Turvallisesti töissä – työterveys työpaikan tukena epidemia-aikana

Alku oli rivakka, ja sitä leimasi epätietoisuus

Kun koronavirus pysäytti suomalaisen yhteiskunnan, työpaikoilla ja työterveyshuolloissa siirryttiin uudenlaiseen arkeen, jota leimasivat laaja etätyö, rajoitukset sekä jatkuva ohjeiden laadinta ja päivittäminen. Työpaikoilta tuli valtava määrä käytännön kysymyksiä, joihin vastatakseen moni lääkäri kaipasi avukseen luotettavaa tietoa, johon nojata. Miten virus lievää, miten työpaikoilla pitäisi siivota ja milloin tarvitaan henkilösuojaimia? Miten toimitaan, jos joku sairastuu työpäivän aikana, ja miten altistuminen silloin arvioidaan? Entä voiko tulla töihin, jos perheenjäsen on flunssassa tai odottaa testitulosta? Alkuun oli myös epätietoisuutta riskiryhmistä ja heidän työnteostaan sekä siitä, minkälainen lausunto työterveyshuollosta tulisi näistä laatia. Tietosuoja- ja työsuhdekysymyksiä tuli pohdittavaksi myös tartuntoihin, altistumistilanteisiin ja matkoilta palaavien työntekoon liittyen, ja samalla muistuteltiin siitä, ettei A-todistusta käytetä muuhun kuin sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden toteamiseen.

Poikkeusaika on vaatinut työterveystoimijoilta joustavuutta, ketteryyttä, yhteistyökykyä ja nopeaa muuntautumiskykyä: etäpalveluiden tarve kasvoi hetkessä, ja puhelinneuvonnan kysyntä räjähti käsiin. Alati muuttuva epidemiatilanne vaati hyvää tavoitettavuutta sekä reagointikykyä, ja ohjeet muuttuivat vauhdilla. Olimme vaikean edessä: mikä tieto on luotettavaa, mikä ohje on voimassa, miten pitäisi ohjeistaa ja miten työterveyshuolloissa tulisi toimia? Hyvällä yhteistyöllä löysimme kuitenkin oleelliset vastaukset ja teimme linjaukset, jotka auttoivat ohjeistamisessa. Opimme nopeasti myös itse uusille tavoille, ja kevään edetessä video- ja puhelinvastaanotot, työterveyshoitajan ja -lääkärin chat-palvelut, etäneuvottelut ja etäterveystarkastukset muodostuivat osaksi arkea. Työterveys otti jälleen kerran digiloikan, jonka avulla palvelut turvattiin. Kun työpaikkaselvityksiä ja ryhmätoimintoja samalla siirrettiin ja monet lykkäsivät sairausvastaanotoille tuloa, vastaanotot hiljenivät ja työterveystiimeille jäi aikaa lisätä työkyvyn tuen toimintaansa. Tämä lienee yksi myötävaikuttava syy sairauspoissaolojen laskulle epidemia-aikana.

Kohtasimme ja selätimme myös diagnostiikan haasteet: testauskapasiteetin ollessa alkuun rajallinen vain vakavimmin sairaat ja sote- tai huoltovarmuusalan työntekijät voitiin testata. Kaikkia muita ohjeistettiin jäämään kotiin lievissäkin hengitystieinfektio-oireissa, jopa ilman työkyvyn laskua, mikä nosti sairauspoissaolojen määrää ennen kuin rajoitus- ja hygieniatoimet käänsivät kaikki hengitystieinfektiot laskuun. Kaikkia koronatartuntoja ei myöskään voitu todeta, mikä vaikeutti työpaikkojen altistumistilanteiden arviointia. Paine laajempaan testaamiseen kasvoikin nopeasti, ja pian yksityinen sektori ja työterveyshuollot tulivat apuun, Mehiläinen jopa kuljettamalla suomalaisten näytteitä analysoitavaksi yhteistyölaboratorioon Etelä-Koreaan. Kun yksityiseen testaukseen sisällytettiin myös alustava jäljitys, saatiin koko testiprosessia nopeutettua ja tartuntaketjut aiempaa nopeammin katkaistua.

