Työterveyslääkäri

Syksyn 2020 erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari

Työterveyslääkäri
2020;38(2):64
Kari Reijula ja Jorma Rantanen

Helsingin yliopistossa on suunniteltu jo kuukausia syksyn 2020 erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallista seminaaria, jonka aiheena on kansainvälinen työterveys. Aihe on kovin ajankohtainen koronaviruspandemian runneltua koko maailmaa.

Keskeisin kohderyhmä seminaarissa ovat erikoislääkärikoulutuksen kouluttajat ja erikoistuvat lääkärit. Olemme kutsuneet alustajiksi kansainvälisen työterveyden järjestöjen edustajia esittämään näkemyksiään työelämän muutoksista sekä työterveyden haasteista ja mahdollisuuksista nyt ja tulevina vuosina. Mukaan ovat tulossa WHO:n, ILOn, ICOHin, EASOMin ja UEMSin edustajat. Haluamme heidän ottavan kantaa myös siihen, miten pandemia muuttaa maailmaa ja työterveyden toimintoja.

Suomi on vahvasti mukana kansainvälistymisessä. Sekä vienti että tuonti kattavat 40 prosenttia maan BKT:sta. Suomalaisilla yrityksillä on noin 5000 tytäryritystä yhteensä 142 maassa. Suomalaiset työllistävät ulkomailla 570 000 työntekijää. Toisaalta meillä on Suomessa 4 400 ulkomaista yritystä ja ne työllistävät täällä 266 000 työntekijää. Molemmilla näillä lohkoilla tarvitaan työterveyshuollon asiantuntemusta.

Globalisaatiolla on huomattava merkitys työlle ja työntekijöiden terveydelle. Uusia työterveyden ongelmia tunnistetaan ja uusia työperäisiä sairauksia diagnosoidaan. Fokus on laajentumassa työperäisten sairauksien tunnistamisesta työntekijöiden psykososiaalisien ongelmien ratkaisemiseen ja työ- ja toimintakyvyn tukemiseen. Työterveyshuollossa tarvitaan uusia strategioita, menetelmiä ja työkaluja, jotta työterveys ja turvallisuus toteutuvat jatkossakin. Työterveysalan verkottuminen eri maiden ja mantereiden välillä on välttämätöntä. Työterveyden ammattilaisten tulee hakeutua yhteistyöhön keskenään uusien toimintamallien ja työkalujen kehittämiseksi ja tiedon jakamiseksi.

Työterveyshuollon erikoislääkäreiden kannalta keskeiset uudet haasteet esitellään suhteuttaen ne työelämän suurin kansainvälisiin muutostrendeihin. Mitä juuri nyt on työterveyslääkärinä osattava ja tehtävä? Miten koulutus pystyy vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin? Miten uudistuva koulutus parhaiten ja tehokkaimmin luo perustan tuleville työterveyslääkäreille meillä ja muualla hoitaa omaa tehtäväänsä työterveyshuollossa? Omia hyviä käytäntöjä verrataan muiden maiden parhaimpiin kokemuksiin. Samalla kun esittelemme omia kehittämiämme käytäntöjä toisille, opimme itsekin jotain uutta.

Parhaillaan on käynnissä mittava ja kaikkia lääketieteen erikoisaloja koskeva uudistus. Osaamisperustaisuus tulee korvaamaan aikaperustaisuuden erikoislääkärikoulutuksessa. Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan elokuun 2020 alussa. Käymme seminaarissa läpi myös sitä, miten kansainväliset työterveyden muutokset otetaan huomioon erikoislääkärikoulutuksessa.

Toivottavasti mahdollisimman moni erikoislääkäreiden kouluttaja ja erikoistuja osallistuu seminaariin 18.–19.11.2020 Helsingissä. Tarkempaa tietoa ohjelmasta, abstraktien lähettämisestä ja esittämisestä sekä muista käytännön järjestelyistä saa työterveyshuollon virtuaaliyliopiston verkkosivuilta (www.tthvyo.fi).

Lopuksi esitämme lämpimät kiitokset kokouksen järjestelytoimikunnalle, johon kuuluvat Rea Lagerstedt, Maarit Malin, Lena Selänne ja Asta Toivonen.

Kari Reijula
LT, työterveyden professori, varadekaani
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
kari.reijula@helsinki.fi
Jorma Rantanen
LKT, FThc, työterveyshuollon erikoislääkäri
Professori, pääjohtaja emeritus, Työterveyslaitos
Vieraileva tutkija, Helsingin yliopisto
jorma.h.rantanen@gmail.com