Koneistajan työn altisteet ja kemikaali-altistumisen ehkäisy
Koneistajan työssä on työperäisen kemikaalialtistuksen vuoksi suurentunut riski sairastua ammattinuhaan, -astmaan ja -ihottumiin. Tässä artikkelissa kuvaamme koneistajan työtä ja sen altisteita sekä syvennymme kemikaalialtistumisen ehkäisemiseen.
Tutustuimme koneistajan työhön erikoistumisjaksollamme Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteellä. Erikoistumisjaksolla teimme potilastyötä ja ammattitautidiagnostiikkaa Turun yliopistollisen keskussairaalan työlääketieteen poliklinikalla. Halusimme Työterveyslaitosjakson kirjallisena työnä selvittää koneistajan työnkuvaa, työssä esiintyviä altisteita, ammattitauteja ja niiden insidenssiä sekä keinoja vähentää kemikaalialtistumista. Lisäksi meitä kiinnosti uusi kaupallinen puhdistusratkaisu (Aeroff), jolla voidaan vähentää koneistajien altistumista leikkuunesteaerosoleille.
Koneistajan työ ja altisteet
Koneistajan työssä voi altistua kemikaaleille, melulle ja tärinälle. Koneistaja valmistaa metallituotteita lastuavin työmenetelmin. Työssä käytetään leikkuunesteitä voiteluun, kitkan kuumentamien kappaleiden jäähdytykseen sekä myös metallihiukkasten poistoon. Leikkuunesteet ovat täysöljyjä tai vettä sisältäviä emulsioita, ja niiden koostumus vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Nesteiden laatu muuttuu käytön myötä. Metallintyöstön altisteisiin kuuluvat lisäksi myös hankalat työasennot sekä toistotyö.
Altisteiden terveydellinen merkitys
Leikkuunesteiden ainesosat sekä liuoksiin työstettävästä kappaleesta irronneet raskasmetallit ja epäpuhtaudet, leikkuunesteiden mikrobit ja endotoksiinit voivat aiheuttaa muun muassa ihon ja silmien ärsytysoireita, ihottumia sekä hengitystieoireita. Terveydelle haitallisimpia metalleja ovat kuudenarvoinen kromi, nikkeliyhdisteet, koboltti ja sen liukoiset suolat, jotka voivat sekä herkistää että lisätä myös keuhkosyövän riskiä. Kemikaalialtistuminen tapahtuu pääasiassa ihon ja hengitysteiden kautta. Ihoaltistumista tapahtuu käsiteltäessä märkiä kappaleita sekä muodostuvien roiskeiden ja sumun seurauksena. Yleensä altistuminen on suurinta käsien iholla. Hengitysilmassa leikkuunesteet esiintyvät aerosoleina.
Vuonna 2015 metallintyöstöalalla oli vahvistettuja ammattiastmoja kolme kappaletta ja ammatti-ihotauteja noin 40. Työterveyslaitoksen julkaisun "Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt" mukaan meluvammoja tai niiden epäilyjä esiintyy koneenasettajilla ja koneistajilla lukumääräisesti eniten. Melun aiheuttama kuulon heikkeneminen aiheuttaa muun muassa vaikeuksia varoitus- ja hälytysäänien kuulemisessa. Hankalat työasennot ja toistotyö lisäävät rasitussairauden riskiä. Rasitussairauksia todetaan pari-kolmekymmentä vuosittain.
Kemikaalialtistumisen vähentäminen
Kemikaalialtistumisen vähentämiseksi on suositeltavaa käyttää asianmukaisia suojakäsineitä ja hengityksensuojaimia. Keskeisimmät keinot leikkuunesteille altistumisen vähentämiseksi ovat työstökoneiden koteloinnit, kohdepoistot, leikkuunesteen laadun valvonta sekä turvallisten työtapojen edistäminen. Leikkuunesteen mikrobiologisen laadun tarkkaileminen, huolto sekä vaihtaminen riittävän usein vähentää työntekijöiden altistumista. Järjestelmän puhdistaminen nesteen vaihdon yhteydessä tulee tehdä huolellisesti. Leikkuunesteessä tulee olla riittävästi biosidia bakteerikasvun hillitsemiseksi. Biosidiä ei kuitenkaan tule lisätä liikaa, koska silloin työntekijät voivat altistua itse biosidille tai siitä vapautuvalle formaldehydille.
Altistumisen vähentämisessä kohdepoistojen osuus on havaittu merkittäväksi. Pelkästään hiukkassuodattimilla varustettujen suodatuslaitteistojen läpi tuleva ilma sisältää merkittäviä määriä leikkuunesteestä peräisin olevia haihtuvia yhdisteitä, kuten alkanoliamiineja ja muita haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Altistumista kaasufaasissa oleville yhdisteille voidaan vähentää johtamalla suodatuslaitteistojen ilma suoraan ulos työtilasta, lisäämällä työtilojen ilmanvaihtoa ja/tai parantamalla laitteistojen suodatusta. Energiatehokkuuden ja kustannusten kannalta suodatuksen parantaminen on usein paras vaihtoehto. Uudentyyppisellä aerosolierottimella kaasumaisia epäpuhtauksia pystytään suodattamaan entistä paremmin. Aiheesta lisää lehden artikkelissa "Pirkko Pihlajamaa: Koneistajien työympäristön ilmanlaatuun kannattaa panostaa". Kotelointien tiiviyteen ja ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuteen sekä kunnossapitotoimien säännöllisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Altistuminen tulee huomioida myös poikkeus- ja häiriötilanteissa.
LL, työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Mehiläinen Työelämäpalvelut Oy
anna.aho@mehilainen.fi
Marika Löija
LT, työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Mehiläinen Työelämäpalvelut Oy
marika.loija@mehilainen.fi
Kirjallisuutta
- Suuronen, K. (2009) Metalworking fluids – allergens, exposure, and skin and respiratory effects, People and work, Research reports, no 85, Finnish Institute of Occupational Health, Tampere, 106 p. + 93 p. app.
- Säämänen A, Kanerva T, Linnainmaa M, Ahonen I, Lehtimäki M, Niemeläinen M, Kalliohaka T, Pihlajamaa P (2016): Metallintyöstön kohdepoistoilman hallinta. Tietoa työstä, Työterveyslaitos 2016.
- Säämänen A, Kanerva T, Silonsaari T, Linnainmaa M: Aerosolihallinta työstökoneympäristössä – Aeroff. Aeroff-laitteistoon liittyvien tutkimusten ja mittausten yhteenveto. Tietoa Työstä, Työterveyslaitos 2019.