PoSTLY Kittilässä kultakaivokseen tutustumassa

Laaja alue

Bussiajelu oli käytännöllinen ratkaisu, sillä kaivosalue on 15 km²:n laajuinen. Maan alla toteutuvaan kierrokseen olisi tarvittu huomattavan paljon aikaa ja henkilöautoja. Tieverkostoa maan alla on 130 km, suurelta osin 13 asteen jyrkkyydellä, jolloin vauhtia voi olla 15–20 km tunnissa ja 900 metrin syvyyteen aja-minen vie tunnin.

Kaivoksella työskentelee 1000 työntekijää, joista noin 500 on omia työntekijöitä ja loput eri alojen urakoitsijoiden työntekijöitä. Maan alla työskentelee kerrallaan yhteensä noin 70 työntekijää. Lisäksi toiminnan laajentumiseen liittyvissä rakennustöissä työskentelee yli 200 henkilöä. Yli puolet kaivoksen työntekijöistä on kotoisin Kittilästä ja yli 90 prosenttia Lapista. Yrityksen liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa vuodessa, joten kultakaivoksen merkitys alueen elinkeinoelämälle on huomattavan suuri.

Kittilän kultaesiintymä koostuu useista rinnakkaisista malmilinsseistä, ja se on kokonaisuutena kapea ja syvä. Tällä erää louhokset ulottuvat 1,1 kilometrin syvyyteen, mutta kultaa on vielä kahden kilometrin syvyydessä. Esiintymän kulta on vapaita hippusia vain pieneltä osin (4 %). Pääosin kulta on sitoutuneena arseeniin (75 %) ja rikkiin (21 %). Vaikka kultaa on vain viitisen grammaa tonnissa, se on hyvin eroteltavissa. Kannattava toiminta edellyttää valtavien kivimäärien louhintaa. Kiveä tuodaan ylös kaksi miljoonaa tonnia vuosittain, josta rikastetaan noin 6 000 kilogrammaa kultaa raakaharkkoina.

Malmin tuotanto perustuu tunneleista päin räjäyttämällä tehtyihin sormimaisiin louhoksiin. Panostukset tehdään isoilla porakoneilla kunkin louhoksen pohjaan. Räjäytettävä kiviaines putoaa alemmalle louhostasolle, josta se tuodaan ylös käsiteltäväksi. Yhden malmiauton lavalle mahtuu noin 30 tonnia malmia. Suuri osa sivukivestä palautetaan myöhemmin takaisin maan alle, jolloin kaivoksen rakenne pysyy vakaana. Käsittelyn jälkeisestä rikastushiekasta ja sementistä tehty pasta pumpataan takaisin tyhjiin louhoksiin. Kaikesta käsitellystä aineksesta ei kuitenkaan tehdä pastaa vaan osa läjitetään rikastushiekka-alueelle.

Työsuojelun ja työterveyden haasteista

Koska räjäytettävä malmi sisältää arseenia ja rikkiä ja paikoin myös asbestipitoisia kuitumineraaleja, on kivipölyssä merkittäviä kemiallisia altisteita, joiden ilmapitoisuuksia seurataan. Työntekijöille tehdään säännöllisesti virtsan arseenin ja veren lyijypitoisuuksien biomonitorointia. Maan alla suurin kemiallinen vaaratekijä on häkä, jolle altistumista ehkäistään tarkoin turvatoimin. Malmin jalostamiseen maan päällä tarvitaan kemikaaleja. Kulta erotetaan malmista monipuolisessa rikastusprosessissa, jossa hyödynnetään muun muassa syanidia.

Kivipölyn hallinta on keskeistä. Altistumisen vähentämiseksi pölyisiä alueita kastellaan, käytetään tehokkaita henkilökohtaisia suojaimia, työskennellään mahdollisimman paljon ohjaamoista käsin, huolehditaan ohjaamojen tiiviydestä suodatinratkaisuin, puhdistetaan hyttejä tihein välein sekä vaihdetaan työvaatteet erillisissä likaisissa ja puhtaissa pukutiloissa. Henkilökohtaisten suojainten tiiviyden testauslaitteisto on havainnollistanut työntekijöille suojainten oikein pukemisen merkitystä ja edelleen tehostanut suojausta.

Fysikaalisista altisteista tärkeimpiä ovat melu ja tärinä. Säteily ei ole ongelma. Joissakin malmin prosessoinnin vaiheissa käytettävissä mittalaitteissa tarvitaan säteilyä, mutta esimerkiksi radonia ei alueella ole.

