Työntekijöiden sisäympäristökokemukseen vaikuttavia tekijöitä tulisi tarkastella moniammatillisesti ja yhteistyössä

Sisäilmastokyselyiden tulosten tulkintaan tarvitaan nykyistä laajempi näkökulma

Väitöskirjatyön ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkasteltiin työntekijöiden oire- ja olosuhdehaittakokemusten sekä psykososiaalisen työympäristökokemuksen yleisyyttä terveydenhuollon työpaikoilla 2010-luvulla. Tutkimuksen tavoitteena oli päivittää Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyn^© (MM-40 Örebro -pohjainen kysely) vertailuaineisto sisäilmastokyselyiden tulkinnan avuksi terveydenhuollon työpaikoille.

Sisäilmastokyselyiden tulosten perusteella koetut olosuhdehaitat ja oireet ovat yleisiä terveydenhuollon työpaikoilla, ja niitä koetaan yleisemmin kuin aikaisemman Työterveyslaitoksen tutkimuksen tulosten perusteella. Vaikka oireita ja olosuhdehaittoja koetaankin yleisemmin kuin aikaisemmin, silti työntekijät kokevat työn mielenkiintoiseksi ja innostavaksi, mikä vastaa aikaisempia tutkimustuloksia Suomessa ja kansainvälisestikin. Tulosten mukaan aineiston kaikilla työpaikoilla koetaan oireita ja olosuhdehaittoja, ja kokemusten yleisyydessä on eroja eri terveydenhuollon työpaikoilla.

Tähän asti sisäilmastokyselyiden tuloksia on tulkittu vertailuaineiston avulla siten, että vertailuaineiston keskiarvojen ylityksen tai alituksen on voitu tulkita indikoivan sisäilmasto-ongelmaa tai ei-ongelmaa työpaikalla ja rakennuksessa. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että sisäilmastokyselyiden tulosten tulkintaa tulisi tehdä joustavammin kuin perustuen vain keskiarvoihin, koska kaikilla työpaikoilla koetaan vaihtelevasti oire- ja olosuhdehaittakokemuksia. Vertailuaineiston keskiarvojen ja aineiston jakauman tarkastelun avulla sisäilmastokyselyiden tuloksia voidaan verrata ja suhteuttaa joustavasti vertailuaineistoon.

Tutkimukseni tulosten perusteella sekä aikaisemman tutkimustiedon valossa epäiltäessä sisäilmasto-ongelmaa työpaikalla tulisi tilannetta tarkastella aina monesta eri näkökulmasta, kuten muun muassa rakennuksen tekniikkaan, ihmisten terveyteen, kokemuksiin ja psykologiseen työympäristökokemukseen sekä organisaatioon ja johtamiseen liittyen. Kyselyn avulla voidaan saada arvokasta tietoa työntekijöiden työympäristökokemuksista ja osallistaa työntekijöitä mahdollisten ongelmien selvittelyyn. Kyselyä käytettäessä on huomioitava, että ihmisen kokemukseen vaikuttavat monet eri tekijät, eikä kyselyn avulla voida tehdä päätelmiä rakennuksesta ja sen kunnosta.

Tutkimuksessa tuotettu vertailuaineisto ja sen käytön suositukset voivat ohjata tulevaisuudessa sisäilmastokyselyiden tulosten tulkintaa edelleen laaja-alaisemmaksi, joustavammaksi ja moniammatillisemmaksi. Tällöin siitä hyötyvät työntekijät ja ongelmaa ratkaisevat tahot, koska ongelman tarkastelun näkökulma laajenee ja ongelmaan liittyviä erilaisten selvitysten ja tarkasteluiden (muun muassa suunnattu työpaikkaselvitys, johtaminen ja ongelmanratkaisumallit, työterveyshuollon selvitykset ja tiedot, rakennustekniikkaan ja sen kuntoon liittyvät selvitykset) tarvetta arvioidaan moniammatillisesti ja yhdenaikaisesti.

