Ilmastonmuutos ja mielenterveys

Näkymiä Suomen kannalta

Arktinen alue, johon Suomikin kuuluu, lämpenee noin kaksi kertaa maapallon keskiarvoa nopeammin. Lämpeneminen on Suomessa voimakkaampaa maan pohjoisosassa ja erityisesti talvikaudella. Ilmastonmuutos lisää Suomessakin sään ääri-ilmiöitä: helleaaltoja, kuivuutta, myrskyjä ja tulvia. Laineen ym. selvitys vuodelta 2018 esittää kahdeksan esimerkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista juuri Suomen oloissa: hyönteistuhojen lisääntyminen metsissä, myrskyjen aiheuttamat metsätuhot, sähköverkon haavoittuvuuden vaikutukset, maantieverkoston vaurioituminen, vahingot peltoviljelylle, vektorivälitteisten tautien lisääntyminen, helteen aiheuttamat terveysongelmat ja kuolemat sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset mielenterveyteen (1).

Valon merkitys

Mielenterveysvaikutus liittyy valon määrän muutokseen. Tulevaisuudessa talvikaudet tulevat olemaan lyhyempiä, pilvisempiä ja vähälumisempia, jolloin valon määrä vähenee. Osa talvella saamastamme valosta heijastuu lumipeitteen kautta, joten lumen puuttuminen tai väheneminen tekee talvistamme entistä pimeämpiä. On arveltu, että riski kaamosmasennukseen lisääntyy tämän myötä. Kaamosmasennus on masennustila, jota esiintyy pimeinä talvikuukausina. Sen oirekuvalle on tyypillistä tavanomaisten masennusoireiden (esimerkiksi mielialan alentuminen, mielihyvän puute) lisäksi unentarpeen lisääntyminen, fyysisen aktiivisuuden vähentyminen, ruokahalun kasvu erityisesti hiilihydraattipitoisten ruokien syöminen ja painon lisääntyminen. Olemme siis melkoisen kansanterveysongelman edessä, mikäli kaamosmasennus tulevaisuudessa merkittävästi lisääntyy. On myös arveltu, että osassa itsemurhia saattaa olla yhtenä taustatekijänä pimeiden talvikuukausien vähäinen valon saanti.

Suomen Akatemian rahoittamassa konsortiotutkimuksessamme "Psyykkinen ja fyysinen terveys sekä yhteiskunnalliset haasteet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa" tutkitaan juuri valon määrän muutokseen liittyviä mielenterveysvaikutuksia. Aihe on tärkeä ja kansainvälisesti vähän tutkittu. Tähän mennessä useimmat ilmaston muutosten terveysvaikutuksiin liittyvät tutkimukset ovat kohdistuneet helleaaltojen vaikutuksiin.

Epätasaisesti huolia ja uhkia

Myös niin sanottu ilmastoahdistus voi aiheuttaa mielenterveyden ongelmia (2). On arveltu, että ilmastoahdistus on sitä suurempaa, mitä enemmän ilmastonmuutos vaikuttaa omaan elinympäristöön, ja että köyhät maat ja niissä sosioekonomisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista mielenterveyteen. Myös niissä maissa, joissa ilmastonmuutos ei vielä näy yhtä konkreettisesti, ahdistus- ja masennusoireet sekä syyllisyyden tunteet ovat yleisiä. Ilmastonmuutoksen aiheuttaman huolen tekee hankalaksi se, ettei yksittäisellä ihmisellä ole käytössään keinoja, joiden avulla hän pystyisi yksin ratkaisemaan ongelman ja siten pääsemään eroon ahdistuksesta. Ahdistuminen on toisaalta normaali reaktio, ja se johtaa usein ihmisen haluun toimia ilmastokysymysten ratkaisemiseksi.

Terveydenhuollossa on tällä hetkellä vain vähän tietämystä, miten ilmastoahdistuksesta kärsiviä kansalaisia voitaisiin auttaa. Tiedetään kuitenkin, etteivät ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhkat, stressi ja vaikutukset ole jakautuneet tasaisesti yksilöiden ja yhteisöjen välillä (3). Haavoittuvimmassa asemassa ovat kroonisista terveysongelmista kärsivät, sosioekonomisesti huono-osaiset, lapset, nuoret, vanhukset ja tietyt etniset ryhmät. Heihin ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat voimakkaimmin, ja heillä on myös vähiten voimavaroja kohdata näitä vaikutuksia. Epäoikeudenmukaiseksi tilanteen tekee se, että näiden ihmisten "hiilijalanjälki" on yleensä pienempi kuin muiden, eli he eivät ole olleet yhtä paljon vaikuttamassa ilmastonmuutoksen syntymiseen kuin muut.

