Näkökyky, työkyky ja ammatillinen kuntoutus
Työikäisten suomalaisten alentunut näöntarkkuus on jo nyt yllättävän yleistä ja yleistyy, kun työurien pitenemiseen kohdistuvat tavoitteet toteutuvat. Varhainen työnäköongelmien havaitseminen mahdollistaa niiden taustalla olevien sairauksien ja toiminnallisten puutteiden varhaisen diagnosoimisen ja hoidon. Hyvällä hoidolla, sopivilla optisilla ratkaisuilla, työergonomialla ja ammatillisella kuntoutuksella on tärkeä merkitys työhyvinvoinnille, työteholle ja pitenevien työurien toteutumiselle.
Alentunut näöntarkkuus on väestössä yllättävän yleistä. Vastikään julkaistun FinnTerveys 2017 mukaan vähintään lievästi alentunut kaukonäöntarkkuus (< 0,8) mitattiin 30–39-vuotiailla suomalaisilla naisilla 4,7 %:lla ja miehillä 3,7 %:lla (1). Vastaavat luvut olivat ikäluokassa 40–49 7,0 % ja 4,6 %, 50–59-vuotiailla 9,9 % ja 12,1 %, 60–69-vuotiailla 20,4 % ja 22,5 % ja 70–79-vuo-tiailla 45 % ja 37 %. Yli 80-vuotiailla normaali näöntarkkuus mitattiin enää 36,7 %:lla naisista ja 32,3 %:lla miehistä. Luvut tarkoittavat sitä, että merkittävä osa suomalaisista tekee työtään vähintään lievästi alentuneella näöntarkkuudella. Lohdullista luvuissa on se, että verrattuna Terveys 2000 ja 2011 -tutkimusten lukuihin, suomalaisten näkökyky näyttää kuitenkin hitaasti parantuneen (1).
Näkökyky vaikuttaa merkittävästi potilaan kokemaan elämänlaatuun (2), koettuun työkykyyn ja työelämässä pysymiseen (Mikhailova et al, julkaisematon havainto). Vuosittaisten alentuneen näkökykyyn liittyvien ansionmenetysten on laskettu olevan runsaat 700 miljoonaa euroa. Näiden lukujen valossa työntekijöiden näkökykyyn on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota. Usein alentunutta näöntarkkuutta ja näin myös alentunutta työkykyä, työtehoa ja työviihtyvyyttä voidaan parantaa suhteellisen helposti esimerkiksi työpisteen ja työvälineiden yksilöllisellä suunnittelulla, optisilla ratkaisuilla ja erilaisten hoitotoimenpiteiden avulla. Oleellista on kuitenkin näköön liittyvien ongelmien tunnistaminen työpaikalla ja aktiivinen niihin puuttuminen työterveyshuollon toimesta. Asia on huomattavasti monitahoisempi kuin pelkästään kysymys ikänäköisten erityistyölaseista, jollaiseksi ongelmat usein halutaan pelkistää.
Erilaiset näytöt ovat oleellinen osa tämän päivän työelämää. Toimistotyön lisäksi näytöt ovat tulleet osaksi terveydenhuollon toimipisteitä, monien palvelualojen työtehtäviä kaupoista ravintoloihin ja työkoneiden ja kulkuvälineiden hallintajärjestelmiä. Hyvää näkökykyä vaaditaan tämän vuoksi myös sellaisissa tehtävissä, joissa aikaisemmin pärjättiin huonommallakin näkökyvyllä. Toisaalta tietotekniikka mahdollistaa näyttöjen yksilöllisen räätälöinnin ja sitä voidaan usein hyödyntää näköongelmaisten työntekijöiden työkykyä ylläpitävissä ratkaisuissa.
Työikäisten silmäsairaudet
Kuvan vakavimmista työikäisten näkökykyyn vaikuttavista silmäsairauksista antaa näkövammarekisterin tilasto vuodelta 2018 (3, Kuva «»1). On kuitenkin syytä muistaa, että puhuttaessa alentuneesta näöntarkkuudesta tai näköongelmista työpaikalla niiden syiden kirjo on paljon laajempi ja kuvaan astuu uusia tekijöitä, kuten silmän pinnan sairaudet, korjaamattomat taittovirheet, silmien yhteisnäön ongelmat ja kaihi.
