Liuotinaineet työelämässä

Terveydelliset vaikutukset

Liuotinaineiden merkittävimmät haittavaikutukset kohdistuvat hermostoon, lähinnä keskushermostoon. Voimakkaan tapaturmaisen kerta-altistumisen oireet vaihtelevat humalaisesta olotilasta jopa tajuttomuuteen asti. Pitkäaikaisen liuotinainealtistumisen seurauksena voi kehittyä pysyvää aivotoiminnan häiriötä aiheuttava liuotinaivosairaus, joka vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun sekä työ- ja toimintakykyyn aiheuttaen ennenaikaisen eläköitymisriskin.

Kemiallisissa pesuloissa käytetyt trikloorietyleeni ja tetrakloorietyleeni ovat maksa- ja munuaistoksisia. Karsinogeenisiä ovat edellä mainittujen lisäksi styreeni ja metyleenikloridi. Jotkut liuotinaineet ovat sikiö- ja lisääntymismyrkyllisiä.

Liuotinaineet voivat aiheuttaa ärsytyskosketusihottumaa, allergista kosketusihottumaa sekä limakalvojen ja hengitysteiden ärsytysoireita. Liuotinaineiden on myös todettu lisäävän meluvamma- ja tärinätautiriskiä.

Altistumisen arviointi

Työnantajalla on lakisääteinen velvoite arvioida työstä aiheutuvia vaaratekijöitä. Työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä arvioidaan työn riski- ja kuormitustekijöiden terveydellistä merkitystä. Työterveyshuolto antaa selvityksen perusteella suosituksia ja neuvoja altistumisen vähentämiseksi sekä terveystarkastustarpeesta.

Altistumistasoa ja terveydellistä merkitystä arvioidaan liuotinaineiden koostumuksen, käyttömäärien, säilytyksen, käsittelytavan ja työtapojen perusteella. Altistumiseen vaikuttavat lisäksi työpaikan lämpötila ja ilmanvaihto sekä käytettävät suojaimet. Tilojen yleinen siisteys ja tapaturmariskit sekä samoissa työtiloissa työskentelevien altistuminen on huomioitava. Työhygieenisten mittausten ja tiettyjen liuotinaineiden kohdalla biomonitoroinnin avulla on mahdollista arvioida altistumista tarkemmin.

Altistumisen jäännösriskiä pyritään hallitsemaan lakisääteisillä terveystarkastuksilla, joista sovitaan vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa. Terveystarkastuksia suunniteltaessa työntekijöiden aiempi altistuminen liuotinaineille ja yksilölliset tekijät on otettava huomioon.

Toimenpiteet työpaikalla

Altistumisen ehkäisyssä on ensisijaisesti pyrittävä vaihtamaan käytössä oleva liuotinaine vaarattomaan tai ainakin vähemmän haitalliseen valmisteeseen. Mikäli tämä ei ole mahdollista, altistumista voidaan vähentää esimerkiksi kohdepoistoilla, työtiloja rajaamalla ja ilmanvaihtoa tehostamalla. Ihon puhdistukseen tulee käyttää siihen tarkoitettuja pesuaineita. Turvallisiin työtapoihin ja työympäristön siisteyteen on kiinnitettävä huomiota päivittäisessä työssä. Asianmukaiset suojaimet ja niiden oikea käyttö on viimeinen keino vähentää haitallista altistumista.

Toimenpiteet yksilötasolla

Lakisääteiset, työterveyshuollossa tehtävät alku- ja määräaikaistarkastukset ovat tarpeen, mikäli liuotinaineiden käyttömäärät ovat merkittävät tai työhygieenisissä mittauksissa liuotinainepitoisuus on yli 30 prosenttia haitalliseksi tunnetusta pitoisuudesta (HTP-arvo). Raskaana olevat työntekijät eivät saa altistua yli kymmenen prosentin HTP-tason ylittäville liuotinainepitoisuuksille eivätkä lainkaan syöpävaarallisille liuotinaineille.

Terveystarkastuksissa koko työuran aikainen liuotinainealtistuminen ar-vioidaan esimerkiksi Työterveyslaitoksen altistumiskyselyn avulla. Biomonitorointia voidaan käyttää, mikäli työntekijä altistuu tolueenille, styreenille, ksyleenille, etyylibentseenille, tetrakloorietyleenille tai trikloorietyleenille. Terveystarkastuksissa annetaan neuvontaa ja ohjausta liuotinaineiden haitallisista terveysvaikutuksista sekä niiden ehkäisystä muut työpaikan altisteet huomioiden.

Liuotinaivosairauden tyypilliset oireet liittyvät erityisesti lähimuistin, keskittymiskyvyn ja uuden oppimisen haasteisiin. Työntekijä on useimmiten itse tietoinen oireistaan ja osaa kysyttäessä niitä raportoida. Määräaikaistarkastuksissa onkin suositeltavaa käyttää Euroquest-kyselyä, joka tunnistaa hyvin liuotinaivosairauden kognitiiviset oireet. Jos kyselyn muistia ja keskittymiskykyä mittaavissa kysymyksissä (kysymykset 38–47) on "usein" tai "hyvin usein" vastauksia vähintään kolme (katkaisuraja), liuotinaineille altistumista koko työuran aikana tulee selvittää. Mikäli altistuminen on merkittävä ja katkaisuraja ylittyy, työntekijä tulee lähettää ammattitautitutkimuksiin alueelliselle työlääketieteen poliklinikalle tai Helsingin Työterveyslaitokselle. Liuotinaivosairausepäilyn herätessä työntekijä tulee jatkossa suojata liuotinaineille altistumiselta, jolloin sairauden eteneminen pysähtyy.

Yksinyrittäjät eivät useinkaan ole työterveyshuollon piirissä. Perusterveydenhuollon rooli korostuu heidän kohdallaan liuotinaineiden aiheuttamien terveyshaittojen tunnistamisessa. Mikäli ammatti- tai työnimike antaa aiheen epäillä liuotinainealtistumista ja työntekijällä on keskushermosto-oireita, ammattitaudin mahdollisuus on pidettävä mielessä.

Yhteenveto

Suomessa on edelleen työtehtäviä, joissa altistutaan liuotinaineille haitallisesti. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli terveysvaikutusten arvioinnissa sekä terveyshaittojen ennaltaehkäisyssä. Toimiva ja säännöllinen yritysyhteistyö auttaa työterveyshuoltoa onnistumaan tässä tehtävässä.

Merkittävin seuraus pitkäaikaisesta liuotinainealtistumisesta on liuotinaivo-sairaus, jonka mahdollisimman varhainen tunnistaminen oireiden ja altistumisen perusteella on erityisen tärkeää sairauden etenemisen pysäyttämiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Mikäli terveystarkastuksessa tai sairausvastaanottokäynnillä herää epäily liuotinaivosairaudesta, työntekijä tulee lähettää jatkotutkimuksiin.