisteröidyksi seurantaa ja arviointia varten.

Työterveyshuollossa yleisimmin käytetyissä tietojärjestelmissä on jo nykyisin mahdollista strukturoidusti kirjata diagnoosin työhön liittyvyys ja kannanotto työkyvyttömyyden uhkaan. Työterveyshuoltojen kirjaamiskäytännöt ja tietojärjestelmien mahdollisuudet vaihtelevat kuitenkin runsaasti, käytössä olevat strukturoidut vaihtoehdot poikkeavat toisistaan eikä tietoja kerätä ja hyödynnetä systemaattisesti.

Jotta tietoja voitaisiin kerätä ja hyödyntää, tarvitaan yhteisen ymmärryksen luomista työhön liittyvyydestä ja työkyvyttömyyden uhan arvioimisesta ja niiden kirjaamisesta. Lisäksi tarvitaan tietojärjestelmien kehittämistä niin, että ne mahdollistavat samanlaiset valinnat ja samanlaiset mahdollisuudet raportoida tietoja. TTL on yhdessä sidosryhmien kanssa laatinut tähän suosituksen (kuva «»3). Suosituksen mukainen tapa kirjata mahdollistaa AvoHilmo-tiedonkeruun ja tietojen hyödyntämisen sekä työterveyshuollon omiin että myös valtakunnallisiin tarpeisiin.

Kuva 3. Työhön liittyvyyden ja työkyvyttömyyden uhan strukturoitu kirjaamistapa.

Työterveyshuollon tietotuotanto -hankkeen tarkoituksena on kerätä tieto sieltä, missä se syntyy. Tietojenkeruun onnistumiseen vaikuttaa kirjaamisen yhtenäisyys. Tähän tarvitaan työterveyshuoltojen halua osallistua valtakunnalliseen AvoHilmo-tiedonkeruuseen. Lisäksi tarvitaan kaikkien työterveyshuollon ammattilaisten sitoutumista sovittuihin kirjaamiskäytäntöihin.

Sari Nissinen
TtT, kehittämispäällikkö
Työterveyslaitos, työterveys
sari.nissinen@ttl.fi
Satu Soini
LL, ylilääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri
Työterveyslaitos, työterveys

Kirjallisuutta

  1. 1. Jääskeläinen M, Virtanen S Alkoholijuomien kulutus 2018, Tilastoraportti 17/2019, THL
  2. 2. Karjalainen K, Hakkarainen P, Salasuo M. Suomalaisten huumeiden käyttö ja huume- asenteet 2018, Tilastoraportti 2/2019, THL
  3. 3. https://www.kela.fi/-/kela-lahettaa-laakareille-palautetta-vahvojen-opioidien-maaraamisesta