Osa työikäisten näköongelmista on synnynnäisiä tai aiheutuu sairauksista, jotka alkavat jo lapsuudessa. Nämä henkilöt ovat näin jo oppineet elämään sairautensa kanssa, ja heikentyneen näön aiheuttamiin ongelmiin on yleensä jo kehitetty ratkaisuja, joiden avulla arjen elämä ja opiskelu on ollut mahdollista. Merkittävä osa näistä syistä on sellaisia, joissa oireet alkavat tai ainakin pahenevat merkittävälle tasolle vasta työelämässä. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi verkkokalvon perinnölliset sairaudet, kuten retinitis pigmentosa, ja diabeteksen aiheuttamat näköongelmat, kuten diabeettinen retinopatia. Näiden sairauksien aiheuttamien näköongelmien havaitseminen työpaikalla on tärkeää jopa sairauden diagnostiikan kannalta. Retiniitikot kertovat usein taistelleensa oireidensa ja näköongelmiensa kanssa pitkään ennen kuin näihin on kiinnitetty huomioita. Diabeetikon näköongelmat voivat myös olla ensimmäinen merkki kehittyvästä diabeteksen elinkomplikaatiosta, joka ajoissa havaittuna vaikuttaa oleellisesti sen hoitoon ja ennusteeseen.
Alentunut näkökyky työelämässä
Näkövammaisia henkilöitä työskentelee kaikilla aloilla ja monenlaisissa työtehtävissä. He ovat useimmiten täysin työkykyisiä ja heissä on monenlaisia osaajia. Näkövammautuminen ja vaikeat näkemisen ongelmat tulevat usein esiin työuran aikana. Ne kuormittavat niin fyysisesti kuin psyykkisestikin ja heikentävät työkykyä, jopa aiheuttavat työkyvyttömyyden. Tällöin on mietittävä ratkaisuja siihen kuinka säilyttää työkykyisyys ja jatkaa työssä.
Ammatillinen kuntoutus on olennaista aloittaa varhain, jotta ongelmat ja sinnittely heikentyvällä näöllä eivät lisää fyysistä ja psyykkistä kuormitusta ja näin alenna työkykyä tarpeettomasti. Työterveyshuoltolain mukaisesti työterveyshuolto järjestää työntekijän työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä, joihin sisältyy tarvittaessa kuntoutustarpeen selvittäminen. Keskeisessä asemassa on riittävän varhainen ongelmien tunnistaminen ja kuntoutustarpeen arvioin-
ti. Mikäli työterveyshuolto tarvitsee tässä apua, on mahdollista lähettää potilas tällaiseen arvioon työnäkemiseen erikoistuneisiin yksiköihin, esimerkiksi Kuntoutus-Iirikseen. Varsinaisen työntekijän kuntoutuksen käynnistää kuitenkin lääkärin B-lausuntoon kirjattu suositus siitä.
Ammatillisen kuntoutuksen kritee-rien täyttyessä kuntoutustoimien järjestäjä- ja maksajatahona toimivat pääasiassa Kela ja työeläkelaitokset. Näkövammaisten liitto / Kuntoutus-Iiris tarjoaa ammatillista kuntoutusta näkövammaisille tai näköongelmaiselle työikäisille, joita uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai heikentynyt työ- ja ansiokyky. Ammatillisen kuntoutuksen keinoin tuemme kuntoutujan työllistymistä, työelämässä pysymistä, työssä jaksamista tai työhön palaamista. Kuntoutustoimenpiteitä voidaan tehdä myös lievemmistä näköongelmista työterveyshuollon kanssa yhteistyössä.
