Työterveyslääkärin osaaminen: Uusi opetussuunnitelma täsmentää erikoislääkärikoulutuksen tavoitteita
Erikoislääkärikoulutuksen uusi opetussuunnitelma (OPS) uudistaa tavoitteita, rakenteita ja koulutusjaksojen kestoja 1.8.2020 alkaen. Tavoitteilla voimme esitellä laajemmallekin yleisölle, millaista osaamista lupaamme palvelujärjestelmän ja työpaikkojen tueksi sekä erikoisalojen yhteistyöhön.
Erikoislääkärikoulutuksen uudistus etenee. Kaikkia erikoisaloja koskevan uudistuksen tarkoituksena on kehittää sekä määrällistä kytkentää palvelujärjestelmän tarpeisiin että koulutuksen laatua. Sisällöllisen kehittämisen tavoitteena on siirtyä opintojen aikaperustaisuudesta osaamisperustaisuuteen. Erikoislääkärikoulutus on ammatillista täydennyskoulutusta, joka toteutuu palvelujärjestelmässä työskennellen. Koulutuksen uudistusta ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja sisällöllinen vastuu on yliopistoilla.
Uusi asetus erikoislääkärikoulutuksesta (STM 55/2020) tuli voimaan 1.2.2020. Koulutuksen yleiset tavoitteet säilyivät laajoina. Ne liittyvät tieteelliseen tietoon ja tiedonhankintaan, palvelujärjestelmässä toimimiseen, jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen sekä oman erikoisalan ja työyhteisön kehittämiseen, kokonaisuuksien hallintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Uudeksi tavoitteeksi lisättiin valmiudet oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössä. Yksityiskohtien säätely keveni. Esimerkiksi asetus ei enää edellytä kuulustelua vaan "erikoislääkäriltä vaadittavan osaamisen osoittamista yliopistojen yhdessä ja yhtenäisesti määrittelemällä tavalla".
Yksi yhteinen OPS kaikilla erikoisaloilla
Yliopistoissa laadittiin uuden asetuksen perustalle yksi yhteinen opetussuunnitelma (OPS) kaikille lääketieteen erikoisaloille. Se on voimassa 1.8.2020 alkaen. Rakenteet ja termit muuttuivat. Uusi OPS sisältää yleiset koulutusvaatimukset ja erikoisalakohtaiset opetussuunnitelmat. Enää ei puhuta palveluista, vaan koulutusjaksoista. Runko- ja eriytyvän koulutuksen sijaan jatkossa suoritetaan terveyskeskuskoulutusjakso ja käytännön koulutus. Toimipaikkakoulutusta vaaditaan kaikilla koulutusjaksoilla. Lisäksi suoritetaan teoriakoulutus ja johtamisopinnot. Uusi OPS 2020 on voimassa toistaiseksi. Sitä täydentää vuosittain päivitettävä Osaamisen arviointi -dokumentti, joka kuvaa erikoisalakohtaiset arvioinnin käytännöt, kuten esimerkiksi lokikirjan hyödyntämisen. Erillinen Kuulusteluvaatimukset-dokumentti listaa tenttikirjallisuuden niillä erikoisaloilla, jotka jatkavat valtakunnallisia kuulusteluja. Lisäksi Valintaperusteet-dokumentti täsmentää koejaksoon liittyviä ohjeita. Kaikki dokumentit löytyvät yliopistojen sivuilta erikoislääkärikoulutus-hakusanalla. Linkit löytyvät myös työterveyshuollon virtuaaliyliopiston sivuilta (www.tthvyo.fi). Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa olemme valtakunnallisesti edelläkävijöitä, sillä meillä on ollut yhteinen OPS jo parinkymmenen vuoden ajan. Tällä OPS:n päivityskierroksella yhtenäistimme termit ja käytännöt vastaamaan kaikkien alojen yhteisiä ohjeita siltä osin kuin on mahdollista. Kirkastimme kokonaistavoitteet ja jaksokohtaiset tavoitteet, muokkasimme jaksojen kestoja ja sisältöjä sekä sanoitimme joidenkin hyvien erilliskäytäntöjen jatkamisen. Näihin kuuluvat esimerkiksi kouluttajalääkärien antama henkilökohtainen ohjaus muiden rakenteiden lisäksi, starttiseminaarit ja erikoistumissuunnitelma-kurssi sekä työterveyshuollon virtuaaliyliopiston rooli.
