Sukupuolen moninaisuus ja sukupuolidysforia – mitä työterveyslääkärin on hyvä tietää?

Sukupuolivähemmistöön kuuluvat kokevat syrjintää

Koska valtaosa ihmisistä samaistuu ensisijaisesti syntymäsukupuoleensa (cis-sukupuolinen), muita pidetään sukupuolivähemmistöinä ja he saattavat kokea vähemmistöstressiä. Vähemmistöstressillä tarkoitetaan ylimääräistä kuormitusta, joka johtuu syrjinnän kokemuksista tai pelosta.

Ihmiset olettavat lähtökohtaisesti, että sukupuolivähemmistöjä syrjitään. Tutkimuksen mukaan vain viidesosa työntekijöistä pitäisikin erittäin epätodennäköisenä sitä, ettei trans- ja intersukupuolisia syrjittäisi heidän työpaikallaan. Syrjintää on sekä aktiivinen toiminta että toimimatta jättäminen. Syrjintä ei myöskään yleensä ole tahallista, mutta silti henkilö kokee syrjintää. Usein tämä kokemus tulee binäärisestä sukupuolijärjestelmästä, joka yhteiskunnassamme on vallalla.

Sukupuoleen perustuva syrjintä työelämässä voi esiintyä suorassa muodossaan viiteryhmän huonona tai muihin verrattuna epäsuotuisana kohteluna työpaikalla, yhteisön ulkopuolelle sulkemisena sekä sivuuttamisena rekrytoinnissa, etuisuuksissa tai uralla etenemisen mahdollisuuksissa. Se voi ilmentyä viiteryhmän kannalta epäedullisina toimintakäytäntöinä, arviointikriteereinä, palkitsemisperusteina tai vaatimuksina, kuten myös huonosti sopivina työtiloina, asuina tai työvälineinä. Kolmantena syrjinnän muotona voi esiintyä suoranaista sukupuoliryhmään tai vähemmistöön kohdentuvaa häirintää, seksuaalista ahdistelua, vähättelyä tai vihamielisyyttä.

Sukupuolen moninaisuus työyhteisössä

Lain mukaan työnantajien tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työyhteisöissä sukupuolen, iän, etnisen ja kulttuurisen taustan monimuotoisuudesta koetaan yleensä etua henkilöstön hyvinvoinnille, koska se lisää suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. Monimuotoisuuden myönteisinä vaikutuksina organisaatiolle nähdään muun muassa erilaisten näkökulmien nouseminen esiin, tuotteiden ja käytäntöjen laajemmat kehittämismahdollisuudet sekä asiakaspalvelun paraneminen.

Selkeän miesvaltaisissa organisaatioissa näyttäisi esiintyvän enemmän työhyvinvoinnin riskejä sekä naisille että sukupuolivähemmistöille. Sukupuolittuneissa palveluammateissa asiakaskontaktit saattavat muodostaa oman haasteensa sukupuolivähemmistöön kuuluville henkilöille. Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen johtamisessa ja työpaikan kulttuurissa onkin oleellista työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Vaikka sosiaalinen ympäristö olisi hyväntahtoinen, sukupuolivähemmistöön kuuluva työntekijä joutuu sietämään epävarmuutta siitä, miten hänet sukupuolitetaan. Sukupuolinormatiivisella työpaikalla vaatii paljon rohkeutta tulla esiin sukupuoleltaan enemmistöstä eroavana, sietää mahdollisia kysymyksiä, huomiota ja hämmennystä sekä valikoida, mitä tietoja itsestään jakaa ja miten suojelee yksityisyyttään. Vaatii myös sinnikkyyttä vakiinnuttaa työyhteisön käyttöön ja viestintäjärjestelmiin uusi tai juridisesta sukupuolesta poikkeava kutsumanimi ja sukupuolenkorjausprosessin edetessä päivittää henkilötietonsa.

Sukupuolen moninaisuuden hyväksynnästä viestittävät pienet järjestelyt ja symbolit voivat tuoda turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia sukupuolivähemmistöön kuuluvalle ja muillekin erilaisuuden tai ulkopuolisuuden tunnetta kokeville työntekijöille. Tällaisia ovat esimerkiksi mahdollisuus käyttää sukupuolineutraaleja pukeutumis- ja wc-tiloja sekä mahdollisuus valita sukupuolineutraali tai oman sukupuolen ilmaisun mukainen työasu. Sukupuolineutraalien pronominien käyttö voi olla osa työpaikan kulttuuria, jossa vältetään olettamuksia ja sukupuolittamista silloin, kun se ei ole välttämätöntä.

Sukupuolen moninaisuus ja sukupuolidysforia työterveyshuollon vastaanotolla

Kohdatessasi sukupuolivähemmistöön kuuluvan potilaan huomioi, että potilas ei välttämättä tule vastaanotollesi sukupuoleen liittyvien kysymysten kanssa, jolloin niiden käsittely ei ole tarpeellista. Kohtaamisen alussa on hyvä kiinnittää huomiota asiakaslähtöisen ja turvallisen ilmapiirin luomiseen. Voit tarvittaessa kysyä, mitä nimeä hän haluaa käytettävän, ja suosia neutraaleja vastineita sukupuolittuneille ammatti- tai muille nimikkeille (esihenkilö, kumppani, sisar tai vanhempi). Kiinnitäthän myös huomiota kirjaamiseen: sukupuoleen liittyviä asioita tulisi kirjata vain, kun se on oleellista hoidon kannalta. Vältä automaattisia olettamuksia potilaan sukupuolesta, koska hänen sisäinen kokemuksensa omasta sukupuolestaan ei välttämättä ole yhtenevä ulkomuodon, kehon, nimen tai juridisen sukupuolen kanssa.

