Työterveyslääkäri yrityksen apuna koronainfektioiden ehkäisyssä – käytännön kokemuksia hoiva-alalta
Koronaepidemia ja sen torjuntatoimenpiteet vaikuttavat suuresti yrityksiin, työelämään ja sitä kautta työterveyslääkärin työhön. Yrityksen työsuojelu tekee aina päätökset keinoista, joilla yritys pyrkii ennaltaehkäisemään koronainfektioita ja niiden vaikutuksia, ja siitä, missä työtehtävissä tai tilanteissa yritys edellyttää koronatestiä. Työterveyslääkäri toimii asiantuntijana, miten koronainfektioiden ehkäisy kannattaa toteuttaa juuri omassa asiakasyrityksessä.
Uudesta COVID-19-viruksen (koronavirus) aiheuttamasta pandemiasta löytyy kattavaa taustatietoa muun muassa Duodecimin tuoreesta artikkelista (1). Yhteiskunnan ja työnantajien kannalta on tärkeää, että koronapandemia haittaisi mahdollisimman vähän yritysten toimintaa ja työntekoa. Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Suomen sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ovat julkaisseet hyviä ohjeita, miten koronainfektiota voidaan torjua. (2, 3, 4.) Näiden ohjeiden avulla ja työsuojelun suunnitelmallisella yhteistoiminnalla työterveyden kanssa voidaan ennaltaehkäistä infektioita ja pandemian muita haitallisia vaikutuksia sekä työpaikoilla että tämän seurauksena koko yhteiskunnan tasolla. Tärkeää on myös se, että jokainen meistä työterveyslääkäreistä omassa vastaanottotyössämme kaiken aikaa suojaa itseään ja potilaitaan koronainfektiolta (5, kuva 1 «»1).
Koronainfektio voi olla myös työperäinen, ja silloin työterveyslääkärin ja työsuojelun rooli korostuu siinä, miten pystymme auttamaan yrityksiä suojautumaan työperäisten infektioiden riskiltä. Kiinassa ja Singaporessa koronapandemian alkuvaiheissa tietty osuus infektioista oli työperäisiä (6). Suomessa ainakin terveydenhuollon henkilöstöllä on ollut kevään pandemia-aallossa suurempi riski saada koronainfektio (7). Tämä johtunee pääsääntöisesti aktiivisemmasta testauksesta, mutta selkeitä työperäisiä tartuntaketjuja on myös osoitettu ainakin hoivatyössä. Korona hoitotyössä voi olla myös ammattitauti (8).
Yrityksen riskin kartoitus ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelu yhdessä työsuojelun kanssa
Flunssassa ei saa kukaan tulla töihin. Etätyötä laajennetaan niin paljon kuin yrityksen kannalta se on mahdollista. Suositaan etäkokouksia. Asiakkaat ja henkilöstö suojataan adekvaatisti: maskit, käsidesinfektio ja niin edelleen. Omailmoitussairaslomien ja etävastaanottojen käyttö maksimoidaan, millä vältetään turhat käynnit terveydenhuollon yksiköissä ja julkisessa liikenteessä. Mikäli kyseessä on suuren riskin työpaikka, jossa voi herkästi tulla työperäisiä tartuntoja ja ammattitauteja (kuten hoiva-ala), pitää kiinnittää erityishuomiota työterveyshuollon ja asiakasyrityksen työsuojelun väliseen saumattomaan yhteistyöhön.
Infektioepäilyissä
Herkästi tehdään koronaviruksen PCR-testaus joko työterveyshuollossa tai julkisella sektorilla: yksi PCR-tulos ei aina ole riittävä poissulkemaan koronainfektiota, koska altistuksessa tai sairauden alkuvaiheessa testi voi olla negatiivinen (herkkyys parhaimmillaan noin 95 prosenttia). Perustellussa koronaepäilyssä PCR-testi tulee uusia, jos ensimmäinen PCR-näyte jää negatiiviseksi. Myös muut mahdolliset sairaudet tulee tarvittaessa huomioida testauksessa (esimerkiksi influenssa).
Koko infektiodiagnostiikkaketjun aikana potilaaseen tulee suhtautua kuin koronapotilaaseen eli tartuntariskinä muille. Infektoituneille tulee tartuntatautilääkärin määräämä eristys. Mikäli kyseessä on perusteltu epäily työperäisestä infektiosta, tulee laatia E-lausunto työtapaturmavakuutusyhtiöön ja ilmoitus epäillystä ammattitaudista aluehallintovirastoon. Työhön saa palata vain esimiehen luvalla ja noudattaen yrityksen kanssa sovittuja varotoimenpiteitä.
Altistusepäilyissä
Altistua voi vapaa-ajalla tai työssä. Koronainfektio voi olla myös oireeton, mutta tartuttava. Siksi altistuneiden pitää olla joko infektiolääkärin määräämässä karanteenissa tai omaehtoisessa tai työnantajan määräämässä karanteenissa kotiolosuhteissa, poissa työpaikalta (esimerkiksi etätyö). Julkinen puoli ei pääsääntöisesti testaa oireettomia altistuneita, joten nämä testaukset pitää yleensä sopia työterveyshuollossa tai yksityisesti.
