Merenkulkijoiden tarkastukset, työterveyshuolto ja kuntoutus
Perinteikäs merenkulkuala vaatii tekijältään hyvää toimintakykyä ympäröivien olosuhteiden haastaessa työhyvinvointia. Merenkulkijoiden työterveyshuoltoa järjestettäessä on kiinnitettävä huomio alan ominaispiirteisiin ja tunnettava työn vaateet.
Merenkulkijoiden laivatyökelpoisuus varmistetaan vähintään joka toinen vuosi tehtävillä lakisääteisillä terveystarkastuksilla, joista säädetään laivaväen lääkärintarkastuksista annetussa laissa (1171/2010). Laivaväen lääkärintarkastuksia ovat oikeutettuja suorittamaan vain Liikenne- ja viestintäviraston (Traficomin) hyväksymät merimieslääkärit. Traficom voi hyväksyä merimieslääkärin enintään viideksi vuodeksi, jos hakija on suorittanut merialan työolosuhteita ja terveysvaatimuksia käsittelevän koulutuksen ja on saanut soveltuvan alan erikoislääkärioikeudet. Ennen 1.7.2018 merimieslääkäriksi hyväksytyt voivat säilyttää hyväksyntänsä erikoislääkärioikeudetta, jos hyväksymisen uusintaa on haettu ennen siirtymävaiheen päättymistä 1.7.2020.
Laivaväen lääkärintarkastus on luonteeltaan karsiva. Tavoitteena on varmistaa, että työntekijä ei terveytensä puolesta vaaranna itseään tai muita aluksella olevia, ja varmistaa hätätilannetehtävien edellyttämä toimintakyky. Merenkulkijalla ei tule olla sairautta, joka voi yllättäen vaatia äkillistä hoitoa, sillä merellä hoitoonpääsyn viive voi olla jopa päiviä ja aluksella on vain rajalliset sairaanhoitomahdollisuudet.
Ennen merityön aloittamista henkilön terveydellinen soveltuvuus laivatyöhön varmistetaan merimiesterveyskeskuksessa tehtävässä alkutarkastuksessa. Kahdentoista eri kunnan järjestämisvastuulla toimivia merimiesterveyskeskuksia on useissa rannikkokaupungeissa. Myös merenkulkualan koulutusta aloittavalle tehdään alkutarkastus merimiesterveyskeskuksessa. Tarkastuksella pyritään varmistamaan, ettei koulutusta aloita opiskelija, joka ei terveyden osalta voisi työllistyä alalle. Kotimaan liikenteessä toimiville voi alkutarkastuksen tehdä merimieslääkäri myös muualla kuin merimiesterveyskeskuksessa. Alkutarkastuksen jälkeen kaikki tarkastukset ovat uusintatarkastuksia, vaikka välissä merenkulkija olisi pitkäänkin poissa meriltä, ja uusintatarkastuksen voi suorittaa Traficomin hyväksymä merimieslääkäri myös muualla kuin merimiesterveyskeskuksessa.
Laivaväen lääkärintarkastus sisältää anamneesin, lääkärin kliinisen tutkimuksen, kuulo-, näkökenttä-, näöntarkkuus-, värinäkö- ja virtsatutkimuksen. Ensimmäiseen ulkomaanliikenteen tarkastukseen sisältyy keuhkokuva. Värinäkötutkimus ja audiogrammi tutkitaan 6 vuoden välein, kuulon osalta väliajalla riittää puhekuulon määrittäminen, jos kuulo on aiemmin ollut normaali.
Lääkärintodistus on voimassa pääsääntöisesti kaksi vuotta, alle 18-vuotiailla vuoden.
