Työterveys ja Suomen EU-puheenjohtajuuskausi 2019

Työterveyden kannalta merkittäviä EU-puheenjohtajakauden saavutuksia 2019 olivat työsuojelupäätelmistä sopiminen, hyvinvointitalouspäätelmät ja EU-tasoisen työperäistä syöpää torjuvan kampanjan jatkaminen sekä siihen liittyvän kokouksen järjestäminen. Päätelmiä voidaan puheenjohtajamaan aloitteesta tehdä eri aiheista. Tällaisten asiakirjojen tarkoituksena on olla poliittisia sitoumuksia tai kannanottoja EU:n toimintaan liittyvistä aiheista, mutta ne eivät ole juridisesti sitovia. Päätelmillä voidaan esimerkiksi kehottaa jäsenvaltiota tai toista EU:n toimielintä ryhtymään toimiin tietyssä asiassa tai pyytää komissiota valmistelemaan ehdotus tietystä aiheesta.

Työsuojelupäätelmien valmistelu aloitettiin heinäkuussa kaikkien jäsenmaiden kanssa käydyillä kahdenkeskisillä keskusteluilla Brysselissä. Ennen tapaamisia jäsenmaat olivat saaneet muutaman kysymyksen, jotka kartoittivat maiden näkemyksiä tärkeimmistä työterveyden ja työsuojelun haasteista sekä toimenpide-ehdotuksista tilanteen parantamiseksi. Oli hämmästyttävää, miten yksimielisiä suurin osa maista lopulta oli prioriteettien suhteen. Keskustelujen pohjalta oli suhteellisen helppo laatia ehdotus työsuojelupäätelmiksi, jota sitten käsiteltiin Suomen johdolla kahdessa sosiaalikysymysten työryhmän kokouksessa ja muokattiin saadun palautteen perusteella. Jotta päätelmät voidaan hyväksyä, pitää kaikkien jäsenmaiden hyväksyä päätelmien ehdotukset ja niiden sanamuodot. Suomi laati päätel-mäehdotuksen, joka käsiteltiin pysyvien edustajien komiteassa ennen varsinaista hyväksymistä työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa 10.12.2019, jossa puhetta johti ministeri Timo Harakka.

Työsuojelupäätelmien pääasia on pyyntö komissiolle uudesta työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä vuosille 2021–2027 ja ehdotukset aiheista, jotka strategian tulisi ainakin sisältää. Hyvästä perustilanteesta huolimatta eurooppalaisessa työsuojelussa riittää vielä työtä. Työmarkkinat ja työn muodot muuttuvat yhä nopeam-min, eikä työsuojelu aina pysy kehityksen mukana. Työsuojelua koskevissa direktiiveissä on päivitettävää, muun muassa näyttöpäätedirektiivi. Komissiota pyydetään antamaan tiedonanto psykososiaalisista riskeistä ja ehdottamaan unionin mielenterveysstrategiaa, jossa huomioidaan poikkihallinnollisten politiikkojen, myös työterveyden ja -turvallisuuden, vaikutukset mielenterveyteen.

Muita tärkeitä asioita, jotka työsuojelupäätelmissä nostetaan esille ja joihin ehdotetaan ratkaisuja, ovat mikro- ja pk-yritysten haasteet huolehtia työterveydestä ja -turvallisuudesta, työperäisten sairauksien torjunta sekä työtapaturmien vähentäminen tavoitteena etenkin nolla kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja työperäisen syövän torjunta, luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon saaminen EU-tasolla työterveyteen ja työsuojeluun liittyen, ikääntyvän työväestön haasteet, sukupuolten tasa-arvonäkökulma työsuojelussa ja työsuojeluvalvonnan resurssit ovat asioita, joihin haetaan parannusta komission, jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten yhteistoimin.

Hyvinvointitalouspäätelmät hyväksyttiin 24.10.2019, ja niissä painotetaan hyvinvointinäkökulman lisäämistä talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjaus-jaksoon. Päätelmissä esitetään useita konkreettisia toimia muun muassa työsuojelun, sukupuolten tasa-arvon, mielenterveyden ja vammaispolitiikan alalla. Ministerit haluavat vahvistaa EU-lainsäädännön ja talouspolitiikan toimenpiteiden hyvinvointivaikutusten arviointia.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden työsuojelukokous oli samalla Roadmap on Carcinogens -kampanjan kolmas kansainvälinen konferenssi. Kokous järjestettiin Säätytalolla 27.–28.11.2019, ja siihen osallistui noin 120 osanottajaa eri maista.

EU käynnisti työperäistä syöpää torjuvan kampanjan Roadmap on Carcinogens 2016–2019 Hollannin puheenjohtajuuskaudella 2016. Kuusi organisaatiota allekirjoitti 26.5.2016 vapaaehtoisen sopimuksen, jolla ne sitoutuvat tiedottamaan työperäisistä karsinogeeneista ja jakamaan hyviä käytäntöjä työperäisen syövän torjunnassa. Allekirjoittamassa olivat muun muassa EU-komissio sekä Euroopan työnantajien ja työntekijöiden järjestöt.

Nyt järjestetyssä Helsingin-kokouksessa allekirjoitettiin uusi sopimus, jolla kampanjaa jatketaan vuoden 2020 loppuun saakka ja jossa Suomi oli yhtenä allekirjoittajana. Suomi siirsi viestikapulan nyt Saksalle, joka järjestää seuraavan Roadmap on Carcinogens -kokoukseen omalla EU-puheenjohtajakaudellaan.

Kaksipäiväisen konferenssin avasi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Konferenssiin osallistuivat muun muassa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston johtaja Christa Sedlatschek, Euroopan kemikaaliviraston johtaja Björn Hansen sekä Euroopan komission edustajia. Kokouksen tallenteita voi katsoa seuraavan sivun linkeistä.

Kuva 1. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen puhumassa Roadmap on Carcinogens -kokouksen avauksessa.

Kuva 2. uuden sopimuksen allekirjoittajat: Stefan Olsson, EU-komissio, DG EMPL:n johtaja, Per Hilmersson, Euroopan työntekijäjärjestön varapääsihteeri, Christa Sedlatschek, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston johtaja, Raimo Antila, STM, Työ- ja tasa-arvo-osaston osastopäällikkö, Georg Hilpert, Federalministry of Labour and Social Affairs, Saksa, Kristian De Meester, Euroopan työnantajajärjestön edustaja