Ilmastonmuutos ja terveys: maailma, Suomi ja työterveyshuolto

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset ja maailma

Artikkelin lähteissä kuvatut skenaariot ovat lähes raamatullisia. Niissä toistuvat ja korostuvat erityisesti köyhimpiin maihin iskevät vaikutukset: tulvat, meriveden nousu ja toisaalta kuivuus, ruoka- ja vesiongelmat, lisääntyvä (lasten) aliravitsemus, nousevat ruoan hinnat, tulojen menetykset, huonontuvat elämänmahdollisuudet, sanitaation heikkeneminen, lisääntyvät pienhiukkaset ja muut saasteet, taloudellisen ja yhteiskunnallisen levottomuuden lisääntyminen, äärimmäisen köyhyyden moninkertaistuminen. Nälänhätä ja luonnonkatastrofit aiheuttavat suuriakin muutto- ja pakolaisaaltoja, ja usein slummiutuvien tilapäisasutusten epähygieenisissä oloissa leviävät monet tarttuvat taudit, kuten ripulitaudit, influenssa, tuhkarokko ja tuberkuloosi, kolera, kelta- ja dengue-kuume. (3, 4.) Malariakin leviää Etelä-Eurooppaan ja tauti on paha: se tappaa nykyisin noin miljoona lasta vuodessa (3.), ilmansaasteet noin seitsemän miljoonaa ihmistä (4). Suomessakin malariaa on esiintynyt jo vuosisatoja (katso Kuronen tässä lehdessä).

Ilmastonmuutos uhkaa siis terveyden aivan peruselementtejä: raitista ilmaa, turvallista juomavettä, riittävää ravitsemusta, turvaa ja suojaa sekä toimeentuloa. (4.)

Hallitusten välisen ilmastopaneelin eli IPCC:n raportti (2) kuvaakin ilmastonmuutoksen vastaisia toimia kestävän kehityksen, köyhyyden poistamisen ja epätasa-arvoisuuden vähentämisen näkökulmista. Tätä tavoiteltiin myös Pariisin ilmastosopimuksella: sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen säästäisi jopa miljoona ihmishenkeä vuodessa pelkästään ilmansaasteiden vähenemisen vuoksi. (4.)

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset voidaan luokitella pääotsakkeiden mielenterveys, aliravitsemus, onnettomuudet, respiratoriset sairaudet, allergiat, kardiovaskulaariset sairaudet, myrkytykset, vesivälitteiset sairaudet ja lämpöhalvaukset alle. (4.)

Vaikutuksista työterveyteen ja työterveyshuoltojen toimintaan

Monet työntekijät saavat ilmastonmuutoksen myötä työkyky- ja terveyshaittoja. Osa väestöstä myös hyötyy: nykyisin kylmyys aiheuttaa 2 000–3 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain – tämän luvun voi odottaa laskevan. (3.)

Synkkenevien talvien mielenterveysvaikutukset

Masennus on yksittäisenä sairautena merkittävin työkykymme rapauttaja. Tulevaisuudessa pimeän aika, pilvisyys ja sateet lisääntyvät ja lumipeitteinen aika lyhenee. Tämä voi alentaa mielialaa ja olla yhteydessä vakavaankin depres-sioon. Kaamosmasennuksesta kärsii yksi sadasta suomalaisesta ja joka kymmenes oireilee. Kaamosaika myös lisää itsemurhien riskiä. (3.)

Työterveyshuolto: masennuksen ehkäisyn ja hoidon on oltava iso prioriteetti! Depression Käypä hoito -suositus (2020) on hallittava hyvin, samoin työkyvyn tuen erilaiset muodot ja mahdollisuudet. Kliinikon on oltava aktiivinen, erityisesti masentuneiden nuorten kanssa. Hyvän työelämän tukeminen on osa masennustakin ehkäisevää toimintaa. Vaikuttavien lyhytterapioiden saatavuuteen ja käyttöön on panostettava. Entä voisivatko kirkasvalolamput ehkäistä masennusoireita paitsi yksilöillä ja työpaikoilla myös väestötasolla? Voisivatko etätyöläiset ulkoilla lyhyesti päivänvalossa kesken työpäivän?