Kuntoutuksen tavoitteena on ar-vioida työntekijän työ- ja toimintakykyä sekä selvittää mahdollisuudet töiden uudelleenjärjestelyyn tai uudelleenkoulutukseen. Keskeisenä osana toimintaa on ratkaisujen hakeminen alentuneen näkökyvyn aiheuttamiin ongelmiin. Samalla selvitetään myös kokonaisvaltaisesti muuta kuntoutus- ja tutkimustarvetta ja ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat työelämässä jatkamiseen. Näkemisen ja tietoteknisten apuvälineiden tarpeiden kartoittamisen tarve on lähes jokaisen kuntoutujan kohdalla välttämätöntä.
Ammatillisen kuntoutuksen ja apuvälinekartoitusten tulosten avulla kyetään viemään ratkaisut työpaikoille. Usein kohtuullisten mukautusten ratkaisut löytyvät ja käynnistyvät Kelan maksaman ammatillisen kuntoutusselvityksen jälkeen. Työtehtäväjärjestelyissä tai uusiin työtehtäviin siirryttäessä voi olla tarpeen joko Kelan tai työeläkelaitoksen kustantama työkokeilu.
Työn ja työympäristön mukautusratkaisuilla mahdollistetaan näkövammaisten tai näköongelmaisten työntekijöiden työkykyisyys ja yhdenvertaisuuden toteutuminen. Mukautusten tarvetta arvioidaan aina työpaikka- ja tapauskohtaisesti työntekijän yksilöllisestä tarpeesta käsin, esimerkiksi yhteistyössä työterveyshuollon ja Näkövammaisten liiton työelämäasiantuntijan kanssa. Mukautusratkaisujen suunnittelussa näkövammaisen tai näköongelmaisen työntekijän oma osuus on tärkeä.
Mukauttaminen tarkoittaa erilaisia järjestelyjä, jotta työn tekeminen täysipainoisesti on mahdollista ja mahdollisimman vähän kuormittavaa. Tyypillisimmät mukautukset ovat seuraavia:
Työn/työtehtävien organisointi
Työtehtävät kartoitetaan ja niistä kootaan ammattitaitoon, kokemukseen ja työntekijän yksilölliseen tilanteeseen soveltuva kokonaistyönkuva. Esimerkiksi perinnöllistä verkkokalvorappeumaa sairastava sairaanhoitaja siirtyy hoitotehtävistä vastaamaan potilaiden kotiutuksista.
Työajan mukautukset
Työntekijä voi siirtyä osa-aikaiseen työhön, ja työnkuva järjestetään sen mukaiseksi. Osatyökyvyttömyyseläkettä voidaan hakea korvaamaan osa-aikaisuudesta johtuvaa palkan alenemaa. Esimerkiksi toimistosihteerin työnkuvasta jäävät pois erityistä numerotarkkuutta vaativat työtehtävät ja vaihtuvissa ympäristöissä tapahtuvat tilaisuuksien järjestämiset. Hän jatkaa osa-aikaisessa työssä muutoin entisissä tehtävissä.
Työympäristön mukautukset
Näkövammaisen ja -ongelmaisen henkilön työympäristön kannalta avainsanoja ovat säädettävyys ja muunneltavuus. Työympäristö on usein toimiva silloin, kun valaistusta, pöytätasoa ja työpisteiden kalusteita voi yksilöllisesti ja tilanteen mukaan säätää ja muuttaa. Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä työskentelevän häikäisystä kärsivän heikkonäköisen työntekijän työhuoneeseen toteutettiin säädettävä, epäsuora valaistus. Valkoiset pöytäpinnat korvattiin puupintaisilla ja valkoiset seinät maalattiin pehmeämmällä sävyllä. Lisäksi ikkunoihin asennettiin sälekaihtimet ja tietokoneeseen näytönvarsi, jonka avulla näytön voi siirtää sopivalle etäisyydelle.
Työympäristössä olennaista on se, ettei työntekijälle esimerkiksi näkökenttäpuutosten vuoksi syntyisi vaaratilanteita eikä hän joutuisi jatkuvasti olemaan varuillaan mahdollisten eteen tulevien esteiden, puoliavoimien ovien tai hämärien käytävien vuoksi.
