Fyysisten kuormitustekijöiden vähentäminen siivoustyössä
Siivoustyövälineiden kehityksestä huolimatta muutosten vaikutuksista fyysiseen työkuormitukseen tiedetään vain vähän. Väitöstutkimukseni lisäsi tietoa siivoojien yläraajojen kuormittumisesta ja ergonomisista työmenetelmistä.
Väitöstutkimukseni sai alkunsa työterveysasiakkaan esittämästä, yksinkertaiseltakin kuulostavasta kysymyksestä: mikä on ergonominen säätökorkeus teleskooppivarrelliselle työvälineelle moppaustyöhön? Relevantti kysymys tekniikan ja toiminnan sovittamisesta yksilölle, ja toisaalta myös hyvä esimerkki siitä, miten työterveydessä tarvittaisiin tarkkoja ja objektiivisia mittausmenetelmiä fyysisen ergonomian ongelmanratkaisuun. Videopohjaiset arviointimenetelmät eivät ole riittäviä kaksikätisen ja asymmetrisen moppaustyön analysointiin, jossa tarkastellaan dynaamisia työliikkeitä yhtäaikaisesti monista nivelistä ja eri liiketasoista.
Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekniset toimenpiteet ovat vähentäneet yläraajasairauksien fyysisiä riskitekijöitä moppaustyössä ja tämän pohjalta esittää suosituksia käytännön siivoustyöhön sekä suuntaviivoja tutkimukselle moppaustyön kehittämiseksi yläraajakuormituksen näkökulmasta. Osatavoitteena tutkimuksessa oli määrittää yläraajakuormituksen kannalta optimaalinen säätökorkeus moppaustyövälineelle.
Tiedonkeruu ja analysointi
Väitöstutkimuksen aineisto koostui systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineistosta lähes 30 vuoden ajalta sekä kokeellisella tutkimuksella kerätystä aineistosta. Katsauksen (osatutkimus I) avulla tutkittiin moppaustyövälineiden ja -menetelmien teknisten muutosten vaikutuksia yläraajojen kuormitukseen vuosina 1987–2017. Aineisto (n=11) arvioitiin ja jäsenneltiin ryhmiin ergonomiastrategioiden muodostamiseksi. Ergonomiastrategioille määritettiin näytön aste moppaustyön kuormittavuutta vähentävien suositusten laatimiseksi.
Kokeellisen tutkimuksen aineisto (n=13) kerättiin vakioidun kaartomoppaustehtävän aikana, neljällä eri mopinvarren korkeudella suhteutettuna kehoon. Osatutkimuksessa II selvitettiin pinta-elektromyografian avulla mopin säädön vaikutuksia hartian ja olkavarren lihasten (trapezius, infraspinatus, deltoideus medius, deltoideus anterior) sekä kyynärvarren lihasten (ekstensor carpi radialis ja brevis, flexor carpi ulnaris) kuormittumiseen. Lihasten sähköinen aktiivisuus analysoitiin EMG-aktiivisuuden amplitudijakaumasta. Lisäksi tutkittavien koettua kuormittumista arvioitiin Category Ratio Scale (CR 10) -asteikolla. Osatutkimuksessa III selvitettiin säätökorkeuden vastetta moppauksenaikaisiin työasentoihin, -liikenopeuksiin ja lepoaikoihin inertiapohjaisella Xsens-liikemittauksella. Liikemittauksessa hyödynnettiin langattomia inertiayksiköitä, jotka sisälsivät kolmiulotteisen kiihtyvyys-, gyroskooppi- ja magnetometri-
anturin. Kerätyistä signaaleista muodostettiin ihmisen liikkeistä kolmiulotteinen rekonstruktio, josta voitiin laskea muun muassa nivelkulmia ja kulmanopeuksia. Tutkimuksissa analysoitiin yhteensä 48 vastemuuttujaa. Aineisto analysoitiin tilastomenetelmin.
