Työstä johtuvien terveysvaatimusten ja erityisalojen työturvallisuuden vuoksi tehtävistä terveystarkastuksista

Suoria säädöksiä

Terveydelle erityisiä vaatimuksia asettavan työn terveystarkastuksista on lukuisia ala- ja ammattikohtaisia säädöksiä (Tietolaatikko). Säädöksiä on esimerkiksi liikenteen sekä pelastus- ja turvallisuusalojen työntekijöille, mutta myös yksittäisille ammattiryhmille kuten mastotyöntekijöille ja panostajille. Työterveyshuoltolain 13. §:ää sovelletaan lisäksi eräisiin tartuntatautilain ja terveydensuojelulain mukaisiin terveystarkastuksiin.

Toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet täydentäviä ohjeita turvallisuuskriittisten alojen terveystarkastusten suorittamiseen. Osa tarkastuksista edellyttää toteuttavilta henkilöiltä lisäpätevöitymisiä ja osa tarkastuksista voi myös toteutua työterveyshuollon ulkopuolella. Työterveyshuoltohenkilöstön tulee siten pysytellä ajan tasalla asiakastyöpaikkojensa erityisammattiryhmiä koskevasta lainsäädännöstä ja ohjeistuksista. Usein on perusteltua pyrkiä koordinoimaan erityissäännöksistä johtuvat tarkastukset työterveyshuollon terveystarkastusten kokonaisuuteen.

Arviointi työpaikalla

Työturvallisuuslaki 738/2002 (10. § ja 11. §) linjaa työnantajan velvoitetta arvioida työn haitta- ja vaaratekijät sekä niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Arviointi edellytetään tehtäväksi varsin laaja-alaisena, käyttäen tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita, millä tarkoitetaan myös työterveyshuollon asiantuntemuksen käyttöä. Mikäli työstä aiheutuu erityistä tapaturman tai sairastumisen vaaraa, työnantaja on vastuussa siitä, että työtä pääsee tekemään vain pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä, myös terveydellisten edellytysten, osalta työhön soveltuva työntekijä.

Korostamme, että työolosuhteiden arviointi osana terveystarkastusten suunnittelua kannattaa tehdä mahdollisuuksien mukaan yhdistämällä työpaikan haittojen ja vaaran arvioinnin sekä työterveyshuollon työpaikkaselvityksen tiedot.

Käytännön menettelyt

Turvallisuuskriittisten töiden terveystarkastusten sisällöt, ketkä tarkastavat ja millä kriteereillä, perustellaan edellä kuvatusti säädösten, niitä täydentävien ohjeiden ja paikallisen arvioinnin pohjalta. Käytännön menettelyt suunnitellaan työterveysyhteistyössä etukäteen ja kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Esimerkiksi pelastusalalla on ohjeistettu käytännön mittauksia ja työnjakoja siten, että osa toimintakyvyn testauksista voi toteutua muualla sijaitsevilla testiradoilla ja työterveyshuollon terveystarkastuksissa arvioidaan lopuksi kokonaisuutta.

Turvallisuuskriittisissä töissä, kun työ asettaa terveydellisiä vaatimuksia, työterveyshuollon alku- ja määräaikaistarkastuksissa laaditaan lausunto työhön sopivuudesta terveydentilan puolesta. Työnantaja on vastuussa tarkastusten teettämisestä. Lausunto annetaan työntekijälle toimitettavaksi työnantajalle.

Liikenne- ja muita erityisammattiryhmiä koskevissa säädöksissä on lisäksi erillisiä ohjeita sopivuustietojen lähettämisistä erilaisiin viranomaisrekistereihin.

Lopuksi

Terveydelle erityisiä vaatimuksia asettavien töiden terveystarkastusten suunnittelu ja toteutus on hyvällä pohjalla, kun tarkastusten tarpeen arvioinnissa on huomioitu alakohtaiset säädökset ja paikalliset olosuhteet ja kun perusteet on kuvattu sekä työnantajan riskinarvioinnin asiakirjoihin että työterveyshuollon työpaikkaselvitykseen ja toimintasuunnitelmaan.