Työtapaturmaisten kuolemien tutkinta

Lääkäri ja työtapaturmakuolemat

Työpaikkalääkäri voi konkreettisesti joutua työtapaturmakuoleman kanssa tekemisiin ensiaputilanteessa tai työpaikan työntekijöiden psyykkisten reaktioiden käsittelyn yhteydessä (esimerkiksi jälkipuinti, akuutti stressireaktio, PTSD ja persoonallisuuden muutos). Asia voi näkyä myös työpaikkaselvitysten teon, riskinarvioinnin ja ensiapuvalmiuden tai suuronnettomuuteen lääkinnällisen varautumisen suunnittelussa.

Erikoistuva lääkäri voi myös olla sairaalassa vastaanottamassa työtapaturmassa kuollutta tai vakavasti loukkaantunutta. Työtapaturmakuolemissa tulee aina tehdä oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys. Käytännössä lääkärin tulee ilmoittaa kuolemasta poliisille, joka määrää oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen suorittamisesta.

Poliisin roolista

Poliisi suorittaa tutkinnan kuolemansyyn selvittämiseksi, 1) kun kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa, 2) kun kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tai on aiheellinen epäily sellaisesta syystä tai 3) kun kuolema on tapahtunut muuten yllättävästi. Kun kuoleman tapahtuu ulkona tai julkisissa tiloissa, poliisi on ensisijainen vastuuviranomainen kuolemansyyn selvittämiseen.

Kun poliisi saa ilmoituksen kuoleman tai vaikean vamman aiheuttaneesta työtapaturmasta, on poliisin viipymättä suoritettava tapahtumapaikalla tutkinta. Siihen on kutsuttava mukaan työnantaja tai hänen edustajansa. Poliisitutkinnasta on annettava tieto aluehallintovirastolle (AVI) sekä vahingoittuneelle tai hänen edustajalleen. Jäljennös tutkintapöytäkirjasta on toimitettava vakuutuslaitokselle, tutkimusta pyytäneelle sekä pyynnöstä asianosaiselle.

Työnantajan tehtäviä

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite ja vastuu työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajalla on myös oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet sekä työympäristöön liittyvien tekijöiden työturvallisuus- ja -terveysvaikutukset. Tämä työsuojelun toimintaohjelma on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa.

Mikäli kaikesta huolimatta työtapaturma sattuu ja seurauksena on kuolema tai vaikealaatuinen vamma, on työnantajan ilmoitettava siitä viipymättä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle, poliisille ja vakuutusyhtiölle. Ilmoittamatta jättäminen on rangaistava teko. Työpaikan alueen ulkopuolella, esimerkiksi yleisellä tiealueella sattuneesta työmatkatapaturmasta ei AVIin tarvitse ilmoittaa.

Työtapaturma on vakava, jos työntekijä menehtyy tai hänelle aiheutuu pysyvä tai vaikealaatuinen vamma. Vaikealaatuisia vammoja ovat muun muassa pitkien luiden murtumat, leikkaushoitoa vaativat murtumat, laajat palovammat ja paleltumat.

Työsuojelun valvontaviranomaiset – aluehallintovirasto

Työsuojelun valvontalaki velvoittaa työsuojeluviranomaista tutkimaan kaikki tietoonsa tulleet vakavat työtapaturmat. AVI ei yleensä kuitenkaan tutki työmatkatapaturmia.

Työsuojeluviranomainen tutkii tietoonsa tulleen työtapaturman kiireellisesti. Tutkimuksessa selvitetään tapahtumien kulku ja työtapaturmaan johtaneet syyt sekä tekijät, joiden avulla voidaan estää samankaltaiset tapaturmat. Työsuojeluviranomaisen tekemän tapaturmatutkinnan etenemisestä saat lisää tietoa Työsuojeluvalvonnan ohjeesta 4/2016: Vakavien työtapaturmien tutkinta.

TUKES

Poliisin, pelastus- ja työsuojeluviranomaisen sekä sähkön jakelualueen jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) vakavista vaaratilanteista sekä vakavia henkilö-, omaisuus- tai ympäristövahinkoja aiheuttaneista tilanteista, joihin sähkölaite tai -laitteisto on ollut osallisena. Ilmoituksen voi tehdä Tukesin verkkopalvelussa.

TVL

Tapaturmavakuutusten liitto (TVL) on tehnyt vakavien ja kuolemaan johtaneiden työpaikkaonnettomuuksien tutkintaa (TOT-tutkintoja) jo 35 vuotta. Tänä aikana on tutkittu toista tuhatta kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. TOT-tutkintaa ei kuitenkaan tehdä kaikista kuolemaan johtaneista tapaturmista. Tutkinnan kohteen valinnassa otetaan huomioon

1. onnettomuuden vakavuus ja laatu
2. vastaavien onnettomuuksien toistuvuus ja uusiutumisen todennäköisyys
3. eri tahojen mahdolliset esitykset tutkinnan suorittamiseksi
4. onko tutkinnassa saatavissa merkityksellistä turvallisuustietoa
5. aiheuttiko onnettomuus vaaraa usealle ihmiselle samanaikaisesti
6. tutkiiko muu toimija onnettomuuden.

TOT-tutkinnan alkuperäinen tavoite oli tutkia sellaiset työssä ja työpaikalla sattuneet kuolemantapaukset, joihin sovellettiin lakisääteistä tapaturmavakuutusta. Tämä vakuutus ei koskenut liikenneonnettomuuskuolemia tai yrittäjien, maatalousyrittäjien tai apurahatutkijoiden työtapaturmakuolemia. Näiden tapausten tutkimiseksi vuonna 1998 aloitettiin YTOT-tutkinnat.

Tutkinta perustuu yleisesti tunnettuun riskienarvioinnin ja -hallinnan teoriaan, jossa riskin suuruus määritetään vahingon vakavuuden ja esiintymistodennäköisyyden perusteella.

Tavoite on määrittää ne osatekijät, jotka vastaavat siihen, mitä tapahtui ja miksi riski toteutui.

TOT-rekisteri ja tyopaikkakuolemat.fi

TOT-rekisterin tutkintaraportit ovat kaikkien saatavilla. Tapahtumakuvaus on muutaman rivin mittainen, koko raportti on muutaman sivun pituinen. Rekisteri mahdollistaa erilaisia hakuja. Sivusto sisältää myös esitysmateriaaleja, tilastoja sekä erittäin havainnollisia animaatioita, 3D-malleja, videoita ja havainnekuvia.

Tyopaikkakuolemat.fi on sivusto, jolla kuvataan TOT-raportteja suppeammin sellaisia TVK:n tietoon tulleita vakavaan vammautumiseen tai kuolemaan johtaneita työtapaturmia, joista ei ole aloitettu TOT-tutkintaa.

Lopuksi

Työtapaturmainen kuolema on käytännössä harvinainen, mutta työyhteisölle aina äärimmäisen raskas tapahtuma. Työterveyslääkäreiden koulutuksessa työturvallisuusasioita käsitellään yleisesti varsin vähän ja lähinnä keskitytään riskin terveydellisen merkityksen arviointiin. Turvallisen ja terveellisen työn tavoitteen takia on meidänkin hyvä tunnistaa näiden tapaturmien keskeisiä syytekijöitä. Tässä muun muassa TOT-rekisteri ja tyopaikkakuolemat.fi-sivusto auttavat. Niidenkin perimmäinen tavoite on estää tapaturmia jalostamalla tietoa tehdyistä virheistä meidän muiden opiksi – ettei samanlaisia traagisia tapaturmia enää jatkossa tapahtuisi.