Alueella noudatetaan neljäätoista erilaista työaikajärjestelmää. Useat tuotannon tehtävät toteutuvat kymmenen tunnin vuoroissa. Malmintuotannossa tehdään kaksivuorotyötä klo 8–18 ja klo 20–06. Työvuoron päätteeksi tehdään räjäytykset klo 18 ja klo 6, ja savukaasujen tuulettuminen tarkistetaan ennen seuraavan vuoron alkua.

Monet tehtävät ovat fyysisesti kuormittavia. Työ kaivoksessa vaatii lisäksi hyvää psyykkistä toimintakykyä työturvallisuuden tueksi, ja työ voi olla myös psyykkisesti kuormittavaa. Sairauspoissaoloprosentti (5,4 %) edustaa teollisuuden keskitasoa, eläkemaksuluokka (2) on hyvä. Työterveyshuolto ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Henkilöstössä on paljon alle 35-vuotiaita ja yli 50-vuotiaita. Tupakoitsijoita on edelleen 15 prosenttia henkilöstöstä.

Päihteiden käyttöön työpaikalla suhtaudutaan tiukasti. Kaivosalueelle saapuvia puhallutetaan usein. Omille työntekijöille ensimmäisestä alkoholin vaikutuksen alaisena työhön tulemisesta annetaan varoitus ja käynnistetään hoitoonohjaus, toisesta seuraa irtisanominen. Ulkopuolisille toimijoille, kuten urakoitsijoiden työntekijöille, vastaavasta seuraa välitön porttikielto kaivos-alueelle.

Tapaturmien ehkäisemiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tehtäviin perehdytetään tarkoin. Jokaisen työvuoron alussa käydään läpi vuoron tehtävät ja turvallisuusasioissa mahdollisesti huo-mioitavat erityiset asiat. Lisäksi turvavartteja pidetään vähintään kuukausittain. Liikenneonnettomuudet ja tulipalot maan alla pyritään välttämään kaikin keinoin. Suojautumispaikat ja varatiet tulee olla kaikilla tiedossa. Kaivoksella on oma palokunta ja työntekijöistä yli 80 on koulutettu pelastajiksi. Lähin pelastuslaitoksen yksikkö Kittilässä on 45 minuutin ajomatkan päässä, eikä sen kalustosta ole hyötyä maan alla. Kemikaalionnettomuuksien varalle on laadittu yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat terveydenhuollon kanssa yhteistyössä.

Jatkonäkymiä

Retkeläiset kyselivät ahkerasti kaivoksen ympäristövaikutuksista. Ympäristöviranomaiset seuraavat kaivoksen toimintaa monista eri näkökulmista jatkuvin mittauksin ja seurantakäynnein. Suurin hiilijalanjälki seuraa maansiirtotöistä. Vuosikymmenten päästä kaivoksen jäljet näkyvät läjitetystä kiviaineksesta muodostuvina laakeina kukkuloina. Kaivos rahastoi jatkuvasti kaivoksen loputtua tehtävään maisemointiin tarvittavia varoja, joiden tulee olla käytettävissä välittömästi, jos kaivos päätettäisiin sulkea.

Kullan hinta osaltaan sanelee kaivoksen kannattavuuden ja toiminnan jatkumisen. Malmiesiintymän laajuus ja prosessin toimivuus ovat kannustaneet toiminnan laajentamiseen ja toiminta-ajan jatkamiseen. Kaivoksen aloittaessa avolouhoksena vuonna 2008 suunnitelmat ulottuivat 15 vuoden päähän vuoteen 2023. Vuodesta 2012 alkaen on louhittu vain maan alla. Kaivosta on nyt tarkoitus syventää kahden kilometrin syvyyteen, ja näillä näkymin toiminta jatkuu 2030-luvulle saakka.

Mitä jäi mieleen?

Kaivostyön karikatyyri 'mies, kypärä ja hakku' edustaa eilistä päivää. Retkeläisiä puhuttivat paluubussissa monet näkökulmat: Työsuojelutoiminnan pitkäjänteisyys ja jämäkkyys. Kansainvälisen yrityksen tiukka työturvallisuuskulttuuri. Haastavissa olosuhteissa toimiva raskaan prosessiteollisuuden ala, isot koneet, vaativat ohjausjärjestelmät. Kaivoksen alueen toiminnan laajuus ja taloudellinen merkitys alueen suurimpana työllistäjänä.

Postlyläiset jäävät muistelemaan erittäin antoisaa opintomatkaa.

Kuva 1. PoSTLY Kittilässä.