Maataloustyössä mahdollisuus monipuoliseen altistumiseen

Nokea ja kaasuja pakoputkesta

"Ajan päivittäin traktorin ja seosrehuvaunun yhdistelmällä sisälle navettaan ja jaan rehun ruokintakäytävälle. Päivän mittaan siirrän rehua pienkuormaimella nautojen eteen ja levitän turvetta kuivikkeeksi parsiin samaisella koneella. Etenkin kylmänä käynnistettäessä kone työntää aika lailla nokea ilmaan. Tietyillä keleillä se pakokaasu ottaa enemmän henkeen."

Valtaosalla eläintiloista käytetään sisällä tuotantorakennuksessa päivittäin traktoria, pienkuormainta, rehunjakovaunua tai vastaavaa polttomoottorikäyttöistä, yleensä dieselillä kulkevaa konetta. Samalla ilmaan pääsee dieselpakokaasujen muodossa muun muassa nokea ja pienhiukkasia, häkää, typen ja rikin oksideja sekä PAH-yhdisteitä. Nämä yhdessä muodostavat sen verran tuhdin kokonaisuuden, että dieselpakokaasu on luokiteltu aineeksi, joka lisää keuhkosyövän riskiä (ryhmän 1 karsinogeeni). Pakokaasun pienhiukkaset aiheuttavat laajan kirjon terveyshaittoja lievistä ärsytysoireista sydän- ja verenkiertoelinsairauksiin sekä hengityselinsairauksiin. Työterveyslaitos on mitannut sisällä navetoissa yli satakertaisia pienhiukkasten lukumääräpitoisuuksia ulkoilmaan verrattuna. Navetan ilmanvaihdolla voidaan toki laimentaa epäpuhtauksia, mutta etenkin talvipakkasilla ilmaan jää leijumaan pienhiukkasia pitkäksi aikaa rajoitetun ilmanvaihdon takia.

Miten altistumista pakokaasujen pienhiukkasille navettaympäristössä voidaan vähentää? Polttomoottorin korvaaminen sähkömoottorilla poistaa luonnollisesti tämän ongelman, mutta tämä on osittain vielä tulevaisuuden tekniikkaa. Toki akkukäyttöisiä pienkuormaimia on jo tullut markkinoille, mutta traktoreita odotellaan vielä pitkään. Odotellessa tarjoan ratkaisuksi hengityksensuojaimen käyttöä (hiukkassuodattimella P3), kun altistuminen dieselpakokaasuille on ilmeistä eikä yleisilmanvaihdolla saada niitä riittävästi laimennettua. Pakokaasun suodatustekniikat ovat maatalouskäytössä kalliita ja työläitä yleistyäkseen realistiseksi vaihtoehdoksi.

Häkää ja hienopölyä nupoutuksessa

"Meille tulee aina neljän viikon välein kymmeniä uusia vasikoita, joiden sarvien aihiot poltetaan kerralla yhdessä eläinlääkärin kanssa. Eläinlääkäri on aprikoinut savun mahdollisia haittoja, koska hänelle tämä on viikoittaista toimintaa eri tiloilla."

Vaalea savu, joka sarven aihion poltossa eli nupoutuksessa nousee suoraan ylöspäin työntekijän hengitysvyöhykkeelle, sisältää monipuolisen kattauksen kaasuja ja hiukkasia. Terveyden kannalta merkityksellisin asia on poltossa muodostuvien pienhiukkasten suuri määrä. Nestekaasulla toimivan polttoraudan käytön yhteydessä on myös havaittu nupoutusta tekevän henkilön altistuvan korkeille häkäpitoisuuksille.

Suojautumisen osalta käytäntö on osoittanut, että hajuttomaksi hengitysilmansa saa käyttämällä hengityksensuojaimessa yhdistettyä pölyn- ja kaasunsuodatinta mallimerkinnällä ABEK-P. Sen sijaan häkäkaasulle ei ole olemassa sopivaa suodatinta. Ratkaisuna voisi olla moottoroidun hengityksensuojaimen käyttö yllä mainitulla suodattimella siten, että puhallin ottaa ilmansa käyttäjän selän puolelta, jossa häkäkaasun määrä on vähäinen kehon etupuoleen verrattuna.