Työterveyshuollon alakohtainen OPS: kolmenlaiset osaamistavoitteet
Työterveyshuollon erikoislääkärin osaamistavoitteet kuvaavat, miksi ja mitä koulutuksen aikana tulee oppia. Tavoitteet on jaoteltu kolmella tasolla: erikoisalan tehtävien mukaisesti, käytännön toimintoina ja yksilöllisinä osaamisina.
On tärkeää sisäistää erikoisalan tehtävät terveydenhuollon työnjaossa. Tehtäviämme ovat 1. työn ja terveyden yhteyksien ymmärtäminen ja yhteensovittaminen sekä 2. työkyvyn arviointi ja tukeminen ja 3. työelämän ja työurien tukeminen työterveysyhteistyössä. Tehtävien ja tavoitteiden kokonaisuus edellyttää muista erikoisaloista poikkeavaa asiakkuusajattelua.
Käytännön toimintoina koulutuksen aikana opitaan työterveyshuollon erikoislääkärin ammatilliset toiminnot: toimintasuunnitelmat, työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, muu yhteistyö sekä työterveyspainotteinen sairaanhoito. Näihin liittyviä osaamisia täsmennämme jatkossa vielä EPA-muodossa (Entrustable Professional Activities).
Tehtävistä ja toiminnoista suoriutumiseksi tarvitaan erikoisalakohtaisia tietoja, taitoja ja ajattelutapoja. Näistä kertyy yksilöllisiä osaamistavoitteita, jotka kattavat yleisiä asiantuntijataitoja, erikoisalan tavoitteiden sisäistämistä, eettis-juridisten periaatteiden hallintaa sekä erinäisten tietojen ja taitojen osaamisia monitieteisyyteen ja moniammatillisuuteen pohjautuvalla alallamme.
Uudet aikamääreet
OPS kuvaa, miten koulutus toteutuu käytännössä. Erikoislääkärikoulutus on tavoitteellista työssä oppimista, jota tuetaan toimipaikkakoulutusten, teoriakoulutusten sekä lokikirjaan perustuvan ohjauksen ja arvioinnin tuella. Aikamääreitäkin edelleen on. Uudessa OPS:ssa kaikkien koulutusohjelmien vähimmäispituus ohjattuna opiskeluna on viisi vuotta. Työterveyshuollon monipaikkainen erikoislääkärikoulutus kestää käytännössä kuusi vuotta (taulukko 1 «»1).

Käytännön koulutus koostuu jaksoista työterveyshuollon koulutuspaikassa (koejakso 6 kk ja työterveyshuoltojakso 24 kk), työkyvyn arviointia ja kuntoutusta toteuttavassa koulutuspaikassa (6 kk), soveltuvilla kliinisillä erikoisaloilla (9 kk) sekä Työterveyslaitoksessa (6 kk). Täydentävä käytännön koulutus (0–12 kk) suoritetaan työterveyshuollossa tai muussa tavoitteisiin sopivassa lääkärin tehtävässä tai tutkimustyössä. Terveyskeskuskoulutusjakso kestää vähintään yhdeksän kuukautta.
Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen koulutuspaikkasopimuksiin perustuvilla työterveyshuoltojaksolla (24 kk) ja työkyvyn arviointi- ja kuntoutusjaksolla (6 kk) erikoistuja saa henkilökohtaista ohjausta kaksi tuntia viikossa lokikirjan mukaisesti. Kaikkiin koulutusjaksoihin sisältyy toimipaikkakoulutusta 2–5 tuntia viikossa. Lisäksi suoritetaan teoriaopintoja 200 tuntia, joista 60 tuntia tulee olla työterveyshuollon virtuaaliyliopistosta sekä johtamisopinnoista (10 op). Lopuksi suoritetaan valtakunnallinen kuulustelu (taulukko 2 «»2).

Mikä muuttui?
Uutta on vuoden 2019 valintamenettelyuudistuksessa käyttöön otetun koejakson (6 kk) suorittaminen työterveyshuoltojakson (24 kk) lisäksi, ei siihen sisältyen. Näin noudatamme pääosin kaikkien alojen yhteistä mallia. Sitä täydentäen työterveyshuollon oppialalla tuemme koejaksoja lokikirjan, starttiseminaarien ja Työterveyshuollon erikoistumissuunnitelma -verkkokurssin keinoin. Muutoksen myötä ohjauksen säätely jää koejaksolla selvästi kevyemmäksi kuin 24 kuukauden työterveyshuoltojaksolla, jolloin vasta edellytetään henkilökohtaista (2 t/vko) ohjausta. Muutos on kompromissi ja painottaa paikallisen perehdytyksen ja toimipaikkakoulutuksen (2–5 t/vko) merkitystä koejaksolla. Alku-, väli- ja loppukeskusteluissa käytämme yleismallin lomakkeita.
