Leipurin ammattiastma

Kyseessä oli 29-vuotias aiemmin terve nainen, jolla oli lapsuudessa ollut siitepölyaikaan esiintyviä silmäoireita ja jonka äidillä oli astma. Tutkittava oli tupakoinut aiemmin viiden vuoden ajan noin 10 savuketta/vrk, mutta lopettanut tupakoinnin vuonna 2017. Tutkittava oli suorittanut ensin ylioppilas-suurtalouskokki-tutkinnon ja valmistunut sittemmin leipuri-kondiittoriksi vuonna 2017, minkä jälkeen hän oli työskennellyt samassa leipomossa vuoden ajan. Työssään tutkittava teki monipuolista leipomotyötä työskennellen munkintekopisteessä, viinerin valmistuksessa ja leipäpuolella. Tutkittava teki myös satunnaisia tuurauksia konditoria- ja pakkaamopuolella.

Tutkittava altistui työssään kaikkien kotimaisten viljojen jauhopölylle sekä kahdelle entsyymejä sisältävälle jauhoparanteelle. Leipäpuolella esiintyi runsaasti etenkin ruisjauhopölyä, kun taas viineripisteessä hän altistui pääasiassa vehnäjauhopölylle. Munkintekopisteessä tutkittava altistui ensisijaisesti paistokärylle. Tutkittava ei työskennellyt itse varsinaisesti taikinan valmistuksen parissa, mutta koska työpisteet sijaitsivat samassa tilassa, on viereisen työpisteen taikinan sekoittamisen yhteydessä levinnyt jauhopölyä myös tutkittavan hengitysvyöhykkeelle. Tutkittava altistui jauhopölylle myös leipomisvaiheessa tapahtuvassa jauhojen pöllyämisessä. Leipomossa oli koneellinen ilmanvaihto muttei kohdepoistoja. Suojaimina tutkittava käytti sekä nitriili- että vinyylikäsineitä.

Tutkittavalla oli ollut jo työharjoittelujaksoilla nenän ja silmien vuotamista ja aivastelua. Työssä ollessaan hänen oireilunsa alkoi selvemmin muutaman kuukauden työskentelyn jälkeen, jolloin ilmeni aivastelua, vesinuhaa, silmien ja kurkun kutinaa, silmien punoitusta ja nenän tukkoisuutta. Noin puolen vuoden työskentelyn jälkeen tutkittavalle ilmaantui käsivarsiin läiskäistä ihottumaa. Vuoden työskentelyn jälkeen hänelle tuli aamuista yskää, hengenahdistusta ja hengityksen vinkunaa. Oireet rauhoittuivat vapaalla ja pahenivat töissä jauhopölyaltistuksen yhteydessä. Myös munkintekopisteen paistokäry pahensi hengitystieoireita.

Tutkittava hakeutui työterveyslääkärin vastaanotolle 1,5 vuoden oireilun jälkeen vuonna 2018. Työterveyshuollossa otetuissa keuhkojen ja sivuonteloiden röntgenkuvissa ei todettu poikkeavaa. Spirometriatutkimuksessa todettiin lievä obstruktiivinen ventilaatiofunktion alenema ilman merkittävää bronkodilataatiovastetta. PEF-seurannassa havaittiin merkitseviä bronkodilataatiovasteita seurannan aikana kolme kertaa astmaan sopien. PEF-työpaikkaseurannassa todettiin työpäiviin liittyvää runsaampaa vuorokausivaihtelua sekä toistuvia bronkodilataatiovasteita työpäivien aikana. Erikoissairaanhoidossa allergiakeskuksessa todettiin laboratoriokokeissa koholla oleva kokonais-IgE atopiaan viitaten. Spesifiset IgE-luokan vasta-aineet olivat koholla useille viljoille, siitepölyille ja soijapavulle. Prick-testeissä todettiin voimakas dermografismus, joka häiritsi testien tulkintaa. Epikutaanitesteissä (perus- ja kosmetiikkasarjat, hajustesarja, vinyyli-/nitriilikäsine ja työpaikan käsisaippua) todettiin voimakas reaktio nikkelille ja heikko reaktio neomysiinille muiden testiaineiden jäädessä negatiivisiksi. Omissa testiaineissa positiivisen reaktion tuottivat vehnäjauho, ruisjauho, grahamjauho, durumjauho ja kaksi jauhoparannetta. Tutkittavalle tehtiin vielä ihoaltistuskokeet, joissa oli positiiviset löydökset vehnä- ja ruisjauholle työperäiseen proteiinikosketusihottumaan sopien. Keuhkojen diffuusiokapasiteetti oli normaali. Metakoliinikokeessa ei todettu keuhkoputkien hyperreaktiivisuutta eikä uloshengityksen typpioksidimit-tauksessa havaittu eosinofiiliseen inflammaatioon viittaavaa.

Työterveyslaitoksen työlääketieteen poliklinikalla tutkittavalle tehtiin nenäaltistuskoe, jossa todettiin positiivinen reaktio vehnäjauholle ammattinuhaan sopien. Hengitysteiden kammioaltistuskokeissa placeboaltistus laktoosilla oli negatiivinen, mutta grahamjauhon pölytyksessä saatiin diagnostiset kriteerit ylittävä 16 prosentin FEV1-tason lasku. Lisäksi oireina ilmaantui hengityksen raskautta, nenän tukkoisuutta, aivastelua, yskää, limaisuutta ja äänen käheyttä. Altistustutkimusta seuraavana aamuna uloshengityksen typpioksidipitoisuus oli kohonnut 8 ppb:stä 41,5 ppb:hen. Keuhkoputkien hyperreaktiviteettiin altistuskokeella ei ollut vaikutusta, vaan metakoliinikokeen tulos pysyi muuttumattomana.

Tutkittavalla todettiin siis altistuskokeen perusteella ammattiastma vehnälle. Lisäksi aiemmin oli todettu ammattitauteina vehnän aiheuttamat proteiinikosketusihottuma ja ammattinuha. Tutkittavaa pidettiin soveltumattomana leipurin työhön ja tutkittava olikin jo lopettanut työt leipomossa ammatti-ihottumadiagnoosin jälkeen. Vehnäjauhoaltistumisen päätyttyä tutkittavan astmaoireisto helpotti siinä määrin, että säännölliselle astmalääkitykselle ei ollut enää tarvetta. Tapaturmavakuutusyhtiöltä haettiin ammatillisena kuntoutuksena uudelleenkouluttautumista, mikä myönnettiinkin, ja tutkittava aloitti liiketoiminnan perustutkinnon opinnot.

Kirjallisuutta

1. Karvala K., Leino T., Oksa P. ym. Altistelähtöinen työterveyseuranta, Duodecim 2019
2. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt, Työterveyslaitos 2015
3. Uitti J., Taskinen H. toim. Työperäiset sairaudet, Työterveyslaitos 2013
4. Kinnula V., Tukiainen P., Laitinen LA. toim. keuhkosairaudet, Duodecim 2000