Työterveyslääkäri

Etäkuntoutusta ennen ja jälkeen koronan

Työterveyslääkäri
2020;38(4):33-34
Anu Mattila

Etäkuntoutusta on toteutettu jo useamman vuoden ajan, ja myös tutkimusnäyttö etäkuntoutuksesta on ollut positiivista. Silti edelleen kasvokkain toteutettava kuntoutus on yleisintä. Ammattilaiset saattavat kokea etäpalvelut kuntoutuksessa vieraaksi ja työlääksi. Koronavirus COVID-19 on vuonna 2020 vauhdittanut etäpalveluiden käyttöä, myös kuntoutuksessa.

Etäkuntoutus tarkoittaa etäteknologiaa (puhelinta, matkapuhelinta tai tietokonetta) hyödyntävien sovellusten tavoitteellista käyttöä kuntoutuksessa. Ensimmäiset kokemukset etäkuntoutuksesta saatiin jo 1950-luvulla, jolloin Yhdysvalloissa aloitettiin ensimmäiset radio-ohjelmat, joissa psykologi, psykiatri tai psykoterapeutti keskusteli suorassa lähetyksessä hänelle soittaneiden kuuntelijoiden kanssa. Suomessa psykologi Pekka Sauri keskusteli vuodesta 1987 alkaen Yölinjalla-ohjelmassa kuuntelijoiden kanssa näiden ongelmista.

Etäkuntoutus on ammattilaisen ohjaamaa ja seuraamaa, ja sillä on selkeä tavoite sekä alku ja loppu, kuten muullakin kuntoutuksella. Puhekielessä etäkuntoutuksesta puhutaan monin eri termein, kuten esimerkiksi nettiterapia, virtuaalikuntoutus tai mobiilikuntoutus. Etäkuntoutus voidaan toteuttaa reaaliaikaisena tai ajasta riippumattomasti, esimerkkinä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Mielenterveystalon nettiterapia.

Erikoistuvana kuntoutusjaksolla

Olen suorittamassa vuoden 2020 aikana työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen kuuluvaa kuntoutuksen ja työkyvynarvioinnin jaksoa Terveystalossa kuntoutuspoliklinikalla. Ohjaus toteutuu pääosin etänä, sillä ohjaajani Anne Lamminpää työskentelee Helsingissä ja minä Turussa.

Jakson aikana olen muun muassa tehnyt etänä Kelan AKSE-kuntoutukseen liittyviä ammatillisia kuntoutusselvityksiä henkilöille, joiden työ- ja opiskelukyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi, ja jotka tarvitsevat tukea kuntoutuksen mahdollisuuksien ja kokonaistilanteen selvittämiseen.

Etäyhteys asiakkaisiin on toteutettu Teams-sovelluksella. Olen työskennellyt työpöytäni ääressä, ja asiakas on ollut omassa kodissaan. Ennen etätapaamista olen saanut tutustuttavakseni esitietoja asiakkaista, usein aiemman B-lausunnon ja kuntoutujan täyttämien itsearviointien muodossa.

Ennen minua asiakas on tavannut työelämän asiantuntijan, psykologin ja sosionomin, joiden laatimat arviot olen saanut käyttööni ennen asiakkaan tapaamista. Etätapaamisen jälkeen olen laatinut asiakkaasta lääkärinlausunnon suunnitelmineen kuntoutusselvitystä varten. Suositukseni pohjalta asiakas tapaa vielä jakson aikana tarvittaessa seuraavia asiantuntijoita: psykiatrian erikoislääkärin, fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai nuoriso-ohjaajan.

Jakson lopussa järjestetään loppupalaveri, jossa kootaan suositukset jatkoa varten. Lopuksi laadin ja allekirjoitan yhteenvedon jaksosta. Yhteenveto toimitetaan Kelaan, ja se käy lääkärinlausuntona Kelan kuntoutusetuuksien, kuten ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen tai kuntoutustuen, hakemiseen. Lisäksi lausunto toimitetaan asiakkaan luvalla terveyskeskukseen tai mahdolliselle muulle hoitavalle taholle.

Kuntoutus on moniammatillista, suunnitelmallista ja tuloksellista toimintaa, jossa keskitytään vahvuuksiin ja asiakkaan vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia korostetaan. Nämä seikat toteutuvat myös etänä tehdyissä työkyvyn arvioinneissa ja kuntoutussuunnitelman tekemisessä.