Case-esimerkki ammattitautiriskistä
Hoiva-alan yrityksessäni (9,10) testattiin koronainfektioiden aiheuttaman osastoaltistuksen jälkeen samalla osastolla altistuneet 15 työntekijää, joista seuranta-aikana (14 vuorokautta) neljä muuttui koronapositiivisiksi mutta vain kahdella oli oireita. Jos hoivatyössä (tai muussa riskityössä) halutaan tehokkaasti ennaltaehkäistä työperäisiä koronainfektioita, pitää huomioida oireettomat kantajat. Koronaa pitää ennaltaehkäistä koko ajan ja kaikissa työpaikan sosiaalisissa tilanteissa (myös henkilökunnan välisissä kontakteissa, kuten ruokatunnit ja kahvitauot): työ pitää järjestää siten, että minimoidaan koronainfektion leviämisriski, vaikka työpaikalla olisikin oireeton henkilö, joka voi levittää koronaa. Yrityksen johdon ja työsuojelun kanssa yhteisillä toimenpiteillä saatiin koronainfektiot tukahdutettua valtakunnallisesti, kun huomioitiin koronainfektion riski koko ajan työntekijöiden työpaikalla olon kaikissa vaiheissa.
Työsuojelun toimenpiteet olivat samankaltaisia kuin STM:n ja THL:n erinomaisissa koronaohjeissa koskien hoivatyötä (3,4). Mielestäni tämä osoittaa, että nämä nykyiset ohjeet ovat tehokkaita estämään koronatartuntoja hoitokontaktissa. Työperäisiksi epäiltyjä infektioita oli torjuntatoimenpiteiden ansiosta vähän suhteessa kevään 2020 vaikeaan epidemiatilanteeseen ja yrityksen kokoon (noin 6 500 työntekijää, yli 80 hoivayksikköä). Työperäisiksi epäillyt 5–7 infektiota eivät aiheuttaneet vakavaa sairastumista.
Hoitohenkilökunnan selkeästi muualta kuin työpaikalta saamien tartuntojen (14–16 kappaletta) määrä oli suurempi kuin työpaikalta saatujen. Vakuutusyhtiöltä saamani tiedon mukaan ainakin yksi työperäiseksi epäilty infektio on jo varmistunut ammattitaudiksi (11). Tämä ammattitautitapaus kuvataan myöhemmin ilmestyvässä Työterveyslääkäri-lehdessä.
LT, työterveyshuollon erikoislääkäri
Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri
Terveystalo
marko.luhtala@terveystalo.com
Kirjallisuutta
- Anttila, Veli-Jukka. Uusi koronavirus (COVID-19). Lääkärikirja Duodecim 12.10.2020. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01257
- Ohjeita työpaikoille koronavirusepidemian ehkäisyyn (päivitetty 12.10.2020). Työterveyslaitos. https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirusohjeistus
- Toimenpideohje Epäiltäessä koronaviruksen COVID-19 aiheuttamaa infektiota. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/toimenpideohje-epailtaessa-koronaviruksen-covid-19-aiheuttamaa-infektiota
- STM:n antamat viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa (päivitetty 7.10.2020). Suomen Sosiaali- ja terveysministeriö. https://stm.fi/stm-ohjeet-koronavirustilanteessa
- Lääkärin huoneentaulu koronapandemian aikana. Lääkäriliitto. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/21272/huoneentaulu_a4.pdf
- Sauni, Riitta & Karvala, Kirsi. Työlääketiede. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim: 2020; 136(10):1138-. Erikoislääkärin uutiset. https://www.duodecimlehti.fi/duo15592.
- Puumalainen, Taneli. Terveydenhuollon työntekijöiden osuus työikäisten koronatartunnoista on hieman koholla – aktiivinen testaus selittää osin ilmiötä. 8.6.2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/-/terveydenhuollon-tyontekijoiden-osuus-tyoikaisten-koronatartunnoista-on-hieman-koholla-aktiivinen-testaus-selittaa-osin-ilmiota
- Koronaviruksen aiheuttaman sairauden korvaaminen ammattitautina. Tapaturmavakuutuskeskus. https://www.tvk.fi/uutiset-ja-blogit/uutiset/2020/koronaviruksen-aiheuttaman-sairauden-korvaaminen-ammattitautina
- Luhtala, Marko. Koronatestit ja tartuntojen ehkäisy hoivakodeissa. Suomen Lääkärilehti. Keskustelua 22.5.2020 21/2020 vsk 75 s. 128. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/keskustelua/koronatestit-ja-tartuntojen-ehkaisy-hoivakodeissa
- Luhtala, Marko. Työperäisiä tartuntoja on voinut olla koronaepidemian alussa. Suomen Lääkärilehti. Keskustelua 21.8.2020 34/2020 vsk 75 s. 1587. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/keskustelua/tyoperaisia-tartuntoja-on-voinut-olla-koronaepidemian-alussa
- Ensimmäiset terveydenhoitohenkilöstön koronasairaudet katsottu ammattitaudeiksi. Tapaturmavakuutuskeskus. https://www.tvk.fi/uutiset-ja-blogit/uutiset/2020/ensimmaiset-terveydenhoitohenkiloston-koronasairaudet-katsottu-ammattitaudeiksi