Helteen terveyshaitat

Hyvin korkeiden ja alhaisten lämpötilojen on osoitettu lisäävän sydän- ja verisuoni- sekä hengitystie- ja hermostosairaiden kuolemanriskiä. Esimerkiksi vuonna 2010 lämpöaalto aiheutti noin 300 ylimääräistä kuolemantapausta, pääosin vanhusväestössä. Sairauksien ohella monet lääkkeet heikentävät kuumuuden sietokykyä. (3, 4.)

Ilmastoimattomat tilat alentavat sisätyöntekijöiden jaksamista ja keskittymiskykyä helteellä (3). Ulkotöissä fyysinen aktiivisuus ja suojatyövaatetus lisäävät helteellä väsähtämisiä, auringonpistoksia, dehydraatiotilanteita ja lämpöhalvauksia. Kuumatöissä tauotusten, nesteytyksen ja työnjärjestelyjen merkitykset korostuvat.

Työterveyshuoltojen on hyvä kiinnittää huomiota kylmä- ja kuumatöihin osallistuvien terveystarkastuksiin sekä tehostaa neuvontaa.

Liukastumistapaturmat

Liukkaat kelit yleistyvät. Jo nykyisin joka talvi kymmenet tuhannet suomalaiset hakeutuvat liukastumisista johtuvien mustelmien, venähdysten ja murtumien vuoksi lääkäriin. Tämä voi ruuhkauttaa päivystyksiä. Suurimmat taloushaitat aiheutuvat työntekijöiden sairauspoissaoloista. (4.)

Työterveyshuollon on hyvä kiinnittää lisää huomiota liukastumistapaturmien torjuntaan paitsi työpaikkaselvityksissä, myös turvallisuuskampanjoissa ja TANOssa.

Rakennusten kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat

Ilmastonmuutos voi lisätä rakennusten kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia sekä niihin liittyvää hengitystieoireilua ja astmariskiä. Rakennusten kosteus- ja homevauriot aiheuttavat tälläkin hetkellä jopa satojen miljoonien eurojen kustannuksia oireilusta, sairauksista ja niiden tutkimisesta, työkyvyn menettämisestä sekä työtehon laskusta. (4.)

Työterveyshuolto: Myös sisäilmaongelmien selvittely ja tutkiminen sekä oireilevien ja sairastuneiden hoidon tulee perustua tutkimusnäyttöön. Parasta tutkimusnäyttöä edustavat Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas -Käypä hoito -suositus (2017) sekä Työterveyslaitoksen Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen (2017) ja sen Turvallinen työympäristö -sivusto.

Vesiepidemiat

Vesiepidemioiden vuoksi Suomessa sairastuu yleensä muutamia satoja ihmisiä vuosittain. Epidemiat johtuvat usein juomaveden ulosteperäisestä saastumisesta, useimmin noroviruksilla tai kampylobakteereilla. Lisääntyvä sateisuus, rankkasateet, tulvat ja lämpö heikentävät vesistöjen mikrobiologista laatua ja voivat lisätä vesivälitteisiä epidemioita. (4.)

Työterveyshuolto: vesiepidemiat koskevat myös työssä käyviä. On hyvä osata epidemiaselvittelyt, suolistoinfektioiden vaikutukset työkykyyn ja työ- poissaolon pituuden määrittäminen erityisammateissa, kuten lastenhoidossa ja elintarviketyössä.

Vektorivälitteiset infektiot

Puutiaisten esiintymisalue laajenee, riskit Lymen borrelioosiin ja puutiaisaivotulehdukseen kasvavat. Myös myyräkuume, jänisrutto ja jopa rabies yleistynevät. Tautiriskit myös muuttuvat: esimerkiksi muuttolinnut voivat levittää eri lintuinfluenssatyyppejä. (4.)

