Yllättävää synergiaa

Halusin hetken työntää pääni pensaaseen, kun uutena tarmoa uhkuvana päätoimittajana sain eteeni tähän lehteen valitun teeman: ilmastonmuutos ja työterveys. Liian suurta! Toimitus suunnittelee kerralla kaikki seuraavan vuoden teemat, joten tämäkin oli päätetty jo vuosi sitten. Kuten nyt viimeistä lehteään ahkeroinut toimittajamme Jarmo Heikkinen lempeästi teemasta totesi, kyseessä on ehkä tämän vuosisadan tärkein asia maailmassa.

Miten maailma onkaan muuttunut sitten syksyn 2019! Korona on mullistanut käytöstapamme ja ajattelumme. Yhtäkkiä vältettävien listalla ovatkin pitkän iän salaisuus eli kulttuurin harrastaminen, palautumisen perusta eli yhdessäolo rakkaiden kanssa sekä kropan ja pään peruskunnosta huolta pitävä ryhmäliikunta!

Onko ilmastonmuutoksesta puhuminen jäänyt koronan jalkoihin? Mielestäni ei, vaan tilanne tarjoaakin uudenlaisia synergiaetuja. Koronatoimet ovat pakottaneet ihmisiä toimimaan tavoilla, jotka ovat ilmastonkin kannalta hyödyllisiä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mukaan koronakriisi ja siihen liittyvät elvytystoimet voivat edistää ilmastotavoitteita ja kääntää talouden rakenteita kestävämmiksi. Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen liiallinen käyttö ovat kestävän kehityksen haasteita. Elvytystä kannustetaan toimiin, jotka torjuvat näitä samanaikaisesti. Kestävämpiä toimintatapoja, kuten etätyötä ja lähiluonnossa liikkumista tuetaan. Tarpeemme inhimilliseen vuorovaikutukseen ja luonnonyh-teyteen eivät vähene. Solidaarisuus, auttaminen ja hoiva ovat ominaisuuksia, jotka tekevät ihmisestä ihmisen, viestii tulevaisuusvaliokunta.

Resilienssi tarkoittaa yhteisöjen kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata häiriöitä ja kriisejä sekä palautua niistä. Sitä on kulunut vuosi 2020 työterveyshuolloissakin vaatinut. Resilienssiä ei vahvisteta menneisyyteen nojaamalla vaan rakentamalla kestävämpää tulevaisuutta, pohditaan Sitran Koronan vaikutukset -kirjoitussarjassa. Useat yritykset ovat siirtyneet kotitoimistoihin, ja etävuorovaikutusta opetellaan työterveydessäkin. Mutta onko pysyvä etätyö lopulta sitä, mitä ihmiset työelämältä haluavat, vai tulemmeko vielä näkemään vastaliikkeenä paluun kasvokkain? Työterveyshuollon vastaanotolla ihmettelen, mitä kaikkea jää huomaamatta, kun vuorovaikutus tapahtuu maskit päässä.

Pandemian myötä ne, joiden toimeentulo on säilynyt, ovat voineet arvioida elämäänsä ja tarpeitaan uudestaan ja iloita vaikka siitä, että ruokahävikki ja autolla ajelu työn ja kodin välillä ovat vähentyneet. Moni on voinut kokea tyytyväisyyttä annettuaan henkilökohtaisen panoksen ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Sitrakin korostaa toivoa luovia tekijöitä: pandemia tuo myös mahdollisuuden positiivisille muutoksille ihmisten elämässä.

Kiitos väistyvän päätoimittaja Miisa Visakorven avuliaan perehdytyksen, rautaisen toimituskunnan lämpimän vastaanoton ja lehden artikkelien kirjoittajien asiaosaamisen, minä pääsin kuin pääsinkin teemaan käsiksi ja sain tarmoni kanavoitua itse asiaan! Tässä numerossa Jarmo Heikkinen tuo ilmastonmuutoksen asiaa lähelle työterveyslääkäriä. Toni Kivimäki ja Marjaliisa Seppälä kertovat vuoden takaisesta pneumokokkiepidemiasta telakalla, kun epidemia-sanaa vielä käytettiin ilman korona-etuliitettä. Kiitos Jarmolle komeasta toimittajan urasta! Riitta Sauni aloittaa uutena toimittajana. Hyvää jatkoa oivallisesti lehteä päätoimittaneelle Miisalle!

Kirjallisuutta

1. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2020. Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. 19.11.2020. https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/julkaisut/Sivut/Koronapandemian%20hyvat%20ja%20huonot%-20seuraukset.aspx
2. Sitra. Korona paljasti yhteiskunnan haavoittuvuuden. 19.11.2020. https://www.sitra.fi/artikkelit/korona-paljasti-yhteiskunnan-haavoittuvuuden/
3. Sitra. Ihmiskunta samassa veneessä – vai olemmeko sittenkään. 19.11.2020. https://www.sitra.fi/artikkelit/ihmiskunta-samassa-veneessa-vai-olemmeko-sittenkaan/