Jos merenkulkija ei merimieslääkärin tarkastuksen perusteella täytä laivaväelle asetettuja terveysvaatimuksia, on hänellä mahdollisuus hakea poikkeuslupaa Traficomilta. Traficom pyytää aina Työterveyslaitoksen asiantuntijalausunnon hakijan terveydellisestä soveltuvuudesta merityöhön. Traficom voi harkintansa perusteella myöntää poikkeusluvan laivatyöhön erityisen painavasta syystä alkutarkastuksessa ja erityisestä syystä uusintatarkastuksessa. Poikkeuslupa voidaan antaa korkeintaan kahdeksi vuodeksi, ja siihen voi sisältyä voimassaoloaikaan, liikennealueeseen tai tehtäviin liittyviä rajoituksia. Jos merimieslääkäri ehdottaa poikkeusluvan hakemista, tulee todistukseen merkitä hakemuksen perusteena oleva sairaus tai terveydentilan ongelma ja mielellään merimieslääkärin oma pohdinta siitä, millä mahdollisilla rajoituksilla merenkulkija voisi toimia laivatyössä. Merimieslääkärin tulee ohjeistaa, mitä lisäselvityksiä, lausuntoja ja sairauskertomuskopioita hakemukseen tulee liittää. Jos on ilmeistä, ettei merenkulkija tule merityössä selviytymään eikä täytä laivatyön terveysvaatimuksia, ei poikkeusluvan haku ole tarkoituksenmukaista, ja tällöin tulisi käynnistää ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet työterveyshuollossa.
Liikennepalvelulain myötä merimieslääkäreille tuli velvollisuus ilmoittaa salassapitovelvollisuuden estämättä Traficomille, jos merenkulkija ei täytä terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja terveydentilavaatimusten täyttymättömyyden arvioidaan kestävän vähintään 6 kuukauden ajan. Merimieslääkärin ilmoitusvelvollisuus koskee sekä tarkastuksia että aikaa niiden välissä, ja on huomioitava, että ilmoitus on tehtävä myös haettaessa poikkeuslupaa. Samoin uutta on laivaväentarkastuslausunnon virheelliseksi katsovan mahdollisuus hakea oikaisua Traficomilta.
Merenkulkijan työterveyshuolto
Merenkulkijan työterveyshuollossa tulee huomioida työn altisteet. Yötyötä tehdään paljon, melua ja kuumuutta esiintyy etenkin konehuoneessa ja kansityössä altistutaan UV-säteilylle ja ulkona vallitseville sääolosuhteille. Hitsausta ja maalausta tehdään satunnaisesti laivan korjaus- ja huoltotöihin liittyen, täriseviä käsityökaluja tarvitaan huoltotehtävissä ja jäänmurrossa altistutaan kehotärinälle. Psykososiaalinen kuormitus on merkittävä: vapaa-aika laivalla vietetään samojen työtovereiden kanssa kuin työaika ja isoilla matkustaja-autolautoilla taloushenkilöstö usein jakaa hytin työtoverin kanssa. Jaksottainen työ asettaa omat haasteet ylläpitää sosiaalista elämää ja perhe-elämää maissa. Huomioitavaa on myös erityisvaatimuksia sisältävät työtehtävät, kuten huoltotyöt ahtaissa paikoissa tai savusukellustehtävät laivan hätätilanneorganisaatiossa.
Laivaväen terveystarkastus ei sisällä arviota sopivuudesta eritystä sairastumisen vaaraa aiheuttavaan työhön tai ohjausta ja neuvontaa terveydelle haitallisiin altisteisiin liittyen, ja nämä tulee työterveystarkastuksissa huomioida. Tarkoituksenmukaisinta on toteuttaa työterveyshuoltolain edellyttämät tarkastukset yhdessä laivaväen tarkastuksen kanssa ja laatia erillinen lausunto altisteiseen työhön sopivuudesta. Työterveyshuollon tarkastustoiminnassa tulisi myös erottaa ammatillisen työkyvyn ja laivatyösoveltuvuuden arvio, soveltumattomuus laivatyöhön ei tarkoita aina yleistä työkyvyttömyyttä. Epilepsiaa sairastava kokki selviää usein työstä maissa muttei sovellu laivatyöhön.
