Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen oppiaineen tutkimusalueet Turun yliopistossa

Kliininen tutkimusyksikkö TROSSI

Työsuojelurahaston ja eduskunnan myöntämän kohderahoituksen turvin on käynnistetty myös laaja kliininen potilastutkimus, jossa selvitetään ja kehitetään uusia altistumis- ja vasteenmittausmenetelmiä verraten niitä vanhoihin, jo vuosikymmeniä käytössä olleisiin serologisiin ja immunologisiin menetelmiin. Biologian laitoksen aerobiologian yksikön apu ja sukkulamatomallin käyttö toksisuuden testaukseen E. coli-lux -testin ohella tarjoavat lähitulevaisuudessa uutta tietoa sisäilma-altisteiden haittojen mekanismeista.

TROSSI-yksiköllä on tällä hetkellä jo kymmeniä tuhansia henkilöitä kyselyaineistoista eri ammattialoilta ja useita satoja kliinisesti tutkittuja potilaita, joilta on kerätty seeruminäytteet ja mitattu keuhkojen toimintaa eri mittareilla. Lisäksi on käytössä laajat päiväkotilapsi- ja kouluaineistot yli kymmenen vuoden ajalta eri puolilta Suomea. Näistä aineistoista on muodostunut merkittävä tutkimuskohortti, jota seurataan pitkäaikaisesti.

TROSSI ja laajaan kuntayhteistyöhön pyrkivä Satakunta-hanke tarjoavat tutkimuksen lisäksi koulutusta ja tiedottamista sekä yhteistyötä valtakunnalliseen Terveet tilat 2028 -toimintaohjelmaan.

Täydentäviä pienempiä hankkeita ovat muun muassa terveystaloudellinen tutkimus, jota rahoittaa Työsuojelurahasto, sekä eri korjausmenetelmien vaikuttavuutta selvittävä tutkimus, jota tehdään yhteistyössä useiden Satakunta-hankkeen kuntien kanssa.

Tulevaisuudennäkymiä

Mittausten sekä epidemiologisten ja kokeellisten tutkimusten ansiosta (THL, TTL, yliopistot) sisäilma-altistuminen, oireet ja sairaudet sekä vaikutusten mekanismit ymmärretään yhä paremmin. Suomessa on tehty myös uraauurtavaa mykotoksiinitutkimusta ja kehitetty uusia altistumisen mittausmenetelmiä (mikrobivasta-aineet, tulehdusvälittäjäaineet ja välitöntä solukuolemaa osoittavat markkerit). Monet uusista menetelmistä odottavat vielä viranomaishyväksyntää, koska prosessit tutkimuksesta käytäntöön ja diagnostiikkaan ovat hitaita.

Käynnissä oleva covid-19-epidemia antaa oman mausteensa myös sisäilmatutkimukseen, koska Suomessa on laajasti siirrytty etätyöhön ja koulutkin olivat suljettuna keväällä 2020. Näiden toimenpiteiden vaikutuksien tutkiminen on jatkossa erittäin mielenkiintoista. Heikentyvä kuntatalous asettaa myös haasteita kuntien omistuksessa olevan rakennuskannan kunnossapitoon ja korjauksiin.

Sisäilma-altisteiden aiheuttamien oireiden ja liitännäissairauksien, lääkehoidon tarpeen, kuntoutustarpeen ja hoidollisten toimenpiteiden yleisyyttä ja vaikutuksia työkykyyn tai työuriin ei ole vielä laajemmin selvitetty koko väestöä koskevassa otoksessa. Sote-uudistus on kesken ja hoitopolkuja vasta kokeillaan. Äärimmillään sisäilmasairaus johtaa asunnottomuuteen tai kodittomuuteen, työkyvyn ja terveyden menetykseen, useamman sairauden peräkkäiseen puhkeamiseen sekä pahimmassa tapauksessa työkyvyn pysyvään menetykseen ja syrjäytymiseen.

Pitkäaikaisseuranta puuttuu suomalaisesta sisäilmatutkimuksesta lähes täysin. Viime vuosikymmeninä on eniten kiinnitetty huomiota julkisten rakennusten, kuten koulujen, kuntoon ja niiden aiheuttamaan terveyshaittaan. Asuntoja ei ole juurikaan tutkittu 1990-luvun alkupuolen jälkeen muutoin kuin kyselyjen avulla. Pitkäaikaishaittoja voidaan selvittää muun muassa seurantatutkimusten ja kliinisten mittausten avulla.

Nykyisessä hallitusohjelmassa on edellytetty selvitettäväksi

1. korjausavustusten tarpeellisuus ja reunaehdot, investointirahan myöntämisen edellytyksenä on todettu sisäilmaongelma,
2. millaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat
3. voiko valtio tukea rakennusten sisäilmaongelmien korjaamista ja puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasta sairastuneille
4. onko tarvetta vahvistaa sisäilmaongelmaisen talon ostajan oikeusturvaa velvoittavalla lainsäädännöllä.

Kenttäklinikka

Turun yliopisto on käynnistänyt Satakunta-hankkeen jo muutama vuosi sitten, ja tutkimustyö jatkuu eduskunnan myöntämän kohdeapurahan turvin.

Klinikka-autossa on kenttäkelpoinen tutkimuslaboratorio, jolla pystytään mittaamaan

• rakennekosteudet, ilman ammoniakki, formaldehydi, lämpötila, kosteus, CO2, NO2, partikkelit PM10
• pölypunkkinäytteet
• sähkömagneettiset kentät
• mikrobinäytteet materiaaleista, pinnoilta ja ilmasta perinteisiä menetelmiä varten sekä toksisuuden mittausvalmius E. coli lux -menetelmällä ja sukkulamatomenetelmällä (Koskinen ym. 2019, Työsuojelurahaston tuella kehitetty)
• keuhkojen toimintatutkimukset: spirometria, uloshengitysilman typenoksidi, diffuusiokapasiteetti
• verinäytteet: herkkä CRP, mikrobispesifit vasta-aineet, IgG-alaluokat, IgE-vasta-aineet, kiertävät immunokompleksit, puolustussolujen jakauma ja aktivaatiotaso, Borrelia-vasta-aineet, kudosvasta-aineet, reumaimmunologia.

Henkilöstöön kuuluvat kokenut työterveyshuollon erikoislääkäri, kokenut leikkaussalisairaanhoitaja, kolme biokemistiä, joista yksi on väitellyt, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja kokenut immunologi sekä sisätautilääkäri (osa-aikainen). Lisäksi ryhmässä on osa-aikainen tiedottaja ja osa-aikainen psykoterapeutti.

TROSSI-yksikön toiminta-alueena on koko Suomi

Turun yliopiston tutkimusaineistot ovat työterveyslääkäreiden ja monien eri erikoisalojen käytössä, mutta tutkittavaa riittää myös muille oppiaineille ja laitoksille. Olemme monitieteinen ja kansainvälinen tutkijaryhmä ja avoimia muullekin yhteistyölle.

Kiitämme professori Juha Liiraa käsikirjoituksen kommentoinnista.

Kirjallisuusviitteet saatavissa kirjoittajilta.