Työterveyslääkäri

Havaintoja alkoholin, työn ja työkyvyn epidemiologiasta

Työterveyslääkäri
2020;38(2):15-17
Leena Kaila-Kangas ja Päivi Leino-Arjas

Alkoholin runsas käyttö heikentää työ- ja toimintakykyä ja on syy-yhteydessä lukuisiin sairauksiin sekä kohonneeseen työtapaturmien riskiin. Maailmanlaajuisesti alkoholin arvioidaan olevan merkittävin yksittäinen 15–49-vuotiaiden kuolleisuutta lisäävä tekijä.

Vaikka alkoholin käyttö liittyy usein iloiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen, humalahakuinen tai toistuva runsas juominen aiheuttaa ongelmia sekä yksilöille että yhteiskunnille. Alkoholi kuuluu tärkeimpiin terveyttä vaarantaviin riskitekijöihin tupakoinnin ja korkean verenpaineen ohella. Se nostaa sairastumisriskiä kaikissa keskeisissä kansantautiryhmissä: siihen liittyvät niin syöpä, sydän- ja verisuonisairaudet, mielenterveyden häiriöt ja krooniset hengityselinsairaudet kuin diabetes ja infektiosairaudetkin.

Aivot ovat alkoholin keskeinen vaikutuskohde ja runsaan käytön tiedetään johtavan kognition alenemaan. Toisaalta Alzheimerin taudin yhteys alkoholin käyttöön on usein näyttäytynyt J- tai U-muotoisena. Vähäisen käytön suojaavalta vaikuttavan yhteyden kausaalisuudesta ei kuitenkaan ole varmuutta. Aiemmin on arveltu, että pieni määrä alkoholia suojaisi iskeemisiltä sydänsairauksilta. Viimeaikainen tutkimus ei tätäkään vahvista. Alkoholin käyttöön liittyvän väestöselitysosuuden arvioidaan olevan noin kolmannes iskeemisen sydäntaudin aiheuttamasta globaalista kokonaiskuormasta laatupainotteisilla elinvuosilla mitaten.

Alkoholin haittakustannukset

Vuonna 2019 alkoholin käyttö aiheutti Suomen julkiselle sektorille noin 870 miljoonan euron haittakustannukset, joista eläkkeiden ja sairauspäivärahojen osuus oli noin neljännes. Tuoreimmat suomalaisten alkoholinkäyttöä koskevat tiedot ovat jossain määrin ristiriitaisia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kokonaiskulutus vuonna 2019 laski 4 prosenttia edeltävän vuoden tasosta ja oli 10 litraa puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna kutakin 15 vuotta täyttänyttä kohden. Kuitenkin perusterveydenhuollon alkoholiin liittyvien lääkärikäyntien ja sairaalahoitojen määrä pysyi ennallaan ja alkoholikuolleisuus kääntyi nousuun. Suuri osa sairaaloiden vuodeosastoilla alkoholisairauksien takia hoidetuista on työikäisiä.

Alkoholi lisää masennusoireita ja työuupumusta

Alkoholin runsas viikoittainen käyttö heikentää koettua terveyttä sekä lisää masennusoireiden ja vakavan masennustilan riskiä. Erityisesti krapulakokemusten lukumäärä keskimääräisestä kulutuksesta riippumatta ennustaa masennusoireiden ilmaantumista. Alkoholiriippuvaisilla on muita suurempi todennäköisyys uupua työssään. Runsaan alkoholin käytön ja työstressin välillä on yhteys, mutta on epäselvää, lisääkö työstressi alkoholin käyttöä vai toisinpäin.

Alkoholi nostaa sairauslomien ja työkyvyttömyyden riskiä

Tuoreessa tanskalaistutkimuksessa korkea alkoholin kulutus ennakoi sairaus-poissaolojen ja eläkkeelle tai muulle sosiaalituelle siirtymisen suurempaa todennäköisyyttä viiden vuoden rekisteriseurannassa. Tarkastelimme suomalaisella väestöaineistolla, miten alkoholin käyttö ennusti pitkiä (> 10 arkipäivän) sairauspoissaoloja. Täysraittiisiin ja vähän juoviin verrattuna suurkuluttajien ja käytön lopettaneiden riski päätyä sairauslomalle mielenterveyden häiriön takia oli puolitoistakertainen ja alkoholiriippuvaisten yli kaksinkertainen. Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966 havaittiin, että 31-vuotiaana alkoholiriippuvaisista henkilöistä 15 vuoden kuluttua 28 prosenttia oli työttömänä, yhdeksän prosenttia eläkkeellä ja joka neljäs oli kuollut (kuvio). Koko aineistossa työttömiä oli 46-vuotiaana kuusi prosenttia, eläkkeelle siirtyneitä kaksi ja kuolleita kolme prosenttia.

