Pneumokokkiepidemia telakalla

Epidemia

Tyksin infektiolääkäri otti yhteyttä Turun telakan johtavaan lääkäriin 4.10.2019. Keuhkosairauksien osastolla ja teho-osastolla oli vaikeaa pneumokokki-infektiota sairastavia potilaita, joista moni oli työskennellyt Turun telakalla. Telakalla oli parhaillaan varusteluvaiheessa Costa Smeralda -alus. Varusteluvaiheen töitä teetetään suurimmaksi osaksi alihankkijoilla, joiden terveydenhuoltoa ei järjestetä telakalla. Siitä johtuen epidemiatilanne ei ollut tullut esiin telakan työterveyshuollossa. Runkovaiheen työntekijät ovat pääasiassa telakan omia työntekijöitä, joiden poikkeavat sairastumiset olisi havaittu.

Telakalle liitettyjä laboratoriovarmistettuja invasiivisia pneumokokkitapauksia (IPD, invasive pneumococcal disease) oli 10.10.2019 mennessä Tyksissä todettu 20, näistä kaksi potilasta oli parhaillaankin teho-osastolla ja 4 keuhko-osastolla. Tilannetta selvitettäessä oli tullut esiin telakan työntekijöiden IPD-tapauksia jo toukokuulta 2019 lähtien. 16 serotyypitystä oli tuohon mennessä valmistunut, näistä serotyyppiä 4 oli 8 kappaletta ja serotyyppiä 12F 8 kappaletta. Lokakuuhun 2019 mennessä sairastuneista suomalaistaustaisia oli 8, loput olivat ulkomaalaisia (Viro, Latvia, Liettua, Portugali). Sairastuneiden väliltä ei löytynyt muuta yhteyttä kuin sama työpaikka. Esimerkiksi yhteisasumista tai yhteisiä kahviporukoita ei ollut eivätkä sairastuneet työskennelleet samoilla alueilla. Tupakointi oli sairastuneilla yleistä, mutta perussairauksia ei ollut tiedossa. Hitsaussavuille altistuminen oli satunnaista. Turussa ei epidemia-aikaan ollut muita altistavia hengitystieinfektioepidemioita.

THL:n johdolla muodostettiin epidemiatyöryhmä, johon kuului useita THL:n asiantuntijoita, Tyksin infektiolääkäri, Turun kaupungin tartuntatautilääkäri, THL:n tartuntatautilääkäri, telakan johtava lääkäri sekä muita asiantuntijoita. Myös Työterveyslaitokselta saatiin apua. Epidemiatyöryhmä keräsi aiheesta lisätietoa. Kirjallisuudesta löytyi kansainvälisiä tapausselostuksia. Pneumokokki serotyyppi 4:n aiheuttamia epidemioita oli kuvattu telakoilla aiemminkin: vuonna 2019 Norjassa laivan varusteluvaiheen työntekijöillä ja vuonna 2015 Pohjois-Irlannissa öljynporauslautan kunnostustyössä. Vuonna 2017 oli Singaporessa raportoitu kolme IPD-tapausta telakkatyöläisillä. Kirjallisuudessa metallihuuruille altistuvat oli identifioitu pneumonian riskiryhmäksi.

Työterveyshuollon tehtävänä alussa oli tarjota tietoa altistumisolosuhteista. Laivanrakentamisessa työskentelee esimerkiksi hitsaajia, levyseppiä, putkiasentajia, sähköasentajia, sisustusasentajia, maalareita, nosturiasentajia ja trukinkuljettajia. Nimike ei telakkatyössä välttämättä tuo esiin ajankohtaisia työskentelyolosuhteita. Olosuhteita pohdittaessa on otettava huomioon, tehdäänkö runkotöitä vai ollaanko varusteluvaiheessa. Epidemian aikana Costa Smeralda oli jo varusteluvaiheessa. Kiristyneen aikataulun takia samalla työmaalla työskenteli useita eri ammattiryhmiä yhtä aikaa. Työskentelyolosuhteille oli tyypillistä hengitysilman epäpuhtaudet, ilmanvaihdon puutteellisuus, suuret ihmisjoukot, lähekkäin työskentely sekä vaihtuva työvoima. Kaikki sairastuneet eivät olleet käyttäneet hengityssuojaimia, koska suojaimen käyttö ei välttämättä liittynyt omaan suoritettuun työtehtävään.

Epidemian hallinta

THL arvioi tilannetta ja päätyi suosittelemaan pneumokokkirokotteen tarjoamista laivassa työskenteleville henkilöille sekä erityisryhmille. Päätös rokottamisesta tehtiin 15.10.2019. Rokotteeksi valittiin Pneumovax, koska se tarjoaa suojan kumpaakin havaittua serotyyppiä vastaan. Telakalla oli olemassa valmiiksi laadittu epidemiasuunnitelma, mikä helpotti tilanteen organisointia. Telakalle perustettiin noin kymmenen henkilön epidemianhallintatyöryhmä, johon kuului HR-johto, viestintä, työsuojelun johto, työterveyshuolto ja tuotannon johto. Viranomainen huolehti epidemian julkisesta tiedottamisesta.

THL vastasi 4000 pneumokokki- ja 4000 influenssarokotteen hankinnasta ja kustannuksista. Valtavan rokotemäärän hankkiminen tiukalla aikataululla oli haasteellista. Lisäksi telakan sisäisen riskinarvion perusteella päätettiin hankkia omakustanteiset 1000 rokotetta kattamaan loput omasta henkilökunnasta.

