Ilmastonmuutos, terveys ja sopeutuminen

Terveyssektorilla hyvät mahdollisuudet sopeutua

Kansainvälisessä tarkastelussa terveysvaikutukset ovat Suomessa selvästi keskimääräistä vähäisempiä. Suomen terveyssektorilla on hyvät mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen, sillä yhteiskunta on kehittynyt ja sen ilmastolliset ja taloudelliset lähtökohdat ovat hyvät. Sopeutumistoimia terveyssektorilla ovat muun muassa erilaiset varoitusjärjestelmät, ohjeistukset, toimintasuunnitelmat, riskikäsitysten muuttamiseen tähtäävä tiedotus, investoinnit infrastruktuuriin sekä seurantajärjestelmät. Suunnitelmallisen sopeutumisen edellytys kaikilla sektoreilla on riittävä tietopohja. Suomen Akatemian ja muiden rahoittajien käynnistämät tutkimusohjelmat tuottavat lähivuosina uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen Suomessa.

Heijastevaikutukset yli sektori- ja maarajojen

Suomessakin on tunnistettu ilmastonmuutokseen liittyviä, toimialarajat ylittäviä riskejä ja epäsuoria vaikutuksia. Niiden hallinta ja jopa tunnistaminen on haastavaa, sillä sopeutumistoimia kehitetään Suomessa pääosin sektorikohtaisesti. Monet terveys- ja hyvinvointivaikutusten sopeutumistoimista ovat kuitenkin muiden kuin sosiaali- ja terveyssektorin vastuulla. Siksi suorien terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvien ilmastoriskien lisäksi olisi tunnistettava ja huomioitava paikoin hyvinkin monimutkaisia vaikutusketjuja ja heijastevaikutuksia nykyistä enemmän.

Toinen vaikeasti arvioitava ja hallittava riskiluokka ovat muualta maailmasta välittyvät ilmastonmuutoksen vaikutukset. Heijastevaikutuksia syntyy, kun ilmasto-olot muuttuvat Suomen rajojen ulkopuolella ja aiheuttavat vaikutuksia, joiden seuraukset ulottuvat Suomeen saakka. Heijastevaikutuksiin lukeutuu esimerkiksi lisääntyneen matkustamisen myötä uusien tautien kulkeutuminen Suomeen vaikkapa työmatkojen seurauksena tai metsäpalojen savukaasujen kulkeutuminen rajojen yli Suomeen. Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin talouden toimijoihin ja kansainväliseen turvallisuuteen ja edelleen myös Suomen huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen. Esimerkiksi kasvanut sään ääri-ilmiöiden riski voi vaikuttaa lääketeollisuudessa raaka-aineiden saatavuuteen tai tehtaiden toimintaan, mikä voi Suomessa näkyä lääkkeiden saatavuuden heikentymisenä.

Sopeutuminen työterveydessä

Työterveyshuollolla on hyvät edellytykset edesauttaa työntekijöiden sopeutumista ilmastonmuutokseen yhteistyössä työpaikan kanssa. Yhteistyössä voidaan kartoittaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvää lämpökuormaa, (liukastumis)tapaturmien lisääntynyttä riskiä, työmatkoilla kohdattavia uusia tartuntatauteja, kiertotalouden lisääntymisen aiheuttamia terveysriskejä sekä suunnitella keinoja lisääntyneiden terveysriskien hallintaan. Yhteistyön ja suunnitelmien lisäksi työpaikkojen ja työterveyshuollon tietämystä ilmastonmuutoksen terveysriskeistä tulisi lisätä.

Riskeille herkät ihmisryhmät

Muuttuvat riskit eivät jakaudu tasaisesti. Vanhukset, pienet lapset ja pitkäaikaissairaat ovat huomattavasti haavoittuvampia helleaaltojen vaikutuksille kuin muu väestö. Vanhuksilla elimistön lämmönsäätelykyky laskee ja nestevajauksen riski suurenee. Lisäksi vanhetessa yleinen terveydentila ja toimintakyky heikentyvät ja pitkäaikaissairauksien todennäköisyys lisääntyy. Helteiden haittoja pitkäaikaissairaille voimistaa se, että sairaudet ja niiden hoitamiseen käytetyt lääkkeet voivat heikentää lämmönsäätelyä tai alentaa fyysistä tai henkistä kykyä suojautua kuumuudelta.

Hyvätuloisilla on paremmat mahdollisuudet suojautua esimerkiksi ruoan hinnan nousulta tai helteeltä kuin pienituloisilla. Haja-asutusalueella ollaan usein yksityiskaivojen varassa, ja kuivuusjaksot voivat koetella vesivaroja erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa. Ulkotyössä tai kuumassa työskentelevät voivat altistua muita enemmän helteen haitoille. Onkin tärkeää tunnistaa herkkiä ja haavoittuvia ihmisryhmiä, jotta sopeutumistoimia pystytään kohdistamaan oikein.

Terveyssektorin sopeutuminen ilmastonmuutokseen

Lisääntyneet sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat häiriötilanteet voivat asettaa tilapäisiä haasteita terveyspalveluiden jatkuvuudelle. Pitkittyneet sähkökatkot, vesihuollon katkokset sekä vaikeisiin keliolosuhteisiin liittyvät potilaskuljetusten järjestämisen ongelmat ovat esimerkkejä tilanteista, joissa voidaan joutua pohtimaan vaihtoehtoisia tapoja terveyspalveluiden järjestämiselle. Lisäksi ilmastonmuutoksen terveyshaitat voivat kuormittaa sosiaali- ja terveyshuoltoa uudella tavalla. Ennakoivan varautumissuunnittelun avulla voidaan varmistaa, että erilaiset häiriötilanteet ja uudet terveyshaitat eivät aiheuta merkittävää ja pitkäkestoista haittaa terveydenhuollon järjestämiselle.

Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelee parhaillaan yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen kanssa ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintasuunnitelmaa, joka toisi sopeutumisen lähemmäs käytännön työtä ja lisäisi ilmastonmuutokseen liittyvää ohjeistusta alan toimijoille. Kokonaisvaltaisella suunnitelmalla voidaan arvioida ja edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista koko kansan terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.