ASA-rekisteri auttaa työperäisten syöpäsairauksien ehkäisyssä

Altistuneet ja tärkeimmät altisteet

ASA-rekisteriä on ylläpidetty vuodesta 1979 lähtien. Viimeisin julkaistu rekisteritieto on vuodelta 2014. Tuolloin syöpävaarallisille aineille altistui yhteensä 16 744 henkilöä, joka oli noin 0,7 prosenttia Suomen 2,45 miljoonasta työllisestä (palkansaajat ja päätoimiset yrittäjät).

Kromi(VI)- ja nikkeliyhdisteille altistui yhteensä 6 700 työntekijää. Suurimmat altistuneet ammattiryhmät olivat hitsaajat, koneiden asentajat ja korjaajat sekä paksulevysepät.

Polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH) altistuneita työntekijöitä rekisteriin ilmoitettiin yli 2 700. Suurimmat altistuneet ammattiryhmät olivat linja-asentajat ja -korjaajat, siivoojat, koneiden asentajat ja korjaajat sekä rakennustyöntekijät.

Arseenille altistui noin 2 500 työntekijää. Koneiden asentajat ja korjaajat, siivoojat, metalliteollisuuden prosessinhoitajat ja prosessityöntekijät, laborantit sekä kaivos-, louhos- ja rikastustyöntekijät olivat suurimmat arseenille altistuvat ammattiryhmät. Nykyään arseenia sisältävillä puunsuoja-aineilla käsiteltyjen materiaalien (CCA-kyllästeet) käyttö on sallittu vain hyvin rajatussa ammattikäytössä. Sallittuja käyttötarkoituksia ovat muun muassa julkisten rakennusten tai maatalousrakennusten kantavat rakenteet, sillat ja siltarakenteet, perustukset ja tukirakenteet sekä laiturit. Arseenille altistuvien puunkyllästäjien määrä on merkittävästi vähentynyt.

Seuraavaksi yleisimmät altisteet olivat bentseeni (noin 2 000 työntekijää), kadmiumyhdisteet (noin 1 500 työntekijää) ja asbesti (noin 1 300 työntekijää).

Tupakka oli enää marginaalinen altiste työssä, lakimuutokset ovat rajoittaneet altistumista tehokkaasti. Kun vuonna 2004 tupakansavulle työssään altistuvia oli ASA-rekisterissä noin 12 000, vuonna 2014 altistuneita oli enää noin 120. Nykyään tupakansavulle voivat työssään altistua esimerkiksi siivoojat sekä lähi- ja kodinhoitajat. Muista altisteista poiketen työympäristön tupakansavulle altistunut työntekijä ilmoitetaan ASA-rekisteriin, jos hän on työssään altistunut tupakansavulle vähintään 40 työpäivän ajan merkittävän osan työajastaan eli vähintään 2–4 tuntia päivässä tai työntekijän on työhygieenisissä mittauksissa todettu altistuvan tupakansavulle.

Asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta muuttui 1.1.2020 – ilmoitusvelvollisuus laajeni

Uudessa asetuksessa määriteltiin sitovat raja-arvot peräti 22 uudelle syöpävaaralliselle tekijälle aiemman kolmen lisäksi. Osa raja-arvoista tulee kuitenkin voimaan vasta lähivuosien aikana.

STM antoi myös uuden asetuksen syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä (1273/2019). Ilmoitusvelvollisuuden piirissä ovat jatkossa kaikki syöpää aiheuttavaksi (Carc. 1A/1B; H350 tai H350i) tai sukusolujen perimää vau-rioittavaksi (Muta. 1A/1B; H340) luokitellut aineet. Asetuksessa syöpävaarallisilla tekijöillä tarkoitetaan syövälle altistavien aineiden ohella myös seoksia ja työmenetelmiä. Sitovat raja-arvot asetettiin keskeisimmille työperäisiä syöpiä ja ammattisyöpiä aiheuttaville altisteille asbestia lukuun ottamatta.

Uusia ilmoitusvelvollisuuden piiriin tulleita altisteita ovat muun muassa kvartsipöly, dieselpakokaasut, formaldehydi sekä kaikki lehtipuupöly, esimerkiksi koivun pöly.