Lanta letkeästi liikkeelle lietteellä

"Vasikoiden ja joutilaiden puolella tuppaa lanta olemaan liian kuivaa, eikä se valu itsekseen ulkona olevaan lietesäi-liöön. Muutaman kerran vuodessa kierrätän pumppaamalla lietettä takaisin navettaan, jotta saan lannan liikkeelle. Meinaa aiheuttaa päänsärkyä joka kerta tuo työvaihe."

Nuorkarjan osastolla lietelanta saattaa jumittaa kanavissa, jolloin sen kulkeutumista pois navetasta edistetään pumppaamalla sekaan vettä tai jopa kierrättämällä lietettä ulkosäiliöstä takaisin navettaan. Jälkimmäisessä tilanteessa on mittauksin todettu, että lietteen voimakkaan sekoittumisen seurauksena siitä voi irrota hälyttävän suuria määriä ammoniakkia ja rikkivetyä, monikymmenkertaisesti HTP-arvon ylittäviä pitoisuuksia. Altistumisen jälkeen henkilöillä on ilmennyt päänsärkyä, myrkytysoireita ja tajunnan menetystä.

Ainakin yksi kemikaaliärsytyksen aiheut-tama ammattiastma (Reactive Airways Dysfunction Syndrome, RADS) on kyseisen työvaiheen seurauksena todettu.

Tällaisen suhteellisen harvoin toistuvan toiminnan riskejä voidaan hallita järjestämällä navettaan mahdollisimman tehokas tuuletus työvaiheen ajaksi sekä ehdottomasti tämän lisäksi turvautumalla hengityksensuojaimeen, joka on varustettu monikaasusuodattimella (ABEK).

Siinäkö kaikki? Eihän toki. Keskimääräinen lypsykarjatilallinen altistuu kaikkialla navetassa ilman kautta lehmän epiteelille, vaikka ei lehmiin koskisikaan. Lehmän epiteeli on suurin yksittäinen ammattitautien aiheuttaja maatalousyrittäjillä. Eläinten kuivikkeena käytettävistä materiaaleista etenkin turve ja olki sisältävät lähes poikkeuksetta homesienten itiöitä. Navetalla käytettävät pesuaineet ovat vahvoja happoja tai emäksiä ja sisältävät usein klooriyhdisteitä. Aineiden joutuessa vahingossa kosketuksiin toistensa kanssa on syntynyt tilanteita, joissa syövyttävää kloorikaasua on vapautunut huonetilaan aiheuttaen voimakkaan altistumisen seurauksena tilalliselle keuhkopöhön. Desinfiointiaineissa on myös syövyttäviä ja herkistäviä yhdisteitä. Lyhytaikaista kemikaalialtistumista tulee kasvukaudella kasvinsuojeluaineita ruiskuttaville. Kotieläintilalliset hitsaavat paljon itse altistuen hitsaushuuruille ja UV-säteilylle. Unohtaa ei myöskään sovi perinteisiä fysikaalisia altisteita: melu, käsiin ja koko kehoon kohdistuva tärinä sekä epäsuotuisat lämpöolot. Viime aikoina ovat lisääntyneet zoonoosit, kuten vasikkaripulia aiheuttava Cryptosporidium-alkueläin, sikaloissamme jylläävä MRSA-bakteeri sekä puumalaviruksen aiheuttama myyräkuume, jonka esiintymishuippu on taas käsillä.

Maataloustyötäkin tekevän hengitysilma koostuu 99 prosenttisesti hapesta, typestä ja vesihöyrystä, mutta sen viimeisen prosentin koostumus voi tietyissä tilanteissa olla hyvin ratkaiseva. Valitettavasti hengityksen suojaaminen altistumisen hallintakeinona kuuluu ani harvan maataloustyötä tekevän keinovalikoimaan. Ohjaukselle ja neuvonnalle on siis tarvetta ja enenevässä määrin onneksi myös kysyntää.

Kuva 1. Lietettä pumpataan takaisin navettaan ulkona olevasta lietesäiliöstä. Muutamassa minuutissa kaasujen (ammoniakki ja rikkivety) pitoisuudet saattavat kohota vaarallisen korkeiksi. Tehokas tuuletus ja hengityksen suojaaminen on ehdottoman tärkeää.

Kuva 2. Vasikoiden sarvien aihioita poltetaan, jotta niille ei kasvaisi sarvia. Toimenpide pienentää jatkossa tapaturman riskiä eläinten seassa liikuttaessa. Altistava työvaihe edellyttäisi hengityksen suojaamista kaasuilta ja pienhiukkasilta (ABEK-P -suodatin).