Kokemuksia

Kuntoutusarvioiden laatiminen etänä on ollut varsin sujuvaa ja tarkoituksenmukaista. Hyvät esitiedot, moniammatillisen tiimin jäsenten laatimat asiakirjat ja ennen tapaamista täytetyt toimintakyvyn itsearviointilomakkeet, kuten elämänlaatumittari ja työkykykysymyksiä, Beckin depressioasteikko (BDI) ja alkoholin ongelmakäytön seulontakysely (AUDIT), ovat helpottaneet etävastaanoton kulkua. Yhteys on toiminut moitteettomasti jokaisella vastaanottokerralla.

Osalla jakson aikana tapaamistani asiakkaista on ollut syrjäytymisongelmaa tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa, ja näissä tapauksissa olen kokenut etävastaanoton toimivan jopa paremmin kuin kasvokkain tapahtuvan vastaanoton. Asiakkaista on välittynyt turvallisuuden tunne, kun he ovat voineet osallistua vastaanotolle omassa kodissaan.

Vain muutaman asiakkaan kohdalla olen kaivannut mahdollisuutta kliinisen statuksen tekemiseen, lähinnä tutkittujen tuki- ja liikuntaelinvaivojen osalta.

Koronaviruksen vaikutukset

Suomessa etäkuntoutusta on kehitetty erilaisissa kehittämishankkeissa ja kokeiluissa 2000-luvun alkupuolelta asti, mutta sen säännönmukainen käyttö on ollut vähäistä. Vakiintuneinta etäkuntoutuksen käyttö on ollut mielenterveyspalveluissa. Keväällä 2020 koronavirus aiheutti huolta ja pakotti palveluntuottajia siirtymään mahdollisuuksien mukaan etäpalveluihin. Huhtikuussa Kelakin suositteli keskeyttämään kasvokkain tapahtuneen kuntoutuksen ja toteuttamaan sen reaaliaikaisena etäkuntoutuksena.

Epidemian jälkeen on kuntoutuksen suhteen osin tarkoituksenmukaista palata vanhaan käytäntöön ja toteuttaa kuntoutus kasvokkain, mutta toivottavasti myös etäkuntoutus jää sen rinnalle tietyissä tilanteissa toimivampana ratkaisuna.

Käytännön ohjeita etäkuntoutukseen

Omien kokemusteni pohjalta suosittelen rohkeasti toteuttamaan myös kuntoutusta etänä. Etäkuntoutus mahdollistaa palveluiden yhdenmukaisen saatavuuden maantieteellisesti.

Ennen etäkuntoutuksen toteutusta on tärkeää pohtia, sopiiko etäkuntoutus kyseiselle asiakkaalle ja onko hänellä käytössä sopiva laite ja riittävät tietotekniikkataidot etäkuntoutukseen osallistumiseen. Asiakkaalle on tarjottava riittävästi opastusta käytettävän sovelluksen hallintaan.

Mielestäni mahdollisuus kasvokkain tapahtuvaan tapaamiseen on hyvä lisä etäkuntoutukseen. Käytännön ohjeita on helposti saatavilla. Kela on laatinut ohjeet etäkuntoutuksen toteutusta varten. Kelan verkkosivuilta löytyvistä ohjeista löytyy ohjeet etäkuntoutuksen soveltuvuuden arvioimiseksi ja suositukset etäkuntoutuksessa hyödynnettävistä alustoista. Valvira on myös laatinut ohjeet terveydenhuollon etäpalveluista.

Anu Mattila
LL, työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Terveystalo Turku Aninkainen
anu.mattila@fimnet.fi

Kirjallisuutta

  1. www.kela.fi: Etäkuntoutus - pakollinen mahdollisuus
  2. www.valvira.fi Valviran etäkuntoutusohje
  3. Salminen, Hiekkala ja Stenberg toim.: Etäkuntoutus. 2016.
  4. Salminen ja Hiekkala toim.: Kokemuksia etäkuntoutuksesta. 2019.
  5. Terveyskylä: Etäkuntoutus – opas kuntoutujalle.
  6. Turunen J. eAKSE – ammatillinen kuntoutus etänä. Työterveyslääkäri 2019; 37(3): 32–34.