Kvartsipöly lisää ilmoitettavien määrää jatkossa merkittävästi: pölyä esiintyy kaikissa töissä, joissa työstetään kiviperäisiä materiaaleja. Altistusta tapahtuu muun muassa kaivoksissa, rakennusalalla, sementin valmistuksessa sekä hiekkapuhallus- ja valimotyössä.

Työmenetelmistä esimerkiksi työ, johon liittyy altistuminen palamisprosesseissa syntyville syöpävaarallisille aineille (esimerkiksi palomiehet), sekä ruostumattoman teräksen hitsaus ja polttoleikkaus ilmoitetaan jatkossa työmenetelminä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun aiemmin ruostumattoman teräksen hitsaajat on ilmoitettu altistuneiksi sekä nikkelille että kromille, jatkossa ilmoittaja valitsee altisteeksi tämän työmenetelmän eikä altistumista kromille ja nikkelille tarvitse erikseen ilmoittaa. Vastaavasti palamisprosessissa syntyneiden altisteiden osalta tehdään ilmoitus tälle työmenetelmälle altistumisesta eikä yksittäisistä altisteista, kuten bentseenistä tai PAH-yhdisteistä.

ASA-rekisteröinnin merkityksestä

Kenenkään ei tulisi sairastua työstään. ASA-rekisteröinnin avulla pyritään vähentämään työhön liittyvien syöpäsai-rauksien riskiä. Kun työntekijä ja työnantaja ovat tietoisia, että työssä ja työpaikalla esiintyy vakavien syöpäsairauksien vaaraa aiheuttavia tekijöitä, työoloja pyritään usein kohentamaan tai muuttamaan niin, että vaara minimoituu tai poistuu.

Rekisteritiedoista työsuojeluviranomaisetkin saavat tietoa, missä altistumista tapahtuu, ja voivat kohdistaa valvonta-, neuvonta- ja ohjaustoimiaan sen mukaisesti. Työterveyslaitos rekisterinpitäjänä ylläpitää tilastoja sekä seuraa työpaikkojen altistumistilannetta ja rekisteriin ilmoitettujen työntekijöiden syöpäsairastavuutta. Mahdollisimman kattava ilmoittaminen ja rekisteröinti ovat toiminnan seurannan kannalta välttämätöntä. Työnantajia tulee tarvittaessa muistuttaa tästä ilmoitusvelvollisuudesta.

ASA-rekisteröinti ei todista syövän työperäisyyttä. Kun työntekijä sairastuu syöpään, jokainen sairastumistapaus on selvitettävä erikseen. Ammattitauteihin liittyvät omat vakuutusturva- ja korvauskäytäntönsä. Niihin liittyy myös aina työolojen muokkaustarpeita, jotta saadaan estettyä muiden samaa työtä tekevien sairastuminen.

Työterveyshuolto ja ASA

Työterveyshuollon tulee työpaikkaselvityksen yhteydessä selvittää syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat tekijät ja altistumisen määrä työpaikalla ja arvioida niiden aiheuttaman riskin terveydellinen merkitys sekä antaa suositukset jatkotoimenpiteistä riskien vähentämiseksi. Riskien arvioimiseksi olennaista on selvittää, mille aineille altistutaan ja kuinka paljon. Työpaikkaselvitykseen kuuluu olennaisena osana myös tarvittavien terveystarkastusten suunnittelu. Työterveyshuolto voi myös joutua ohjaamaan työnantajia ASA-rekisteriin ilmoittamisesta, erityisesti uusien muutosten osalta.

Lopuksi

Jokainen työterveyslääkäri kohtaa syöpävaarallisille aineille altistuneita, osa viikoittain, osa kuukausittain. ASA-rekisteri kokoaa yhteen tietoja altistuneista altistekohtaisesti ja ammattialoittain. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuminen on työterveyshuolloissa syytä ottaa huomioon osana työpaikkaselvityksiä, toimenpide-ehdotuksia, terveyden seurantaa ja toimintasuunnitelmia. Työnantajien ilmoitusvelvollisuus rekisteriin laajeni merkittävästi vuoden vaihteessa, kun useita uusia altisteita tuli ilmoitusvelvollisuuden piiriin.