Monesti varustamoiden kanssa on sovittu laivaväen lääkärintarkastuksen yhteydessä tehtävästä minimiä laajemmasta työterveyshuollon terveystarkastuksesta. Näihin on hyvä sisällyttää ennaltaehkäisevää neuvontaa ja kiinnittää esimerkiksi huomioita CV-riskeihin, koska sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamat päätetapahtumat voivat vaarantaa merityökelpoisuuden. Lisäksi merenkulkijoiden fyysistä toimintakykyä on suositeltavaa varmistaa ajoittain kuntotestauksilla, joiden pohjalta voidaan antaa neuvoja oikeaan harjoitteluun ja motivoida liikunnan lisäämiseen. Navigointi- ja vahtitehtävissä toimivilta on hyvä selvittää unihäiriöitä ja riittävää palautumista. CDT-koe osana terveystarkastusta voi edistää hoitoonohjausta ja päihdeongelmiin puuttumista.
Merenkulkijan kuntoutus
Työkykyjohtamisen tärkeyteen on monissa varustamoissa herätty erityisesti vuoden 2016 eläkeuudistuksen myötä. Tätä ennen varustamoilla ei ole ollut samanlaista eläkemaksuluokkavaikutusta kuten työeläkelaissa, mutta järjestelmä yhtenäistyy muutoksen myötä. Työeläkevakuuttajana merenkulkijoilla on Merimieseläkekassa. Poikkeuksen muodostavat vain kotimaan liikenteessä olevat työntekijät, jotka kuuluvat TyELin piiriin ja ovat vapaasti vakuutettavissa työnantajan valitsemaan vakuutusyhtiöön.
Merenkulkijan työterveyshuollossa preventiivinen ote on erityisen tärkeää, koska tiukkojen toimintakykyvaateiden vuoksi kyvyttömyys jatkaa laivatyössä voi tulla herkemmin vastaan kuin maissa tehtävässä työssä. Tutkimustiedon mukaan merenkulkijoiden työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus onkin muita palkansaajia suurempi. Varhaisena kuntoutuksena merenkulkijoille on kehitetty ForMare-niminen kunto-ohjelma, joka tähtää merenkulkijoiden hyvinvoinnin ja elämäntapamuutoksen tukemiseen. Hanketta rahoittavat useat merenkulun toimijat sekä ohjelmaan mukaan lähtevät varustamot. Ongelmien ollessa jo ammatillista kuntoutusta vaativaa KELAn tarjoama KIILA-kuntoutus on hyvä vaihtoehto, koska aikataulua pystytään räätälöimään joustavasti, mikä on erityisen tarpeellista merenkulkualalla.
Kuntoutuksen mielessä haasteen muodostavat merenkulkijat, jotka pitkän työuran jälkeen eivät enää täytä laivatyön edellyttämiä terveysvaatimuksia mutta voisivat olla työkykyisiä maissa tehtävään työhön. Merimiehen identiteetti on usein erittäin vahva, ja näissä tapauksissa moniammatillinen ja aktiivinen tukeminen maissa tehtävään työhön on tärkeää, jottei työura katkea liian varhain.
Jäänmurtokalustoa satamassa, etualalla väylänhoitoalus suuntaamassa laituriin.
Kuva: Kiia Eeva-Partanen.
LL, työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo
kiia.eeva-partanen@terveystalo.com
Päivi Miilunpalo
LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri
Työterveyslaitos ja Turun työterveystalo
paivi.miilunpalo@ttl.fi
Kirjallisuutta
- Laki laivaväen lääkärintarkastuksista https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101171
- Laivaväen lääkärintarkastusohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön opas, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4099-4
- Laivaväen lääkärintarkastusohjeet. Tautiryhmäkohtaiset soveltamisohjeet http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4101-4
- Hanna Rinne, Riikka Shemeikka, Aurora Saares ym Merenkulkijoiden työkyvyttömyys ja kuolleisuus. Loppuraportti 30.9.2015. Kuntoutussäätiö
- Traficomin internetsivut merimieslääkäreille https://www.traficom.fi/fi/liikenne/merenkulku/merimieslaakareille