Työterveyslaitoksella kehitetään sisäilmastokyselyä siten, että se huomioisi jatkossa entistä laajemmin sekä käyttäjien kokemuksiin että sisäilmaongelman ratkaisuprosessiin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tavoitteena on kehittämisen myötä selventää kyselyn roolia sisäilmasto-ongelman ratkaisuprosessissa. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyn^© uudet vertailuarvot tulevat käyttöön tämän vuoden puolella. Kyselyn sisällön kehittämistyö jatkuu ensi vuonna. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselypalvelu jatkaa toimintaansa normaalisti koko kehittämistyön ajan. Kehittämistyötä eteenpäin luotsaavat ylilääkäri Pirjo Jokela ja erikoislääkäri Hanna Keränen Työterveyslaitoksesta.

Rakennuksen tutkimustarve on arvioitava sisäilmastokyselyiden toteuttamisen rinnalla

Väitöskirjatyön toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa tarkasteltiin altistumisolosuhteiden arvioinnin tulosten yhteyttä työntekijöiden olosuhde- ja oire- sekä psykososiaaliseen työympäristökokemukseen sekä ryhmätason terveystietoihin. Lukuisissa aikaisemmissa tutkimuksissa on selvitetty yksittäisten fyysisten sisäympäristötekijöiden yhteyttä työntekijöiden kokemuksiin ja koettuihin oireisiin. Sen sijaan vähemmän on tutkimusta siitä, miten tiloissa esiintyvät useat sisäilman epäpuhtauslähteet vaikuttavat yhdenaikaisesti työntekijöiden kokemuksiin.

Myös käytännön työssä työpaikolla on tärkeää, että työnantaja pystyy työturvallisuuslain velvoittamalla tavalla arvioimaan sisäympäristössä esiintyviä riskitekijöitä työntekijöiden terveydelle. Tällöin on hyödyllistä, että sisäilmastoon vaikuttavien tekijöiden ja niiden laajuuden vaikutus tilojen käyttäjiin voidaan arvioida rakennuksen tutkimustuloksiin perustuvan kattavan ja kokonaisvaltaisen tiedon avulla. Olosuhteisiin vaikuttavien fyysisten tekijöiden kokonaisarviointia voidaan tehdä Työterveyslaitoksen altistumisolosuhteiden arviointimenetelmällä, jossa rakennukseen liittyvien kunto- ja sisäilmastoteknisten selvitystulosten avulla arvioitavat tilat tai rakennuksen osat on luokiteltu niin sanottuihin altistumisolosuhdeluokkiin. Rakennuksen kuntotutkimus- ja sisäilmastoteknisen selvityksen laajuus ja tarve määritellään aina tapauskohtaisesti rakennuksen lähtötietojen ja kohteessa tehtävän arviointikäynnin perusteella.

Väitöskirjatutkimuksen tulosten perusteella altistumisolosuhdeluokasta riippumatta olosuhdehaitta- ja oirekokemukset sekä psykososiaaliset työympäristökokemukset vaihtelevat. Vaikka tilastollista yhteyttä ei havaittu altistumis-olosuhdeluokalla ja olosuhdehaitta- (pois lukien homeen haju) ja oirekokemuksilla, silti olosuhdehaittakokemuksia raportoitiin yleisemmin niissä tiloissa, joissa sisäilman epäpuhtauslähteitä oli todettu laajasti. Tilastollista yhteyttä ei havaittu altistumisolosuhdeluokalla ja työntekijöiden ryhmätason terveystiedoilla tai psykososiaalisella työympäristökokemuksella. Tulokset korostavat rakennukseen liittyvien selvitysten ja teknisen kokonaisuuden tarkastelun merkitystä ja tärkeyttä, koska ihmisen kokemus voi vaihdella ja kokemuksiin liittyy usein monia tekijöitä. On tärkeää, että työpaikat ja työterveyshuollot saavat jatkossakin kokonaisvaltaisen kuvan sisäympäristöjen sisäilmastoon vaikuttavista tekijöistä.