Sukupuolidysforiasta kärsivän henkilön hakeutuessa työterveyshuollon vastaanotolle selvitetään ensisijaisesti vastaanotolle tulon syynä olevaa ongelmaa mutta huomioidaan myös sukupuolidysforia kuormitustekijänä potilaan tilanteessa, mikäli potilas tuo sen esille. Tuolloin arvioidaan yleistä terveydentilaa ja voimavaroja, mahdollista ahdistus- ja mielialaoireilua sekä hoidon ja tuen tarvetta. Terveydentilan, voimavarojen ja työn vaatimusten yhteensopivuutta sekä työssä selviytymistä arvioidaan kuten muissakin työterveyshuollon vastaanottotilanteissa. Lisäksi arvioidaan mahdollisia stressiä tai ahdistusta lisääviä työperäisiä tekijöitä, joita voivat olla esimerkiksi sukupuolen kanssa ristiriidassa olevat työrooliolettamukset tai syrjintä missä tahansa eri muodossaan. Sukupuolidysforia voi aiheuttaa uravalintojen kapeutumista välttämiskäyttäytymisen kautta. Kuten muutkin pitkäaikaiset stressitekijät, Sukupuolidysforia voi altistaa masennukselle ja ahdistushäiriöille. Se saattaa myös pahentaa psykiatristen häiriöiden oireita, erityisesti sosiaalisten tilanteiden pelon oireistoa. Mikäli potilas hakeutuu saadakseen apua sukupuolidysforiaan, kannattaa varata aikaa kuulla hänen huoliaan ja toiveitaan, vaikka niihin ei välittömiä ratkaisuja yleensä löydykään. On tärkeää, että potilas ei koe itseään torjutuksi tässä tilanteessa vaan että hänelle annetaan toivoa ja ilmaistaan halu auttaa ja selvittää tilannetta hänen kanssaan. (katso kuva 1 «»1 ja viimeinen kappale).

Kehoon liittyvät asiat hoitotilanteessa

Mikäli hoitotoimenpide vaatii alastomuutta, on hyvä antaa potilaalle aikaa ja tilaa valmistautumiseen ja perustella, miksi toimenpide tehdään. Potilaalla saattaa olla käytössä tiukka urheiluliivi, sidos tai niin sanottu binderi saavuttaakseen maskuliinisen näköisen rintakehän. Sukupuolen korjaaminen ei läheskään aina tarkoita sukuelinkirurgiaa, johon esimerkiksi suurin osa transmiehistä ei hakeudu. Asiakas voi olla miehen sosiaalisessa roolissa, ja hänellä voi olla miehen nimi ja juridinen sukupuoli mutta ei penistä tai sukuelin on yksilöllinen. Mikäli kuukautiset lisäävät asiakkaan kehodysforiaa, voi tarpeen mukaan harkita lääkitystä kuukautisten estoon jo ennen sukupuolenkorjaushoitoja. Vastaavasti transnaisille voidaan määrätä kaljuuntumisen estoon suunnattua lääkitystä jo ennen transsukupuolisuuden hoitoon suunnattua feminisoivaa lääkitystä. Transnaisilla on eturauhanen, vaikka sukuelinkirurgia olisi tehty. Mikäli transmies on korjannut juridisen sukupuolensa mutta ei ole hakeutunut sukuelinkirurgiaan, on tärkeää huolehtia papa-seulonnoista joukkoseulontakutsun jäädessä tulematta.

Ohjeita sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin lähettävälle lääkärille

Sukupuoli-identiteetin selvitykseen asiakkaalla on halutessaan oikeus, mutta selvityksen oikea-aikaisuutta on hyvä asiakkaan kanssa pohtia. Sopiva lähtökohta pohdinnalle on selvittää potilaan ajankohtainen elämäntilanne sekä psyykkinen vointi sekä toimintakyky. Päätöksiä peruuttamattomista kehonkorjaushoidoista ei kannata tehdä elämänkriisin tai vakavan masennustilan aikana. Joskus asiakkaan kanssa vie aikaa saavuttaa yhteisymmärrys interventioiden kiireellisyysjärjestyksestä. Epäselvissä tilanteissa on hyvä konsultoida Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikkaa paperi- tai puhelinkonsultaatiolla.

Transsukupuolisuuden tai muunsukupuolisuuden diagnostisten kriteerien täyttymiseen ei tarvitse ottaa lähettävällä taholla kantaa. Diagnostinen tutkimus tehdään Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla, kun vakavampi psykiatrinen oireilu on saatu hallintaan. Hyvässä tasapainossa olevat psyykkiset sairaudet eivät ole este kehonkorjaushoidoille. Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla tehdään vain niin sanotun translain mukaisia tutkimuksia eikä hoitovastuuta psykiatrisista häiriöistä voida ottaa. Psykiatristen häiriöiden hoito on järjestettävä kotikunnassa normaalin hoidon porrastuksen mukaisesti.