Kauppatavarana terveys – selviydy terveysväitteiden viidakossa

Juhani Knuuti tietää, miten lukijan mielenkiinto herätetään. Hän aloittaa kirjansa "Kauppatavarana terveys – Selviydy terveyväitteiden viidakossa" tarinalla miehestä,

joka hakeutuu sairaalan päivystyspoliklinikalle otettuaan kerralla 29 masennuslääkepilleriä. Mies ehtii kertoa, että hän osallistuu lääkeainetutkimukseen ja sitten hän pyörtyy. Sairaalassa miehen verenpaine todetaan alhaiseksi (80/40mmHg) ja syke nopeaksi (110/min). Lisäksi mies tärisee ja hänen hengityksensä on kiihtynyttä, eikä tilanne korjaannu oleellisesti, vaikka hänelle annetaan suonensisäisesti kuusi litraa nesteitä neljän tunnin aikana. Kun lääketutkimuksen koodaus saadaan purettua, todettaan, että mies kuuluu plaseboryhmään. Kun tämä kerrottaan hänelle, verenpaine (126/80mmHg) ja syke (80/min) normalisoituvat 15 minuutissa ja mies on virkeä ja voi hyvin. Kyseessä on häkellyttävä tositarina (se on julkaistu vuonna 2007 General Hospital Psychiatry -lehdessä), ja se herättää lääkärinkin uteliaisuuden. Ja kun tarinalle tarjotaan uskottava selitys (kyseessä on esimerkki nosebo-efektistä), tulee fiilis, että tähän kirjaan haluaa perehtyä tarkemmin – tai niin kävi ainakin allekirjoittaneelle.

Juhani Knuuti on turkulainen professori ja kollega, joka on tunnettu ja tunnustettu mielipidevaikuttaja ja tutkitun tiedon puolestapuhuja. Viime viiden vuoden aikana hän on analysoinut blogikirjoituksissaan lukuisten julkisuudessa esitettyjen terveysväittämien todenperäisyyttä. Nyt julkaistussa kirjassaan hän arvioi 71 eri terveysteemaa ja hoitoa sekä niihin liittyviä satoja erilaisia terveysväittämiä tutkitun tiedon valossa. Terveysväittämät Knuuti on poiminut blogiensa kommenttipalstalta ja aihetta käsitteleviltä verkkosivuilta.

Väittämät on kirjassa jaoteltu viiteen eri kategoriaan sen mukaan, onko kyse väestön sairastavuuteen tai kuolleisuuteen liittyvistä väitteistä vai ympäristön vaarallisuuteen tai sairauksien ehkäisyyn, diagnostiikkaan tai hoitoon liittyvistä väitteistä. Yksittäiset terveysväittämät puolestaan on esitetty neutraalissa kysymysmuodossa: "Voiko ihminen olla herkkä sähkökentille?" tai "Ovatko manuaaliset terapiat tehokkaita selkä- ja niskavaivoihin?" Vastaus on sivun parin mittainen yleistajuinen esitys aiheeseen liittyvästä tutkimustiedosta ja yhteenveto siitä, millaisia johtopäätöksiä käytettävissä olevan tutkimustiedon perusteella voidaan tehdä. Juupas–eipäs-väittelyyn yksittäisten julkisuudessa esitettyjen terveysväittämien kanssa Knuuti ei sorru vaan kertoo faktat ja lähdeluettelossa myös ne artikkelit (568 kappaletta), joista nuo faktat ovat löydettävissä. Meistä lääkäreistä niille, jotka joudumme kohtaamaan noita julkisuudessa esitettyjä terveysväittämiä, Knuutin kirja tarjoaa taustatietoa, josta saattaa olla apua arkityössä.

Tänä päivänä tutkimustieto lisääntyy hurjaa vauhtia. Esimerkiksi PubMed -haussa Covid19-hakusanalla löytyy (24.8.2020) 41 414 julkaisua, joka on käsittämättömän suuri määrä, kun sen suhteuttaa siihen, että koko covid-19- pandemia ja siihen liittyvä tutkimus alkoivat runsas puoli vuotta sitten. Tässä tietotulvassa korostuu meidän lääkäreiden kyky etsiä oikeaa tietoa ja arvioida löytämäämme tietoa kriittisesti, ja siihen Knuutin kirja tarjoaa arvokasta apua. Alussa mainitun nosebo-efektin lisäksi siinä kuvataan muun muassa lukuisia muita ilmiöitä ja harhoja, kuten vahvistusharha, motivoitu päättely, kirsikanpoiminta, Dunning–Kruger-ilmiö (kuva «»1) ja valikoitumisharha, jotka vaikuttavat siihen, miten me ihmiset tulkitsemme kokemuksiamme ja tutkittua tietoa. Ja me "tavalliset" ihmiset emme ole ainoita, jotka noihin harhoihin sortuvat. Niihin sortuvat myös tukijat. Nuo Knuutin kuvaamat ilmiöt ja harhat on hyvä tuntea, jotta niitä osaa (tutkijana) välttää ja hoksaa kiinnittää niihin huomiota, kun tutkimusraportteja lukee. Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin tueksi Knuutin kirjasta löytyy myös lyhyitä yleistajuisia tietoiskuja erilaisista epidemiologisista käsitteistä ja ilmiöistä, kuten meta-analyysistä, syy-seuraussuhteesta ja NNT -luvusta.

Knuuti pohtii kirjassaan myös sitä, miksi erikoiset terveysväitteet ovat niin suosittuja. Yksi syy, jonka hän mainitsee, on kompromissiharha. Kyseessä ei ole epidemiologinen harha vaan ajatusvirhe, jossa kahden väitteen painoarvoa pidetään samana silloinkin, kun toisen väitteen taustalla on massiivinen tutkimusnäyttö ja toinen perustuu joidenkin "kokemusasiantuntijoiden" henkilökohtaiseen tuntemukseen terveydentilan paranemisesta tai heikkenemisestä. Toinen asia, jonka Knuuti tässä yhteydessä mainitsee, on se, että terveysväittämät tuottavat kannattavaa liiketoimintaa. Joidenkin arvioiden mukaan lääketieteen ulkopuolisten terveystuotteiden ja palveluiden ympärillä liikkuu maailmalla paljon rahaa, jopa 200-300 miljardia euroa vuodessa! Ei ihme, että innokkaita kokemusasiantuntijoita löytyy joka lähtöön.

Kirjansa tavoitteeksi Juhani Knuuti on asettanut, että "lukija kokee ymmärtävänsä hieman paremmin terveysväitteiden luotettavuutta, terveystiedon käsittelyn ilmiöitä, motiiveja, harhoja, keskustelun haasteita sekä terveysviestinnän ilmiöitä". Nämä tavoitteet Knuuti kirjassaan – minun mielestäni – saavuttaa. Kirjaa voi suositella työterveyslääkärin lukulistalle.

Kirjallisuutta

1. Knuuti Juhani Kauppatavarana terveys. Selviydy terveysväitteiden viidakossa. Minerva kustannus Oy. Helsinki. 2020.
2. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/10626367/
3. http://www.tervettaskeptisyytta.net/niin-tietamaton-etta-luulee-tietavansa/