Ammattiryhmittäinen tarkastelu

Rekisteritutkimuksemme mukaan Suomessa esiintyi 2000-luvulla suuria ammattiryhmittäisiä eroja alkoholinkäytön aiheuttamassa sairaalahoitoon johtaneessa sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Miesten kokonaisriski olisi ollut kolmanneksen ja naisten viidenneksen havaittua pienempi, jos kaikilla alkoholiin liittyvät riskit olisivat olleet samalla tasolla kuin asiantuntijatyössä, jossa vakavia tapahtumia neljän vuoden seurannassa oli vähiten. Silloinkin, kun analyyseissä vakioitiin ikä ja koulutuksen pituus, miehillä havaittiin erityisen korkeita suhteellisia riskejä joissakin teollisuusammateissa (kaivostyö, nahkatuotetyö, metallityö), rakennusalalla, kuljetustyössä ja rahdin käsittelyssä sekä joissakin palveluammateissa (tarjoilijat, kodinhoitotyö, laboratoriotyö). Naisilla korkean riskin ryhmiä olivat esimerkiksi siivoojat, sairaala-apulaiset ja henkilökohtaiset avustajat, tarjoilijat ja taiteen ja viihteen alueella työskentelevät. Joskus työpaikan kulttuuriset tekijät voivat kannustaa käyttämään alkoholia runsaasti. On myös mahdollista, että alkoholiriippuvuudelle alttiit henkilöt hakeutuvat sellaisiin töihin, joissa so-siaalista kontrollia on vähän. Työpaikan päihteiden käyttöä rajoittavien normien on todettu vaikuttavan myönteisesti työntekijöiden alkoholikäyttäytymiseen.

Sosioekonomiset erot alkoholikuolleisuudessa

Alkoholikuolleisuuden sosioekonomiset erot ovat Suomessa suuria verrattuna muihin Länsi-Euroopan maihin. Erot johtuvat paitsi käytetyn alkoholin määrästä, myös alemmille sosioekonomisille ryhmille tyypillisemmästä humalahakuisesta juomistavasta, korkeammasta kynnyksestä hakeutua hoitoon ja mahdollisesti puuttuvista tukiverkoista.

Alkoholihaitat hallintaan työpaikan yhteisten normien avulla

Työterveyshuollon ammattilaisilla on tärkeä tehtävä tunnistaa työntekijät, joiden terveys ja työkyky ovat vaarassa liial-lisen alkoholinkäytön takia. Riskikäyttäjien ryhmä ei ole ajassa pysyvä, vaan muuttuu jatkuvasti, kun osa poistuu joukosta raitistumisen tai sairastumisen ja kuoleman myötä ja osa kohtuukäyttäjistä siirtyy riskikäyttäjien joukkoon. Alkoholinkäytön mittaaminen on usein haastavaa: Työterveyslaitoksen tutkimuksessa havaittiin, että valtaosa niistä, jotka AUDIT-C-mittarin mukaan olivat riskikäyttäjiä, pitivät itseään kohtuukäyttäjinä. Tutkimus osoitti myös, että niin sanotun Alkoholihaitat hallintaan (AHA) -toimintatavan avulla työpaikoilla ja työterveyshuolloissa voidaan yhteisten normien ja johdonmukaisten käytäntöjen avulla vahvistaa hallittua alkoholinkäyttöä.

Kuva 1. käyttö 31-vuotiaana ja ammatissa toimiminen, eläkkeellä olo ja kuolleisuus 15 vuoden seurannassa. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 (Kaila-Kangas 2016).
Leena Kaila-Kangas
FT, erikoistutkija
Työterveyslaitos
leena.kaila-kangas@ttl.fi
Päivi Leino-Arjas
LT, dosentti, vanhempi tutkija
Työterveyslaitos
paivi.leino-arjas@ttl.fi

Kirjallisuutta

  1. Andersson P, Moller L, Galea G, eds. WHO Regional Office for Europe. Alcohol in the European Union. Consumptions, harm and policy approaches. WHO, Geneva 2012. http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/160680/e96457.pdf
  2. Boden JM, Fergusson DM. Alcohol and depression. Addiction 2011;106:906-14.
  3. Global Burden of Disease 2016 Alcohol Collaborators. Alcohol use and burden for 195 countries and territories, 1990-2016: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2016. Lancet 2018;392:1015-35.
  4. Kaila-Kangas L, Koskinen A, Pensola T, ym. Alcohol-induced morbidity and mortality by occupation: a population-based follow-up study of working Finns. Eur J Public Health 2016;23:116-22.
  5. Kaila-Kangas L, toim. 2016. Alkoholi ja työkyky suomalaisten väestöaineistojen valossa. Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, Tampere 2016. http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-261-642-5(PDF)
  6. Kaila-Kangas L, Koskinen A, Leino-Arjas P, ym. Alcohol use and sickness absence due to all causes and mental or musculoskeletal disorders: a nationally representative study. BMC Public Health 2018;18:152.
  7. Kivistö M, Logren A, Kujasalo A, ym. Työhyvinvointia edistävien toimintatapojen implementointi työpaikalla – esimerkkinä AHA -toimintatapa. Alkoholihaitat hallintaan -hanke 2011–2013. Työterveyslaitos. http://urn.fi/URN:[ISBN 978-952-261-374-5 (pdf)]
  8. Paljärvi T, Koskenvuo M, Poikolainen K, ym. Binge drinking and depressive symptoms: a 5-year population-based cohort study. Addiction 2009;104:1168–78.
  9. Päihdetilastollinen vuosikirja 2019. Alkoholi ja huumeet. SVT, Sosiaaliturva 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-438-7.
  10. Rehm J, Hasan OSM, Black SE, ym. Shield KD, Schwarzinger M. Alcohol use and dementia: a systematic scoping review. Alzheimers Res Ther 2019;11:1.