Elämää koronan varjossa

Hyvät työterveyslääkäri- ja yleislääkärikollegat ja muu lehden lukijakunta!

Maailma on tämän lehden tekoaikana mullistunut melkoisesti koronaviruksen myötä. Pääkirjoituksen ja lehden ilmestymisen väliin jää kuukausi, ja lehden ilmestyessä tiedämme jo, miten kävi Uudenmaan rajojen avaamisen jälkeen ja Huoltovarmuuskeskuksen maskihankintajupakoissa.

Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat lehden teemana, ja näiden ongelmien merkitys vain korostuu koronapelon, etätöiden ja lomautusten aikana. Tiivis kotonaolo perheen kesken antaa mahdollisuuden mukavaan yhteiseen tekemiseen mutta voi johtaa myös riitoihin ja väkivaltaan. Taloudellinen niukkuus ja toimettomuus voivat johtaa päihteiden käytön lisääntymiseen. Monen yksinäisyys ja pelot korostuvat ja lisäävät mielenterveyspalvelujen tarvetta. Sote-palvelujen siirtyminen etätyöksi vähentää kasvokkain kohtaamisia ja siirtää monen ongelman hoitoa myöhäisempään aikaan.

Etätyön tekeminen tuo uusia haasteita työntekijän ajan- hallinnalle, ergonomialle, sosiaalisen verkoston ylläpitämiselle ja elämänhallinnalle. Etätyön johtaminen tuo uusia haasteita esimiehille. Etätyöntekijän päihdeongelma saattaa jäädä huomaamatta, ja hoitoonohjauskin on ajateltava uudestaan. A-klinikan ylilääkäri Kaarlo Simojoki kertoo näkemyksiään siitä, miten päihdeongelmia parhaiten taklattaisiin työterveyshuollon ja päihdehoidon asiantuntijoiden yhteistyönä. Anna Aho kertoo työterveyslääkärin näkökulmasta kokemuksistaan erikoistumisjaksolla A-klinikalla. Entä masennuksen hoito ja terapiat etätilanteessa? Nettiterapia ja chatit tuovat apua moneen tilanteeseen, mutta tietty potilasryhmä jää nettimaailman ja nettihoitojen ulkopuolelle.

Professori Jyrki Korkeila toteaa artikkelissaan, että psykoterapioiden rahoitus vinouttaa terapioita pitkän kuntoutusterapian suuntaan, vaikka lyhyetkin terapiat voisivat tuoda avun. Vinouma ei liity pelkästään terapian muotoon, vaan myös terapeuttien kouluttautuminen vinoutuu pitkien terapioiden suuntaan. Työterveydessä kuten muuallakin terveydenhuollossa pitää löytyä aiempaa enemmän mahdollisuuksia lyhytterapioihin. Tällöin päästäisiin ongelmiin kiinni nopeammin ja varhaisemmassa vaiheessa.

Työterveyshuollossa etälääkärin työt ovat lisääntyneet huimasti, mutta suurinta osaa työterveyshuollon perustyöstä ei voi tehdä kokonaan etänä. Terveystarkastuksia ja työpaikkaselvityksiä siirtyy tulevaisuuteen, ja odotettavissa on tehtävien ruuhkautuminen, kun epidemia joskus helpottaa. Etätyöntekijöiden hyvinvoinnin seuranta voi sujua aiempaa useammin etänä. Nyt on aika sähköisille hyvinvointikyselyille!

Entistä enemmän on epidemian aikana käynyt selväksi, kuinka hankalaa on, kun sote-päätösvalta on hajautunut sairaanhoitopiireihin ja kuntiin. Ohjeita ruohonjuuritason töihin tulee monelta taholta, ne voivat olla ristiriitaisia ja muuttua päivittäin. Toivottavasti lehden ilmestyessä on saatu vastaukset esimerkiksi työterveyshuollon rooliin työpaikkojen tartunnanjäljityksen lainmukaisessa toteuttamisessa.

On mielenkiintoista nähdä, paljonko epidemian aikaisesta työelämän isosta digiloikasta jää käytäntöön. Etäkäytäntöjen oppiminen voi tuoda isoja säästöjä työtilaratkaisuihin ja työajan käyttöön, ja se voi tuoda merkittäviä positiivisia vaikutuksia myös luonnon ja ilmaston kannalta.

Vasta aika näyttää, kuinka hyvin Suomi näistä haasteista selviytyy.

Hyviä lukuhetkiä!