Uutta on myös kliinisillä aloilla suoritettavan koulutuksen lyheneminen 9 kk pituiseksi. Sitä vaaditaan vähintään kahdelta soveltuvalta erikoisalalta (fysiatria, psykiatria, keuhkosairaudet, sisätaudit, ihotaudit, neurologia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä kirurgia), kummaltakin vähintään kolme kuukautta. Mahdollisilta muilta erikoisaloilta lyhin hyväksyttävä jakso on yksi kuukausi.
Sisällöllisiä täsmennyksiä on tehty useita. Esimerkiksi on tarkennettu ohjeistusta työkyvyn arviointi- ja kuntoutusjakson suorittamisesta erillisinä projekteina työterveyshuollossa.
Lokikirja 2020–2021
Koulutuksen yksityiskohtia ohjataan ja toteutuminen osoitetaan lokikirjalla. Siinä on edelleen kolme osaa: A-osa sisältää palautettavan oppimispäiväkirjan ja suoritteiden dokumentoinnin sekä uutuutena oman osion myös koejaksolle. Työterveyshuoltojakson suoritevaatimuksia on hiukan muokattu, ja oppimispäiväkirjamaisuutta on lisätty, etenkin työkyvyn arviointi- ja kuntoutusjaksolla. Uudistettu B-osa on nyt "Erikoistujan opas", jonka sisältämiä käytännön opiskeluvinkkejä myös kouluttajalääkärit voivat hyödyntää. C-osan liitteissä kuvataan kuulusteluvaatimukset, EPA-pohja, matriisi yksilöllisten osaamisten arviointiin sekä virtuaaliyliopisto.
Mitä seuraavaksi?
Osaamisperustaisuuden kehittäminen edellyttää, että seuraavaksi kirkastamme laajoihin osaamistavoitteisiin sisältyviä välitavoitteita. Välitavoitteiden avulla erikoistujat ja kouluttajat voivat nauttia edistymisistä ja kohdentaa seuraavia oppimistekoja. Tavoitteita tarkentavaa EPA-työskentelyä jatkamme nyt viiden yliopiston, koulutuspaikkaverkoston ja sidosryhmien yhteistyönä. Valmiit kuvaukset julkaistaan virtuaaliyliopiston sivuilla.
Yhteistyö kouluttajalääkäreiden kanssa jatkuu tiiviinä, ja kouluttajakoulutusta kehitetään uusia toimintatapoja tukevaksi. Työterveyshuollon erikoisala on myös päässyt mukaan erikoislääkärikoulutuksen sähköisen seurantajärjestelmän (ELSA) kehittämiseen. Haasteita riittää, kun yhteisiä välineitä kehitetään 50 erilaisen lääketieteen erikoisalan ja viiden hammaslääketieteen erikoisalan tarpeisiin. Tiedotamme tuloksista työn edetessä.
Työterveyshuollon erikoisala elää ja hengittää ajassa sekä kansallisissa että kansainvälisissä verkostoissa. Vuonna 2014 toteutetun ulkoisen arvioinnin mukaan työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus edustaa kehittynyttä toimintamallia ja sillä on annettavaa maamme erikoislääkärikoulutusta uudistettaessa. Haluamme jatkaa kehityksen kärjessä ja tuottaa laadukasta työelämää palvelevaa erikoislääkärikoulutusta uuden OPS:n, yhteisen virtuaaliyliopiston ja yliopistojen tiiviin valtakunnallisen yhteistyön turvin. Erityisesti haluamme kiittää erikoistujia, kouluttajalääkäreitä ja sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä. Uuden OPS:n mukaan aloittaville erikoistujille lämpimästi tervetuloa verkostoon!
Työterveyshuollon professori (ma)
Oulun yliopisto
STM erikoislääkärikoulutuksen koordinaatiojaoston pysyvä asiantuntija
Kari Reijula
Työterveyden professori, varadekaani
Helsingin yliopisto
Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja
Juha Liira
Työterveyshuollon professori (ma)
Turun yliopisto
Tuula Oksanen
Työterveyden professori
Itä-Suomen yliopisto
Riitta Sauni
Työterveyshuollon ja työlääketieteen professori
Tampereen yliopisto