Työterveys työpaikan tukena

Suhtautuminen epidemiaan vaihtelee eri ihmisten välillä. Osa on huolissaan omasta ja läheisteisensä turvallisuudesta ja oman työn jatkumisesta, osa ei jaksaisi aina noudattaa rajoitus- tai suojautumistoimia tai kokee ne liiallisina. Toisia koronapuhe ahdistaa, toiset janoavat tietoa. Etätyö on tuonut tilanteen kuormittavuuteen oman lisänsä. Johtamisessa ja esimiestyössä ovatkin korostuneet tänä vuonna erityisesti yhteisöllisyyden ylläpitäminen, muutostilanteiden hallinta ja hyvä viestintä sekä haasteet etätyössä olevien jaksamisessa tai työkyvyssä tapahtuvien muutosten varhaisessa havaitsemisessa.

Kun samaan aikaan on sekä vaikeita asioita että etäisyyttä työyhteisöstä, myös mielen hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimisen tarve lisääntyy. Työterveydeltä onkin toivottu entistä enemmän ja monipuolisemmin mielenterveyttä edistäviä matalan kynnyksen etäpalveluita, mihin työterveyshuolloissa on vastattu monin eri tavoin. Mehiläisessä olemme lisänneet esimerkiksi mielialavalmentajakoulutuksen saaneen työterveyshoitajan Huoli-chatin sekä työhyvinvointia ja jaksamista tukevia videosisältöjä, asiantuntijakirjoituksia, webinaareja ja esimiessparreja. Mielen hyvinvointia tukevien palveluiden käyttö onkin moninkertaistunut epidemian edetessä, vaikka mielenterveyspoissaolot tai -lääkärikäynnit eivät huolista huolimatta ole toistaiseksi lisääntyneet.

Etätyön nopean lisääntymisen myötä esille ovat nousseet myös kotona tehtävän työn ergonomiaan ja tauottamiseen sekä liikunnan ylläpitämiseen liittyvät ohjaustarpeet. Monilla lievät tules-oireet myös hankaloituivat, kun käyntiä työfysioterapeutilla tai lääkärillä lykättiin, mikä on lisännyt ergonomiaan ja tuki- ja liikuntaelinoireiden hoitoon liittyvän työfysioterapeutin etäohjauksen kysyntää.

Työterveyslääkäri terveyden ja työturvallisuuden asiantuntijana

Työterveyshuollon lakisääteinen ja yksi tärkeimmistä tehtävistä on työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden varmistaminen. Koronaepidemian myötä tämä tehtävä on noussut arvoonsa myös ei-altisteisilla aloilla. Työterveyshuolto, joka tuntee työpaikan olosuhteet ja tarpeet, osaa ottaa toiminnassaan huomioon työn ja toimialan erityispiirteet ja on siten paras taho auttamaan työpaikan suojautumistoimien suunnittelussa ja tartuntojen rajaamisessa. Vaikka altiste on uusi ja osin tuntematon, terveysriskien arviointi sekä ohjaus ja neuvonta ovat meille tuttua. Korona-aikana merkittävään rooliin onkin noussut kyky seuloa, analysoida ja hyödyntää lääketieteellistä tietoa ja jalostaa se työnantajan käyttöön toimenpidesuosituksiksi. Tässä on korostunut erityisesti työterveyslääkärin rooli terveyden ja työn välisten yhteyksien asiantuntijana ja kyky soveltaa lääketieteellistä tietoa käytäntöön.

Kukaan meistä ei varmuudella tiedä, miten tilanne kehittyy tästä eteenpäin. Laantuuko vai kiihtyykö epidemia, tuleeko uusia aaltoja, kenelle saamme rokotuksia ja miten ne tehoavat. Olemme kuitenkin oppineet paljon ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on tiivistynyt: olemme valmiina, tiedämme, miten toimia, ja jatkamme turvallisen ja terveellisen työelämän rakentamista yhdessä työpaikkojen kanssa. Työterveyshuolto on saanut mahdollisuuden kantaa kortensa kekoon yhteisen haasteen voittamiseksi ja on tehnyt sen ansiokkaasti. Tämä työ jatkuu niin kauan kuin tarvitaan.