Suomessa SAAMI-tutkimushankkeessa (saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen) saamelaiset ovat kertoneet havainneensa ilmastonmuutoksen ensi merkkejä jo 1960-luvulla (4). Tähän mennessä hankkeessa on raportoitu jo yli 70 ilmastonmuutoksen suoraa vaikutusta muun muassa vuodenajoissa, lämpötiloissa, sadannassa, kasvillisuudessa, eläimistössä ja porojen käyttäytymisessä. Vaikka saamelaiset pyrkivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen, vielä ei tarkkaan tiedetä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa saamelaisten elinoloihin, elinkeinoihin ja henkiseen hyvinvointiin.

Sään ääri-ilmiöt

Tuoreessa systemaattisessa katsauksessa koottiin yhteen 163 tutkimusta sään ääri-ilmiöiden yhteydestä mielenterveyteen (5). Useissa tutkimuksissa havaittiin yhteys traumaperäiseen stressioireyhtymään (PTSD), masennukseen ja ahdistuneisuuteen, kun kyseessä oli äkillinen sään ääri-ilmiö, kuten hirmumyrsky, tulva tai metsäpalo. Sään ääri-ilmiöihin liittyy usein äkillinen stressitilanne, jossa ihminen kokee oman tai läheisensä hengen, terveyden, kodin tai omaisuuden menetyksen uhkan tai menetyksen. Ihmiset voivat kokea voimakasta ahdistusta ja muita oireita myös sivustaseuraajina, kun näkevät toisten ihmisten tai eläinten kärsivän.

Helleaaltojen vaikutusta on usein tutkittu vain fyysisen terveyden osalta. On kuitenkin selvää, että viikkoja jatkuva kuumuus aiheuttaa ihmisille mielialaongelmia, stressiä ja ahdistusta. Mielenterveyshäiriöistä kärsivillä on myös suurentunut riski kuolla helleaaltojen seurauksena. On myös havaittu, että väkivalta ja itsemurhat lisääntyvät hellejaksojen aikana. Tämän on ajateltu liittyvän muun muassa ihmisten lisääntyneeseen alkoholin käyttöön.

Terveydenhuollon haasteet

Nuoret ovat erityinen ryhmä, koska he todennäköisesti tulevat kokemaan ilmastonmuutoksen raskaimmat vaikutukset elinaikanaan. Nuoret ovat myös alttiita mielenterveyden oireilulle, ja on esitetty, että ilmastoahdistus voi lisätä nuorten itsetuhoisuutta. Sen vuoksi nuorten kanssa toimivien terveydenhuollon työntekijöiden on syytä ottaa huomioon myös ilmastonmuutokseen liittyvä ahdistus yhtenä oireilun taustalla olevana mahdollisena tekijänä.

Tieto siitä, että voimme yhdessä vaikuttaa asioihin, antaa nuorille toivoa ja tarpeellisia välineitä ahdistuksen lieventämiseen. Ruotsalaisen koululaisen Greta Thunbergin 16-vuotiaana käynnistämä maailmanlaajuinen kansanliike vaatii ryhtymään toimiin nyt. Kollektiivinen, kaikenikäisille avoin toiminta ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on tärkeä osa ilmastonmuutoksen mielenterveysvaikutusten ehkäisytyötä.

Ilmastonmuutoksen mielenterveysvaikutukset voivat näkyä työterveyshuollossakin monin tavoin. Masennusoireilun taustalla voi olla pimeämpien talvien tai ilmastoahdistuksen vaikutuksia. Maa- ja metsätaloudessa toimivilla erilaiset haitat metsille ja viljelylle voivat aiheuttaa voimakasta stressiä. Helleaaltojen aikana työterveyshuollossa voidaan kohdata uupuneita työntekijöitä, jotka koettavat lääkitä stressiä alkoholilla. Kroonisia sairauksia sairastavien tilanne voi vaikeutua. Myös ulkona työskenteleviin ja niihin, joiden työpaikalla ei ole viilentävää ilmastointia, on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Ilmastonmuutoksen tiedostaminen ja tunnistaminen oireiden ja ongelmien taustalla on jatkossa haaste myös työterveyshuollolle.