Työterveyshuolto seuraa tartuntoja ja sairastumisia asiakaspiirissään. Riskiammateissa ja -alueilla rokotuksista ja TANOsta tulee huolehtia, samoin sairastuneiden ammattitauti-ilmoituksista.

Muita terveysriskejä

Monien kasvilajien siitepölykausi pitenee ja aikaistuu. Allergisoivista vieraslajikkeista merkittävimpiä ovat jättiputki ja marunatuoksukki. (4.) Ulkotyöntekijät oireilevat.

Jäätiköiden sulamisen myötä Pohjois-Suomeen voi kulkeutua elohopeaa ja pysyviä orgaanisia yhdisteitä (4). Maankäyttöön perustuvissa ammateissa altisteet on todennettava, terveysvaikutukset arvioitava ja tarvittavista suojautumisista huolehdittava.

Elintarvikeperäisistä epidemioista suurin osa aiheutuu salmonella-, listeria- tai kampylobakteeri-infektioista. Erityisesti salmonellan odotetaan yleistyvän. (4.) Kylmäketjun toimivuudesta on siis pidettävä huolta. Työpaikkaruokailut ovat joukkoruokailuja tartunnat ovat mahdollisia epidemioiksi asti.

Myrskyistä voi aiheutua henkilövahinkoja puiden kaatumisen ja onnettomuuksien vuoksi. Esimerkiksi heinä-elokuun 2010 rajuilmoissa kuoli yksi ja useita kymmeniä loukkaantui. Myrskyt lisäävät myös liikenneonnettomuuksia. Tapaturmien tutkimus- ja hoito-osaamista on myös työterveyshuolloissa syytä ylläpitää ja kehittää.

Kasvanut altistus UV-säteilylle on lisännyt väestön sairastumista ihosyöpiin ja silmäsairauksiin (3). Tämä on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi ulkotyöntekijöiden terveystarkastuksissa ja neuvonnassa.

Maanpintaotsoni ja liikenteen pienhiukkaset heikentävät vakavasti ilmanlaatua. Samaan suuntaan vaikuttavat Suomen ja sen lähialueiden yleistyvät metsä- ja maastopalot. Haittaa tulee sekä astmaatikoille että ulkotyöntekijöille. (3.)

Yksikön varautuminen ja työterveysyhteistyö

Muuttuva tautikirjo vaikuttaa siis työterveyshuoltojen toimintaan, mutta myrskyt ja muut sään ääri-ilmiöt ovat riski myös infrastruktuurille, kuten sähköntuotannolle ja -jakelulle (4). Työterveyshuolloillakin on syytä olla oman toiminnan jatkumisen turvaavat varasuunnitelmat ja -järjestelmät ajan tasalla.

Asiakasyritysten kanssa on pohdittava yrityskohtaisesti ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä sen henkilöstölle ja toiminnalle. Riskiammatit ja -tehtävät sekä turvallisuusriskit (tapaturmat, infra) on tunnistettava sekä ennakoivia ja ehkäiseviä toimia suunniteltava sen mukaan. Tiedottaminen ja viestintä kuuluvat myös yhteistyöhön.

Yhteenveto

Ilmastonmuutos aiheuttaa lisääntyvästi haittoja myös työterveydelle. Samalla sillä on oltava vaikutuksia työterveyshuoltojen sisältöön ja toimintaan. Osaamista on syytä kehittää ja tarkentaa muuttuvien tarpeiden mukaisesti sekä tehdä varautumissuunnitelmia ja -tekoja.

Täysin uusia terveyshaittoja lienee kuitenkin vähän. Skenaarioissa korostuvat masennus, lämpösairaudet, liukastumistapaturmat, sisäilmaan liittyvä oireilu ja sairastelu sekä erilaiset infektiotaudit.