Cochrane-katsaus 15.4.2020

Lehden mennessä painoon koronavirus eli COVID-19 on levinnyt nopeasti ympäri maailmaa ja keskustelu käy kiivaana terveydenhuollon henkilösuojaimista. Tarve näyttöön perustuvaan tietoon on ilmeinen. Minkä tyyppiset suojaimet suojaavat parhaiten, mikä on paras tapa pukea suojaimet ja ottaa ne pois ja kuinka terveydenhuollon työntekijöitä parhaiten koulutetaan käyttämään suojaimia oikein? Näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan huhtikuussa 2020 päivitetyssä Cochrane-katsauksessa "Henkilösuojaimet herkästi tarttuvien tautien ehkäisyssä terveydenhuollon työntekijöillä, jotka altistuvat tartunnanvaarallisille eritteille". Professori Riitta Sauni toimii Cochrane Work -katsausryhmän toimituskunnassa. Kuuntele hänen podcastinsa katsauksesta osoitteessa https://www.cochrane.org/fi/podcasts/10.1002/14651858.CD011621.pub4 tai lue tästä.

Koko katsaus on vapaasti haettavissa ja luettavissa Cochrane-kirjastossa. Koko katsaustekstin lukemiseen tarvitaan maksullinen lisenssi, joita on monilla lääketieteellisillä kirjastoilla, ja tekstin voi lukea myös Duodecimin julkaiseman Terveysportti-tietopalvelun kautta.

Katsaukseen hyväksyttiin kaikki kontrolloidut tutkimukset, joissa kohteena oli terveydenhuollon työntekijöiden koko kehon suojautuminen erittäin tarttuvia tauteja, kuten ebolaa, SARSia tai koronavirusta vastaan. Vaikuttavuutta arvioitiin kolmella tapaa: infektoitumisen, kontaminaation ja ohjeiden laiminlyönnin vähenemisenä. Koska tosielämän tutkimukset ovat vaikeita toteuttaa, hyväksyttiin myös tutkimukset, joissa oli käytetty fluoresoivia merkkiaineita tai vaaratonta virusta tai bakteeria simuloimaan virusta sisältävien nesteiden kulkeutumista.

Erityyppisten suojainten vertailuista meillä on neljä päälöydöstä. Ensiksikin, moottoroidun hengityssuojaimen käyttö yhdessä suojahaalarin kanssa suojasi paremmin kuin N95-tyypin hengityssuojain ja suojakaapu, mutta ensiksi mainittu vaihtoehto oli vaikeampi pukea päälle. Toiseksi, pitkä suojakaapu suojasi kontaminaatioilta paremmin kuin suojahaalari, ja haalari oli vaikeampi riisua. Kolmanneksi, henkilöillä, jotka käyttivät suojakaapuja, oli vähemmän kontaminaatioita kuin heillä, jotka käyttivät suojaesiliinaa. Ja neljänneksi, henkilösuojaimet, jotka oli tehty hengittävämmästä materiaalista, aiheuttivat yhtä paljon kontaminaatiota vartalon alueelle kuin enemmän vesitiiviit materiaalit, mutta ne olivat mukavampia käyttää.

Suojainten parantamisen osalta totesimme, että tiiviisti suljettu suojakaapu ja käsine -yhdistelmä, suojakaapu, joka istuu paremmin kaulan, ranteiden ja käsien ympärille, suojakaapu-käsine- rajapinnan parempi peittävyys sekä hengityssuojaimien ja käsineiden ylimääräiset lenkit suojainten riisumisen helpottamiseksi, kaikki vähensivät kontaminaatiota verrattuna tavanomaisiin suojaimiin.

Suojainten pukeminen ja riisuminen vaikuttavat kontaminaatioon. Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskuksen suositusten noudattaminen suojainten riisumisessa voi aiheuttaa vähemmän kontaminaatiota verrattuna siihen, ettei ohjeistusta anneta lainkaan. Käsineiden ja suojakaavun samanaikainen pois ottaminen voi olla parempi vaihtoehto kuin niiden riisuminen erikseen. Sama koskee myös kaksien suojakäsineiden käyttöä ja ensimmäisen käsineparin ottamista pois suojainten riisumisen alussa. Suullinen ohjaus samanaikaisesti, kun suojaimia puetaan tai riisutaan, voi johtaa vähäisempiin virheisiin ja vähäisempään kontaminaatioon.

Kvaternaaristen ammoniumyhdisteiden tai klooripitoisten aineiden käyttö suojakäsineiden puhdistukseen ennen niiden pois ottamista voi vähentää kontaminaatiota, mutta alkoholipohjaiset käsihuuhteet eivät toimineet yhtä hyvin.

Lopuksi, kolme tutkimusta osoitti, että aktiivisempi koulutus, kuten kasvokkain annetut ohjeet tai tietokonesimulaatio, oli parempi tapa kuin pelkästään kirjalliset ohjeet suojautumisesta.

Yhteenvetona voimme todeta, että katsaus osoittaa, että kattavampi kehon suojaaminen johtaa parempaan suojaustehoon mutta samalla suojainten pukeminen ja riisuminen tulee vaikeammaksi ja käyttö epämukavammaksi, mikä puolestaan voi johtaa huonompaan ohjeiden noudattamiseen ja lisätä kontaminaatiota. Tätä pitää vielä tutkia lisää. Tarvitsemme parempia ja laajempia simulaatiotutkimuksia, jotta löydämme, mitkä suojainyhdistelmät toimivat parhaiten, mikä on turvallisin tapa riisua suojaimet ja miten lisätä ohjeiden noudattamista. Tarvitsemme myös näyttöä oikeasta elämästä. Paras tapa olisi tehdä satunnaistettu tutkimus epidemian aikana, mutta koska tämä ei ole mahdollista, hyvä vaihtoehto on rekisteröidä terveydenhuoltohenkilökunnan erityyppisten suojaimien käyttö ja seurata, kuinka moni saa silti infektion.