Rokotusjärjestystä varten laadittiin riskinarvio. Kriittisimmäksi arvioitiin laivan koematka, jolloin alus kulkee Itämerellä käymättä maissa. Koematkalle osallistuu yhteensä noin 2000 henkilöä. Mahdollinen evakuoiminen olisi työlästä ja hoitoon pääsy viivästyisi. Varusteluvaiheen työntekijät katsottiin erityisen riskin ryhmäksi työnkuvansa takia. Allasvaiheessa olevan laivan henkilöstö rokotettiin seuraavaksi. Myöhäisemmässä vaiheessa rokotettiin telakan toimihenkilöt ja muut pienen sairastumisvaaran henkilöstöryhmät.

Rokottamista valmisteltiin tekemällä listat ja aikataulut rokotettavista ryhmistä. Käytännössä rokotettiin yrityksittäin tai yritysryppäittäin. Alihankkijayritysten suuren määrän takia yhteydenotto ja tiedottaminen oli työlästä. Joukkorokottamista varten työterveyshuolto sai käyttöönsä telakalta vanhan sadan neliömetrin tietokonesalin. Salin seinustalla rokotettiin äänestyskoppityyppisissä seinään päin avoimissa kopeissa. Lähes kaikki rokotettavat halusivat sekä pneumokokki- että influenssarokotteen. Rokotuksen jälkeen rokotetut siirtyivät aulaan odottamaan ja koppi vapautui seuraavaa rokotettavaa varten. Järjestely mahdollisti jopa sadan henkilön rokottamisen tunnin aikana. Seuranta-ajan rokotettavat seurasivat itse kellosta ja olivat sen jälkeen vapaita lähtemään. Rokottamisen nopeuttamiseksi kirjaamiseen käytettiin paperista kaavaketta ja Turun kaupunki hoiti myöhemmin kirjaamisen potilastietoihin.

Rokottaminen toteutettiin kolmen viikon aikana 18.10.2019 alkaen. Rokottamassa olivat telakan työterveyshuollosta yleensä kaksi hoitajaa, ja ajoittain avuksi saatiin 1–2 Turun kaupungin hoitajaa. Ruuhkahuippuina rokottajia lisättiin ja myös lääkärit osallistuivat rokottamiseen tuolloin.

Rokotekomplikaatioita hoidettiin ja seurattiin työterveyshuollossa. Pneumokokkirokotteesta muutamat saivat ärhäköitä ihoreaktioita, joiden yhteydessä todettiin merkittäviä tulehdusarvojen nousuja. Yleisiä oireita, kuten väsymystä, huonoa oloa ja päänsärkyä, koki osa. Vakavia haittavaikutuksia ei tullut tietoon.

Epidemiaa hallittiin myös muilla keinoilla. Tyksistä saatiin valmiit julisteet "käsien pesu" ja "pysäytä pisaratartunta" suomen, englannin, viron, venäjän, puolan ja romanian kielillä. Julisteita sijoitettiin erityisesti laivan sisäänkäynneille, joilla alettiin myös jakaa käsidesiä. Hengityssuojaimien käytön tärkeyttä laivassa korostettiin. Lounasajat päätettiin porrastaa.

Pohdinta

Tätä kirjoittaessa tiedetään, että varusteluvaiheen työntekijöillä on esiintynyt satunnaisia pneumokokkitapauksia vielä keväällä 2020. Työvoiman suuren vaihtuvuuden vuoksi telakalle tulee paljon alihankkijoiden työntekijöitä, joiden rokotussuoja ei ole tiedossa. Toistaiseksi ei ole annettu yleistä suositusta kaikkien varusteluvaiheen työntekijöiden rokottamisesta, mutta THL on luvannut selvittää asiaa. Jos rokottamisen suosittamiseen päädytään, on pohdittava tarkkaan, millä tavoin sekalaisen alihankkijajoukon rokottaminen saadaan hoidettua hajanaisissa työterveyshuolloissa.

Työterveyshuolto kokoontui keväällä Tyksin ja Turun kaupungin tartuntatautiyksiköiden kanssa. Paikallisesti sovittiin, että annetaan alihankkijoille jo sopimusvaiheessa vahva suositus työntekijöidensä rokottamisestä. Tästä on informoitu myös alihankkijoiden työntekijöitä ja työterveyshuoltoja.

Työpaikoilla olisi hyvä varautua epidemioiden hallintaan esimerkiksi epidemiasuunnitelmalla. Sen laatimisessa työterveyshuollon tehtävänä on toimia asiantuntijana. Turun telakan valmis epidemiasuunnitelma joudutti interventioihin ryhtymistä pneumokokkiepidemian aikana, ja edelleen Covid-19-pandemian aikana.

Telakan integroitu työterveyshuolto oli tarpeellinen epidemian hallinnassa, ja se vastasi erityisesti intervention jalkauttamisesta. Työterveyshuoltojen ollessa enenevissä määrin hajautuneina olisi hyvä pohtia etukäteen, miten toimia vastaavanlaisissa epidemiatilanteissa. Olisiko verkostoituminen yhteisen työpaikan ympärillä aiheellista?

Lopuksi kiitämme Meyer Turku Oy:n johtavaa työterveyslääkäriä Heikki Kaukavuorta, joka toimitti meille aineistoa kirjoittamisen tueksi. Toinen kirjoittajista (TK) työskenteli epidemian aikaan Meyer Turku Oy:n työterveyslääkärinä.