Apuvälineet, käytönohjaus ja esteettömyys
Näkö- ja työtilanteen kannalta toimivimmat apuvälineratkaisut löytyvät yksilöllisessä apuvälinekartoituksessa. Kartoituksen perusteella tehdyn suosituksen perusteella Kela myöntää työn ja opiskelun kannalta välttämättömät, teknisesti vaativat ja kalliit apuvälineet sekä niiden käytönohjauksen ammatillisena kuntoutuksena.
Työmatkojen järjestyminen
Kunnan tulee järjestää työmatkoille kohtuulliset kuljetuspalvelut, mikäli työmatkojen kulkeminen julkisilla liikennevälineillä ilman kohtuuttomia vaikeuksia ei onnistu. Mikäli työmatka on erityisen kuormittava, voidaan myös sopia etätyöstä.
Henkilökohtainen apu/avustaja
Näkövammaisella työntekijällä on mahdollisuus henkilökohtaisen avustajan käyttöön työssä vammaispalvelulain mukaisena palveluna. Henkilökohtaisen avustajan käyttö voi parhaimmillaan vähentää huomattavasti työn kuormitusta. Esimerkiksi työssä, johon kuuluu työmatkoja sekä liikkumista vieraissa ympäristöissä ja runsaasti sosiaalisia tilanteita, henkilökohtaisen avustajan käyttö auttaa keskittymään itse työhön sen sijaan, että joutuisi keskittymään ympäristön hahmottamiseen.
Työterveysneuvottelu on tärkeä osa työkykyä tukevaa prosessia, ja sen kautta päästään suunnittelemaan näkövammaisen työntekijän sujuvaa työskentelyä. Näkövammaisten liiton työelämäasiantuntija voi maksuttomana palveluna osallistua neuvotteluun näkövammaisuuden erityisratkaisujen asiantuntijana ja ohjata käytännön toteutuksessa. Hän toimii koordinaattorina, joka huolehtii siitä, että sekä näkövammaisella tai -ongelmaisella työntekijällä että työnantajalla ja työterveyshuollolla on tiedossaan kaikki mahdollisiin mukautusratkaisuihin ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteisiin tarvittava tieto taloudelliset tukimuodot mukaan lukien.
Esimerkkejä ratkaisuista työpaikoilla:
Leipomon muutokset auttoivat jatkamaan töissä:
www.vates.fi/media/julkaisut_artikkelit_lehdet-yms/kk_lehdet/vates_kk1.18_36web.pdf «https://www.vates.fi/media/julkaisut_artikkelit_lehdet-yms/kk_lehdet/vates_kk1.18_36web.pdf»1
Oma aktiivisuus auttaa pysymään töissä:
www.nkl.fi/index.php?__file_display_id=12407 «https://www.nkl.fi/index.php?__file_display_id=12407»2
Kehittämispäällikkö
Kuntoutus-Iiris, Näkövammaisten liitto ry
Annamaija.Ketola@nkl.fi
Taru Tammi
Työelämäpalveluiden päällikkö
Näkövammaisten liitto ry
taru.tammi@nkl.fi
Hannu Uusitalo
Silmätautiopin professori
Tampereen yliopisto
Vastaava lääkäri
Näkövammarekisteri
Hannu.Uusitalo@tuni.fi
Kirjallisuutta
- (1) Uusitalo H, Alexandra Mikhailova, Päivi Sainio ja Seppo Koskinen. Näkö ja kuulo. THL Raportti Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinnTerveys 2017- tutkimus. THL Raportti 4/2018 ss 112-116.
- (2) Taipale J, Mikhailova A, Ojamo M, Nättinen J, Väätäinen S, Gissler M, Koskinen S, Rissanen H, Sainio P, Uusitalo H. Low vision status and declining vision decrease Health-Related Quality of Life: Results from a nationwide 11-year follow-up study. Qual Life Res. 2019 Dec;28(12):3225-3236.
- (3) Ojamo M. Näkövammarekisterin vuosikirja 2017. Näkövammaisten liitty r.y.; THL.