Kuormitusta keventävät toimet
Vaikka myönteistä kehitystä siivousteknologiassa on tapahtunut, on tutkimusnäyttö toimenpiteiden vaikutuksista kuormitukseen vähäistä. Katsaus osoitti, että tekniset toimenpiteet, joilla on myönteistä vaikutusta yläraajakuormitukseen, liittyivät moppausvälineen säädettävyyteen, vedenkäyttömenetelmään ja työskentelytekniikkaan sekä työympäristön muokkaukseen. Väitöstutkimus osoitti, että fyysisiä riskitekijöitä vähentävistä toimenpiteistä ja ergonomiastrategioista ei kuitenkaan ole riittävää tieteellistä näyttöä suositusten antamiseksi siivoustyöhön. Yksilöllisesti säädettävien työvälineiden hyödyntämisestä on kuitenkin kohtalaista näyttöä yläraajakuormituksen keventämisessä. Vähäistä vedenkäyttöä suosivien moppimateriaalien käytöstä ja puhdistettavien lattiapintojen esivalmistelutoimista on sitä vastoin ristiriitaista näyttöä yläraajakuormituksen keventämisessä. Työskentelytapa (työntömoppaustekniikka) saattaa keventää kuormitusta, mutta näyttö jää riittämättömäksi. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta.
Optimaalinen säätö keventää kuormaa
Kokeellisen tutkimuksen tulosten perusteella mopin säätökorkeus lähellä siivoojan leuantasoa mahdollistaa hartian ja olkavarren lihasten kuormittumisen keventymisen kaartomoppaustyössä. Näyttää siltä, että tätä alemmat työkorkeudet lisäävät alempana toimivan työkäden ranteen ekstensiota ja ekstensoreiden lihaskuormitusta. Leukatasoa ylemmillä otekorkeuksilla taas olkavarsien elevaatiokulmat ja liikenopeus näyttävät kasvavan, olkahartialihasten kuormitus lisääntyy ja lepoajat (elevaatio <20° ja <5°/sek) lyhenevät.
Väitöstutkimus osoitti, että kyynärvarsien lihaskuormitus on moppaustyössä edelleen korkeaa. Työtä suoritetaan ranne ekstensiossa, usein ulnaarisesti taipuneena ja suurilla kulmanopeuksilla (>60°/sek). Väitöstutkimus tuotti viitekehyksen, jota voidaan käyttää apuna siivoustyön ergonomian kehittämisessä.
Lopuksi
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön ytimessä on vaikuttava toiminta työterveyden edistämiseksi. Fyysistä toimintaa voidaan säädellä ratkaisevasti ergonomian keinoin, mutta se edellyttää tarkkoja ja luotettavia työkuormituksen arviointimenetelmiä. Nykyteknologia mahdollistaisi myös työterveyshuollon toimesta tehtävät mittaukset työpaikoilla, sillä edullista ja melko helppokäyttöistä mittausteknologiaa on jo markkinoilta saatavilla. Yläraajakuormituksen arviointiin tarvitaan kuitenkin tieteelliseen tietoon pohjaavia raja-arvoja teknisille mittauksille.
TtT, työfysioterapeutti
Pihlajalinna Terveys Oy, Pihlajalinna Turku
mari-anne.wallius@pihlajalinna.fi
Kirjallisuutta
- Wallius M. 2019. Reduction of upper extremity load in floor mopping work: with the special reference of the height of the upper mop handle. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3241-9
- Wallius M-A, Järvelin-Pasanen S, Rissanen SM ym. An overview of strategies for reducing upper extremity physical exposure associated with floor mopping: A systematic review. Hum Factors 2019; 61: 43-63.
- Wallius M-A, Rissanen SM, Bragge T ym. Effects of mop handle height on shoulder muscle activity and perceived exertion during floor mopping using a figure eight method. Ind Health 2016; 54: 58-67.
- Wallius M-A, Bragge T, Karjalainen PA ym. Effects of mop handle height on forearm muscle activity, wrist and upper arm posture and movement during floor mopping. IISE Trans Occup 2018; 6: 84-97.